Onko Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla OK?

Kuva 2: Venäjän vaakuna ja Ruotsin lippu. Suomen kuninkaat tulivat Ruotsista ja keisarit Venäjältä. Kuva: Timo Uotila.

Onko Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla OK?

Torstaina 9. kesäkuuta ainakin puolessa Helsingin lipputangoista liehui Suomen lippu. Aiheena on Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhla. Suomen presidentti Sauli Niinistö tapasi Maarianhaminassa Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan. Tämä oli jo toinen tapaaminen hiljattaisen Tukholman-vierailun jälkeen.

Ahvenanmaa on tärkeä koko Itämeren kannalta. Erityisen tärkeä se on Ruotsille, jonka pääkaupunki Tukholma on aivan lähiseudulla. Ruotsilla ei ollut hätää 1600-luvulla, jolloin Ruotsi hallitsi Suomen ja Baltian kautta suurta osaa Itämeren rantaviivasta.

Mutta 1700-luvun alussa tilanne muuttui, kun Venäjä työntyi Inkerinmaalle ja jopa perusti tulevan pääkaupunkinsa Pietarin Suomenlahden itäkärkeen. Itä-Ruotsille eli Suomelle seurasivat hirvittävät isonvihan ajat. Suurin osa nyky-Suomesta jäi sentään Ruotsin valtakuntaan.

Dramaattinen käänne tapahtui v. 1809, jolloin itäinen Ruotsi eli Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntana Venäjän yhteyteen. Sinne siirtyi myös Tukholman ulkosaaristo eli Ahvenanmaa.

Venäjälle Ahvenanmaa oli tärkeä sotilaallinen eturintama-asema. Siksi sinne rakennettiin vuodesta 1830 alkaen Bomarsundin linnoitus. Sitten syttyi Krimin sota, joka levittäytyi myös Itämerelle. Länsiliittoutuman joukot hävittivät Bomarsundin. Sodan jälkeen sovittiin kansainvälisesti, että Ahvenanmaata ei saisi linnoittaa. Siitä alkoi Ahvenanmaan pitäminen sotatoimien ulkopuolella.

Neuvostoliiton hajoaminen ja Baltian maiden itsenäistyminen karkotti Venäjän Itämeren rannoilta Pietarin kulmille. Tosin Venäjä sai toisen maailmansodan voittopalkintona Kaliningradin alueen Itämeren kaakkoisrannalta. Itämeri on kuitenkin jatkuvasti tärkeä vesireitti Venäjälle, sillä Suomenlahden itäpäässä on yhä edelleen Itämeren alueen suurin kaupunki Pietari.

Historioitsija Jukka Tarkka on julkaissut merkittävän teoksen Ahvenanmaa – Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Tarkan mielestä Itämeri on nyt supervaltaintressien kohteena. Tästä syntyvä merellinen jännite on Suomelle vakavampi turvallisuusongelma kuin yli 1 300 kilometriä pitkä itäraja.

Helsingin Sanomien kolumnissaan Ahvenanmaan entinen kansanedustaja Elisabeth Nauclér kirjoittaa, että Ahvenanmaa ei ole puolueeton vaan neutralisoitu. Vuonna 1856 eli Venäjän vallan aikana sovittiin kansainvälisesti Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta ja demilitarisoimisesta.

Sata vuotta sitten vuonna 1921 sovittiin Ahvenanmaan itsehallinnosta Suomen yhteydessä ja neutralisoimisesta. Nauclér kirjoittaa, että Suomi lupasi toukokuisessa Nato-selonteossa kunnioittaa Ahvenanmaan demilitarisointia ja kertoi Suomen varautuneen puolustamaan Ahvenanmaan puolueettomuutta tarpeellisin toimenpitein. Hän kysyy, onko Suomi valmis puolustamaan myös Ahvenenmaan neutralisointia.

Tarkoittaako tuo neutralisointi sitä, että Ahvenanmaan väki ei saa asevelvollisuutta eikä osallistu edes taistelutilanteessa sotatoimiin? Jos Ahvenanmaa haluaa poliittisilla päätöksillään harjoittaa näin pasifistista politiikkaa, onko silloin täysin perusteltua, että Venäjällä on konsulaatti Maarianhaminassa varmistamassa Ahvenanmaan puolueettomuutta? Jukka Tarkka arvostelee ankarasti tuon konsulaatin toimintaa.

 

ASIASANAT: Ahvenanmaa. Suomi, Ruotsi, Venäjä

0
TimoUotila1
Sitoutumaton Helsinki

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja.
Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu