Vartijoidensa julmuudesta kuulu yritys ei voi hallita juna-asemia

Voiko pääkaupunkiseudun juna-asemien turvallisuudesta vastata yritys, jonka vartijat aiheuttavat turvattomuutta ihmisissä? Fintraffic on valtion erityistehtäväkonserni, joka toimii liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Fintrafficin tytäryhtiö Fintraffic Raide Oy taas vastaa asema-alueiden järjestyksenvalvonnasta. Käytännössä se ostaa vartioinnin alihankintana Avarn Security Oy:lta.  Avarn on Fintraffic Raiteen pitkäaikainen hovihankkija.

”Arvot eletään todeksi joka päivä”, Fintraffic ilmoittaa verkkosivuillaan johtotähdekseen.  ”Haluamme, että jokainen tulee kohdatuksi omana itsenään. Suurella sydämellä.”

Hankintastrategiakseen eli alihankkijoiden valinnan ja palvelujen ostamisen tavoitteiksi Fintraffic kertoo, että kykenee ”löytämään ja sitouttamaan parhaat toimittajat, jotka haluavat antaa parastaan Fintrafficille”.

Parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa olevat Avarn Securityn asemavartijoiden tekemät pahoinpitelyt nousivat julkisuuteen viime joulukuussa, kun poliisi vangitsi kolme  vartijaa. Yhtiö sanoi heidät irti ja käynnisti sisäisen selvityksen, jonka tuloksia ei ole julkaistu tiettävästi.

Fintraffic puolestaan vaati hovihankkijaltaan Avarnilta selvityksen ja vakuutti tiedotteessaan, ettei ”tietoomme ole aiemmin tullut julkisuudessa kuvattuja ongelmia vartiointipalveluiden tuottamisessa rautatieasemilla”. Myöskään tätä Fintrafficin Avarnilta pyytämää selvitystä ei ole julkaistu tiettävästi.

Avarnin vartijoiden mahdollisiin rikoksiin liittyvä vyyhti paisui keväällä. Poliisi tutki kokonaisuutta, jossa kaikkiaan 12:ta Avarnissa järjestyksenvalvojana työskennellyttä henkilöä epäillään pahoinpitelyistä pääkaupunkiseudulla. Yhdeksää heistä epäillään useista rikoksista. Epäiltyjä Avarnin asemavartijoiden tekemiä väkivaltarikoksia on yli 30.

Poliisi luonnehtii vyyhteä siten, että vartijat ovat provosoineet uhreja voidakseen käyttää väkivaltaisia taltuttamiskeinoja, vieneet uhrit kameroiden ulottumattomiin sekä hakanneet ja sumuttaneet kaasua uhreihin, jotka ovat jo järjestyksenvalvojien hallinnassa eli väkivaltaa ei olisi enää tarvittu.

Poliisi kertoo, että Avarnin vartijat olivat syyllistyneet näihin väkivaltaisuuksiin työaikanaan Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa junaradan lähettyvillä. Tekoja yhdistää järjestyksenvalvojan toimivallan räikeä ylittäminen sekä rikoksen uhrien nöyryytys ja alistaminen.

”Yhdessä teossa on voinut olla läsnä viisikin järjestyksenvalvojaa”

”Väkivallanteot ovat kohdistuneet pääsääntöisesti heikommassa asemassa oleviin, kuten päihtyneisiin ja puolustuskyvyttömiin henkilöihin sekä erilaisiin vähemmistöryhmiin”, rikoskomisario Ritva Vallila kertoo. ”Yhdessä teossa on voinut olla läsnä viisikin järjestyksenvalvojaa. He ovat toimineet vähintään pareittain”, hän jatkaa.

Tarkoitukselliseen sadismiin viittaa, että epäillyt vartijat ovat kuvanneet tekoja ja jakaneet näitä videoita keskenään.

Poliisin mukaan pahimmasta päästä oli tapaus, jossa vartijat kuljettivat alaikäisen lapsen metsikköön, pahoinpitelivät tämän teleskooppipatukoilla ja jättivät virumaan talviolosuhteissa. Hakkaaminen tapahtui 2,5 kilometrin päässä vartijoiden toimialueesta Tikkurilan asemalla. Tätäkin tapausta käsitellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa.

Lokakuun oikeudenkäynnissä esitetyistä videoista etenkin juuri tämä, jossa vartijat käsistä vääntämällä pakottavat 15-vuotiaan lapsen metsään piilossa hakattavaksi ja jättävät hakkaamansa lapsen sinne kuntoa tarkistamatta, on todella järkyttävä.

Ensin kaksi vartijaa seuraavat uhria vartiointialueensa ulkopuolelle ja pidättelevät häntä hakkaamista varten. Väkivallan tekevät kaksi muuta paikalle tulevaa vartijaa, joiden sadistisilta vaikuttavia tekoja varten kollegat ovat lasta ilmeisesti pidätelleet. Juuri nämä vartijat saivat viime vuonna ilmeisesti jatkaa ihmisten nöyryyttämistä ja hakkaamista vähintään 7 kuukautta ilman, että työnantaja ”tiesi mitään”.

Videon perusteella he ovat myös rasistisia kysyen missä poika on syntynyt ja solvaten ”onks tää sun kiitos Suomen kansalle”.

Arkijärki sanoo, ettei aseman vartijoilla ole kilometrien päässä toimialueestaan mitään asiaa tivata ihmisen etnistä alkuperää eikä solvata ihmistä ulkomaalaisuudesta.

Laiton vartioinnin hankintapäätös

Miten Avarn Securitysta tuli Fintraffic Raiteen hovihankkija?

Muun muassa VR on ostanut sen palveluita 2000-luvun alkupuolelta saakka. VR:n turvallisuuspäällikön Tero Pyörökiven mukaan Avarnin vartiointi on sujunut pääpiirteittäin hyvin muutamia tapauksia lukuun ottamatta.

Käytännössä kilpailutuksen ja yhteishankintasopimuksen VR:lle ja seitsemälle muulle julkisen liikenteen toimijalle tekee edellä mainittu Fintraffic Raide. Fintraffic on sopimuksen päätilaaja, mutta palvelun saajiin ja maksajiin kuuluvat muun muassa VR, HSL, HKL, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen Raitiotie Oy ja Pohjolan Liikenne Oy.

Fintraffic Raide maksoi  Avarnille 11 miljoonaa euroa edellisestä vuoden 2021 lopussa päättyneestä sopimuksesta.

Seuraava sopimus Avarnin kanssa tehtiin elokuussa 2021 kilpailutuksen jälkeen. Avarn sai tällä sopimuksella hoitaakseen pääkaupunkiseudun ja Tampereen asemien vartioinnin vuosina 2022 – 2025 ja mahdollisesti vielä 2025 – 2027.  Yhteensä 28 miljoonan euron arvoisesta sopimuksesta päätti Fintraffic Raiteen silloinen toimitusjohtaja Pentti Saarela.

Avarnin kilpakumppanina tarjouskilpailussa oli Securitas Oy, joka riitautti Fintrafficin hankintapääköksen ja vaati markkinaoikeutta kumoamaan päätöksen. Securitasin tarjous oli ilmeisesti ollut halvempi kuin Avarnin, koska Saarela oli syystä tai toisesta  pyytänyt ennen päätöksentekoaan yritykseltä selvityksen ”hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisesta tarjouksesta”.

Markkinaoikeus totesi keväällä 2022, että Fintraffic Raide oli menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Perusteena oli mm, että Avarnin tarjouksessaan asemien vartioinnin operatiiviseksi vastuuhenkilöksi esittämän henkilön työ- ja johtamiskokemus ei täyttänyt yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain vaatimuksia.

Markkinaoikeus kumosi toimitusjohtaja Saarelan  27.8.2021 tekemän hankintapäätöksen laittomana. Fintraffic Raidetta vuodesta 2013 johtanut Saarela oli syksyllä 2021 pian markkinaoikeuden prosessin käynnistyttyä  siirtynyt toimitusjohtajasta ”omasta toiveestaan neuvonantajan rooliin” kesän 2022 loppuun asti, jolloin hän oli jäävä eläkkeelle.

Fintrafficin olisi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen kuulunut kilpailuttaa asemien vartiointi uudelleen mahdollisimman nopeasti. Sitäkään ei näytä tapahtuneen 1,5 vuodessa.

”Tietoomme ei ole tullut ongelmia vartioinnissa asemilla”

Fintraffic julkaisi 28.12. 2022 tiedotteen, että se edellyttää kaikilta kumppaneiltaan lain ja eettisten periaatteidensa noudattamista, ”minkä vuoksi olemme pyytäneet asiasta välittömästi selvityksen kyseiseltä yritykseltä”.

Fintraffic vakuutti: ”Tietoomme ei ole aiemmin tullut julkisuudessa kuvattuja ongelmia vartiointipalveluiden tuottamisessa rautatieasemilla”.

Oliko Fintrafficin väite ja puolustus totta?

Kaksi päivää Fintrafficin edellä mainitun tiedotteen jälkeen Helsingin Sanomat (HS) julkaisi vuodelta 2019 peräisin olevan videon, jossa Avarn Securityn kaksi vartijaa pitävät nuorta miestä maassa taivuttaen tämän jalkoja niin voimakkaasti, että nuorukainen huutaa kivusta. Kaksi muuta Avarn Securityn työntekijää seuraavat sivusta ja kuvaavat pahoinpitelyä.

HS näytti koko videon Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiolle.

”Todella kauhea”, professori luonnehti videota ja arvioi pahoinpitelyn tunnusmerkkien täyttyvän.  Hänen mielestään minuuttitolkulla vääntäminen ja huudattaminen eivät olleet välttämättömiä voimakeinoja, vaan kyseessä oli raskas ylilyönti.

Nuotio päätteli videosta, että kyseessä on vartijoille tuttu toiminta: ”Neljä järjestyksenvalvojaa yhden ihmisen kimpussa, välillä mennään tupakalle ja sitten jatketaan”.

”Tietoomme ei ole aiemmin tullut julkisuudessa kuvattuja ongelmia vartiointipalveluiden tuottamisessa rautatieasemilla”, Fintraffic tiedotti joulukuussa 2022.

Ylen mukaan Avarn Securityn järjestyksenvalvojat ovat vastanneet pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa ainakin 21 syytteeseen vuosina 2016–2020. Kyse on nimenomaan asemilla tapahtuneista väkivaltatilanteista.

Helsingin Sanomien selvityksen perusteella Avarn Security on ollut vuosikausia tietoinen työntekijöihinsä kohdistuneista rikosepäilyistä. Tämä käy ilmi oikeuden pöytäkirjoista. Yritystä on kuultu useassa sen työntekijää koskevassa oikeuskäsittelyssä. Osa tapauksista on tullut Avarnin tietoon jo esitutkintavaiheessa.

Miten on mahdollista, että Avarnilta asemien vartioinnin ostava Fintraffic väitti 28.12. 2022, ettei sen tietoon ole aiemmin tullut julkisuudessa kuvattuja ongelmia vartiointipalvelujen tuottamisessa rautatieasemilla?

Eikö Avarn Security ole kertonut niistä suurelle toimeksiantajalleen?

Jos olisin Fintraffic Raide Oy:n toimitusjohtaja, ihmettelisin alihankkijani kertomattomuutta suuresti.

Avarnin vartijat ovat ainakin vuodesta 2017 eli 6 vuotta saaneet tuomioita ihmisten pahoinpitelyistä asemilla tai niiden läheisyydessä.

Ensimmäiset Avarniin liittyvät vartijoiden väkivaltatuomiot ovat peräti vuodelta 2006 eli 16 vuoden takaa. Yhtiö ei näytä kyenneen lopettamaan eikä estämään vartijoidensa väärinkäytöksiä.

Eikö Fintraffic ole seurannut asemiensa vartijoiden työaikana tekemien pahoinpitelyjen käsittelyä oikeudessa?

Helsingin Sanomien mukaan Helsingin seudun juna-asemia, niiden ympäristöä ja niiden välillä liikkuvia junia on valvonut useita Avarn Securityn järjestyksenvalvojia, joilla on lainvoimaisia väkivaltarikostuomioita, vaikka yhtiö väittää tehneensä vartijoistaan turvallisuusselvitykset ennen rekrytointia. Lainvoimaisista tuomioista kaksi on saatu työtehtävissä käytetystä väkivallasta ja kolme työajan ulkopuolella käytetystä väkivallasta.

Kun sivullinen pyysi vartijaa lopettamaan kaasuttamisen, tämä kaasutti myös häntä

Yksi tuoreimmista tuomioista on annettu joulukuussa 2022. Vuonna 1994 syntynyt vartija tuomittiin käräjäoikeudessa sakkoihin pahoinpitelystä, joka tapahtui miehen työajalla. Tuomio ei ole lainvoimainen ja siitä on valitettu hovioikeuteen. Rikos tapahtui Vantaalla vuonna 2021 vartijan toimialueen ulkopuolella.

Uhri oli maalaamassa väliaikaista vaneriaitaa työmaan läheisyydessä ja hänellä oli omien sanojensa mukaan tähän lupa.

Vartijan itsensä kuvaamasta videosta käy ilmi, ettei hän varoita uhria voimakeinojen käytöstä ja käyttää voimaa silloinkin, kun uhri makaa jo passiivisena maassa.

Samalla vartijalla on myös aiempi käräjäoikeuden tuomio työtehtävissä tapahtuneesta pahoinpitelystä ja hätävarjelun liioittelusta. Rikos tapahtui tammikuussa 2021.

Aggressiivista henkilöä poistaessaan vartija oli potkaissut tätä vatsaan. Hän oli sumuttanut useaan otteeseen kaasua uhrin kasvoille ja tehostanut kaasun vaikutusta hieromalla lunta tämän naamaan. Kun sivullinen henkilö pyysi järjestyksenvalvojaa lopettamaan kaasuttamisen, tämä kaasutti myös häntä.

Yksin vuodelta 2022 poliisi tutkii edellä kuvaamani alaikäisen pahoinpitelyn lisäksi 5:ä tapausta, jotka liittyvät Avarnin vartijoihin asemilla.

7.5. 2022: Vartijat puristavat miestä käsistä, solvaavat ja uhkailevat tätä. Mies tönäistään pois ja hänen käsketään jatkaa matkaansa.

19.6. 2022:  Vartijat ottavat miehen puhelimen pois ja hakkaavat häntä kahdesta suunnasta teleskooppipatukalla. Mies pääsee pakenemaan juosten. Vartijat heittävät miehen puhelimen viereiseen pusikkoon. Vartijat ovat kuvanneet tapahtuman.

2.10. 2022: Vartijat vievät miehen hissiin. Poliisi epäilee, että mies on pahoinpidelty hississä nyrkein lyömällä.

5.12. 2022: Vartijat seuraavat poispäin kävellyttä miestä. He syyttävät häntä aikansa tuhlaamisesta ja uhkailevat väkivallalla. Mies juoksee pois, mutta järjestyksenvalvojat potkivat häntä. He kaatavat hänet maahan, ja hän huutaa kivusta.

6.12. 2022: Vartijat vievät poliisin tietojen mukaan miehen kameroiden ulkopuolelle. Poliisi epäilee, että sen jälkeen mies on pahoinpidelty teleskooppipatukoilla lyöden.

Järjestyksenvalvojat joutuvat toki myös itse usein ammattinsa vuoksi uhkaaviin tilanteisiin ja solvatuksi. Kun järjestyksenvalvojia on syytetty väkivallasta työaikana, on osassa tapauksia väkivaltarikossyytteen saanut myös henkilö, jota järjestyksenvalvoja on pahoinpidellyt.