Vihreä presidentti on menestys oikeiston ja populistien johtamassa Itävallassa: kansan ankkuri ja kriisien selvittäjä

Hiihtämistä harrastava ja homoavioliittojen vankkumaton kannattaja Alexander van der Bellen on johtanut Itävaltaa 7 vuotta suurella menestyksellä. (Kuva: go.photo / avoin Flicrk kuvapankki)

Nykyisin 80 -vuotias Alexander van der Bellen valittiin Itävallan presidentiksi 7 vuotta sitten tammikuussa 2017.  Hän oli niin sanottu riippumaton ehdokas eli suomalaisittain valitsijayhdistyksen ehdokas. Hän on kuitenkin Itävallan vihreän puolueen (Die Grünen) pitkäaikainen poliitikko. Van der Bellen edusti puoluetta 18 vuotta parlamentissa ja toimi 9 vuotta puolueen puheenjohtajana.  Vuoden 2016 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella hän jäi toiseksi 21 %:n ääniosuudella, kun oikeistolaisen populistipuolue FPÖ:n ehdokas Norbert Hofer sai 35 %:a äänistä. Van der Bellenin kampanjan erikoisuus oli, että hänen kansalaisvaltuuskuntaansa kuului suuri joukko julkkiksia, taiteilijoita sekä tiedemiehiä- ja naisia. Toisella kierroksella hän voitti Hoferin hyvin niukasti prosenttiosuuksin 50,35 %:a vastaan 49,64 %:a.

Ensimmäisellä presidenttikaudellaan suosiotaan huimasti kasvattanut  Van der Bellen valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 2022 jo ensimmäisellä kierroksella 57 %:n ääniosuudella. Toiseksi tuli populistipuolue FPÖ:n Walter Rosenkranz 18 %:n ääniosuudella.

Vuonna 2022 istuvan presidentin vaalisloganeina olivat ”Järki ja vakaus myrskyisinä aikoina”, ”Turvallinen valinta myrskyisinä aikoina” ja ”Olemme vahvempia yhdessä.” 

Itävallan sisäpolitiikka on ollut hyvin myrskyistä Van der Bellenin presidenttikausilla. Sitä kuvaa, että hän on 7 vuoden aikana nimittänyt 6 eri liittokansleria eli pääministeriä.

Van der Bellen on ollut kovemmissa paikoissa kuin yksikään liittopresidentti Itävallan historiassa. Hän on joutunut toimimaan puolueiden yläpuolella olevana johtajana toistuvien sisäpoliittisten kriisien ja umpikujien selvittäjänä ja ratkaisijana koko presidenttikautensa. Van der Bellenin kansansuosio perustuu siihen, että hän on ollut kansakunnan liki ainoa vakaa toimija ja turva jatkuvissa kriiseissä.

Pelkästään hallituskriisejä on ollut 3. Vuonna 2022 hän joutui palauttamaan järjestyksen ja siivoamaan jäljet, kun kokoomusta vastaavan Itävallan konservatiivipuolue ÖVP:n liittokansleri Sebastian Kurz kaatui ennennäkemättömään korruptioskandaaliin.

Itävallan presidentillä on Suomen ohella yhdet laajimmista valtaoikeuksista Euroopassa. Hän on armeijan ylipäällikkö ja hän voi kieltäytyä nimittämästä ministereitä. Hän nimittää kenraalit ja jakaa arvonimet. Ensimmäisellä kaudellaan presidentti vahvisti 794 lakia.

Kuten Suomessa, suora kansanvaali eli kansalaisten suora valtuutus vahvistaa Itävallan presidentin painoarvoa. Van der Bellen tunnetaan siitä, että hän toisinaan haluaa harkinta-aikaa ennen hallituksen päätösten allekirjoittamista ja saattaa lopulta jopa kieltäytyä allekirjoittamasta.

Kriisien keskellä Van der Bellen on ottanut tavakseen esiintyä suoraan kansalle puolustaen oikeusvaltiota kaikissa käänteissä. Kun Kurzin hallituksen korruptioskandaalin ollessa ylimmillään silloinen liittokanslerin puoluetoveri ja valtiovarainministeri kieltäytyi luovuttamasta asiakirjoja osana väärinkäytösten tutkintaa, presidentti ilmoitti pyytävänsä tarvittaessa armeijan virka-apua kotietsintään ministerin työpaikalla ja kotona. Hänellä olisi ollut siihen valtaoikeudet. Valtiovarainministeri luovutti asiakirjat heti tämän jälkeen.

Van der Bellen tunnetaan presidenttinä, joka ottaa rohkeasti kantaa sisäpoliittisiin asioihin. Hän ei piiloudu virka-asunnon uumeniin, kun jokin asia keskusteluttaa kansaa. Silti Van der Bellen vakuuttaa vaikuttavansa samaan aikaan myös kulissien takana. Hän on kertonut keskustelleensa monet kerrat kahden kesken liittokansleri Kurzin kanssa ennen tämän kaatumista.  ”Osittain siksi, että meillä oli todellisia mielipide-eroja ja osittain siksi, että hän reagoi liian herkästi – usein pieniin asioihin, jotka hän ymmärsi hallituksen kritiikkinä. Minulle oli uusi kokemus, kuinka herkkä kansleri voi olla”. Näin Van der Bellen paljasti itävaltalaiselle Profil -lehdelle toissa vuonna. Samassa haastattelussa hän korosti, että presidentti voi joissakin tilanteissa korjata hallituksen politiikkaa, mutta sitä ei saa tehdä liikaa, koska silloin presidentin puuttuminen menettää merkitystään. 

Kun maa rypi korruptioskandaaleissa ja uhkasi muuttua EU:n seuraavaksi Unkariksi tai Puolaksi, presidentti vetosi kansaan todeten: ”Me emme ole tällaisia. Meidän täytyy todistaa, ettemme ole tällaisia”.

Ennen Van der Belleniä presidentti-instituutiota pidettiin pölyttyneenä ja jopa tarpeettomana. Korruptioskandaalien myötä viran nykyinen haltija on ottanut valtaoikeutensa käyttöön täysimääräisesti eikä Itävallassa kukaan pidä enää presidenttiä tarpeettomana.

Van der Bellenin mieliharrastus on hiihtäminen, josta hän tosin on joutunut luopumaan korkean ikänsä vuoksi. Tämä toista kertaa naimisissa oleva kahden lapsen isä tunnetaan vankkumattomana samaa sukupuolta olevien avioliiton ja vihkimisen kannattajana.

Itävallan presidentillä on muuten kiinnostava perhetausta: hänen isänsä oli venäläinen ja äitinsä virolainen. He saapuivat Itävaltaan pakolaisina Neuvostoliitosta toisen maailmansodan jälkeen.

TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu