Kun Suomella ei ole kuningasta, valitkaamme presidentti

Kun Suomella ei ole kuningasta, valitkaamme presidentti

# Alkaa olla viimeinen hetki valita tähän maahan valtionpäämies. Muissa Pohjoismaissa ei ole samaa ongelmaa. Niissä eletään vielä sääty-yhteiskunnissa, joissa vain syntyperä antaa ylimmän vallan avaimet.

Presidenttiehdokkaat Alexander Stubb Kokoomuksesta ja Pekka Haavisto valitsijayhdistyksestä ja Vihreistä ovat käyneet läpi ilmeisesti jo viitisenkymmentä vaalitenttiä yleisön ja lehdistön edessä. He ovat myös olleet mukana MTV:n Levyraadissa. Heidän puolisojaankin on esitelty ja pommitettu kysymyksillä. On erikoista, että molemmat ovat ulkomailla syntyneitä ja toinen miespuolinen.

Ehdokkaat ovat näyttäneet ensin kovin erilaisesta taustastaan ja viiteryhmästään riippumatta hyvin samanlaisilta melkein kuin kaksi marjaa. Se johtui tietenkin taktiikasta. He halusivat näyttää olevansa rauhallisia ja toisiaan kunnioittavia herrasmiehiä. Sellaista täällä Suomessa edellytetään presidentiltä.

 

# Presidentti Sauli Niinistön puhe Eduskunnan istuntokauden avajaisissa sai presidenttiehdokkaat ja Suomen kansan kenties hieman uusiin ajatuksiin. Niinistö oli erityisesti huolissaan siitä, että Suomen talouskasvu lakkasi joskus vuoden 2008 paikkeilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvua ei ole saatu aikaan koko Niinistön presidenttikaudella vuodesta 2012.

Tiukkana talousmiehenä tunnettu Niinistö ei ole saanut sanomaansa perille maan hallituksille. Uudelle presidenttikaudelle Niinistö antoi ohjeeksi, että taloutta olisi suunniteltava pidemmälle aikavälille kuin neljän vuoden hallituskausille.

Onko presidentin valtaoikeudet tehty niin rajallisiksi, ettei hänellä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa hallitusten talouspolitiikkaan, ei edes Niinistöllä, joka valittiin uudelleen vuonna 2018 suurella enemmistöllä jo ensimmäisellä vaalikierroksella?

Niinistön puhe toivottavasti saa tässä erittäin tiukassa työmarkkinatilanteessa pääministeri Petteri Orpon ymmärtämään, että taloutta olisi hoidettava pidemmällä tähtäimellä kuin vain neljän vuoden hallituskausien siksakkina. Olisi syytä neuvotella työntekijäpuolen kanssa vaikkapa Sixten Korkmanin johdolla niin kuin demarien puheenjohtaja Antti Lindtman ehdottaa.

Toivottavasti uusi presidentti saa suostutelluksi tällaiset neuvottelut käyntiin, kun kerran Niinistökin on selvästi niiden kannalla.

 

Pääministerin paikalta on vaikea nousta presidentiksi

# On mielenkiintoista, että viime vuosien pitkäaikaiset pääministerit Kalevi Sorsa, Harri Holkeri, Esko Aho, Paavo Lipponen, Matti Vanhanen, Jyrki Katainen ja Juha Sipilä eivät ole menestyneet presidentinvaaleissa. Mauno Koivisto on loistava poikkeus. Hän onnistui nousemaan vt. presidentin paikalle vuonna 1981 Urho Kekkosen sairastuttua. Ja tuon koeajan jälkeen hänet valittiin presidentiksi.

Pääministeri ehtii ilmeisesti liata kätensä niin monenlaisissa kähminnöissä, että niiden puhdistaminen ennen presidentinvaaleja on melkein mahdoton tehtävä.

Stubbilla on lyhyt mutta ei niin menestyksellinen pääministerikausi, Haavistolla ei lainkaan. Ehkä presidentille on eduksi, ettei hän olen tahrannut mainettaan pääministeriyden päivittäisissä pikkumaisissa kiistoissa. Ehkä se oli ja on Niinistön suosion salaisuus?

 

Paavo Väyrysen kivinen tie

Paavo Väyrysen epäonni jatkuu. Presidentti Mauno Koivisto taisi tehdä hänelle palveluksen torjumalla vuonna 1987 ”manualisesti” hänen pääministeriytensä Keskustan vaalivoitosta huolimatta. Syynä oli se, että Väyrynen oli salassa ennen vaaleja luonut Kokoomuksen ja Rkp:n kanssa hallitusblokin.  Se ei sopinut systeemiin tuohon aikaan. Nyt siinä ei olisi mitään merkillistä.

Seuraavissa presidentinvaaleissa Paavo Väyrysen tie kaatui siihen, että Keskustan rivit olivat hajalla ja puolueella oli peräti kolme presidenttiehdokasta. Sittemmin Väyrystä on nähty useasti presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Hän on saanut Keskustan kunniapuheenjohtajan tittelin mutta perustanut parikin uutta puoluetta.

Nyt meillä on käyty poikkeukselliset presidentinvaalit ilman Paavo Väyrystä. Miksi ihmeessä näin on käynyt? Siksi, että Väyrysen puolueet eivät ole onnistuneet pääsemään eduskuntaan. Väyrynen ei ole siten päässyt vaaleihin mukaan niiden edustajana. Hänen piti kerätä 20 000 kannattajalippua. Väyrynen kertoo, että se onnistui. Hän väittää kuitenkin, että posti on tökerösti hävittänyt osan.  https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/arvoitus-ratkesi-pohjois-ja-ita-suomen-kannattajakortit-lahetettiin-viroon/

Siinä on meillä äänestäjillä ihmettelemistä ja viranomaisilla selvittelemistä.

 

# Presidentin tärkein alue on ulkopolitiikka. Vaikka Suomen idänsuhteet ovat tällä hetkellä aallonpohjassa, olisi ehkä sittenkin viisasta vastata, jos Kremlistä tulisi puhelu. Jos puhelu olisi toiveita herättävä, se voisi johtaa jopa rauhanneuvotteluihin. Jos se olisi epäystävällinen, sen viesti kannattaisi välittää Naton päämajaan.

 

ASIASANAT: Nato, Presidentinvaalit, Venäjä

 

Kuva: Presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto (toinen vasemmalta) ja Alexander Stubb (toinen oikealta) MTV:n Levyraadissa.

TimoUotila1
Sitoutumaton Helsinki

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja.
Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu