Presidentti Niinistö ei ainakaan vielä halua Suomea Natoon

Presidentti Niinistö ei ainakaan vielä halua Suomea Natoon

Presidentti Sauli Niinistö oli haastateltavana MTV:n Jaakko Loikkasen ohjelmassa Asian ytimessä. Tätä haastattelua oli odoteltu kiinnostuneina, kun maailmanpoliittinen tilanne on jännittynyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin uhittelun vuoksi.

Niinistö yritti ensin rauhoitella antamalla ymmärtää, että kyllä tästäkin kriisistä selvitään diplomatialla. Hän oli kyllä itä mieltä, että EU:n olisi korkea aika ottaa sille kuuluva paikka maailmanpolitiikassa. EU on väkimäärältään ja talouspotentiaaliltaan moninkertainen Venäjään verrattuna.

EU:n heikkous on sen hajanaisuus, kun se ei ole edes liittovaltio vaan valtioliitto, joka kaiken lisäksi joutuu suurissa päätöksissään etsimään yksimielisyyttä. Ilmankos Putin ”koulukiusaa” EU:ta. EU ei saa olla tennispallona, kun Putin ja Joe Biden pelaavat. Putinin etupiirivaatimukset on kysymys, jossa EU ei ole vain asianosainen vaan asianomistaja. Se oli presidentiltä hieno kiteytys.

Sama hajanaisuuden ongelma on myös Pohjois-Atlantin puolustusliitossa Natossa, jota on suositeltu Suomen puolustuksen selkänojaksi. Naton yhtenäisyyttä horjuttaa mm. omilla linjoillaan poukkoileva Turkki. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ei voi luvata yhdellekään maalle Nato-jäsenyyttä. Operaatio on yhtä kimurainen kuin EU-jäsenyydestä päättäminen. Tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Tässä haastattelussa Niinistöltä varmaan jotkut odottivat jopa päätöstä Nato-jäsenyyden hakemisesta. Mutta sitä ei tullut.

Sauli Niinistö näytti olevan sitä mieltä, että Nato-päätöksen tekemiseen tarvittaisiin kansanäänestystä ja selvää enemmistöä Nato-jäsenyyden kannalle. Muuten kansa saattaa jakautua haitallisesti. Mutta milloin tuollainen enemmistö saadaan, jos ei edes nykyisessä kireässä tilanteessa? Eikö sittenkin olisi parempi, että presidentti ja eduskunta päättävät? Nehän ovat kansan valitsemia vaikeita päätöksiä tekemään.

 

Kansanäänestys on Nato-asiassa liian riskipitoinen toimenpide

Paasikivi-Seuran esitelmässään 25.1. Kokoomuksen puheenjohtja Petteri Orpo oli sitä mieltä, että kansanäänestys on liian riskipitoinen menetelmä tällaisen suuren asian ratkaisemiseksi. Sitä varten meillä on presidentti ja eduskunta.

Joillekin Niinistön haastattelusta jäi hieman sellainen maku, että Nato-päätös on presidentille kiusallinen. Vai onko presidentti päinvastoin tyytyväinen siitä, että Suomen kansa on hänen kanssaan yhtä mieltä siitä, ettei Natoon ainakaan vielä kannata kiirehtiä? Tilanne on oikeastaan kiusallinen vain Nato-jäsenyyden kannattajille. Muille se on selkeä: Suomi ei ainakaan toistaiseksi ano Naton jäsenyyttä.

Tulevaisuus jää hämärän peittoon, kun kansan mielipiteet ovat hajalla ja presidentti ei ainakaan vielä näe aiheelliseksi Nato-jäsenyyttä. Pitää kai jatkaa puhumista jostakin kummallisesta Nato-optiosta.

Mutta tilanne voi äkkiarvaamatta muuttua. Silloin diktatuurimailla on ratkaisevaa hyötyä siitä, ettei kansalta tarvitse kysyä. Eivätkö demokratiassa presidentti ja eduskunta voi silloin ottaa käyttöönsä sitä valtaa, jonka kansa on heille antanut demokraattisissa vaaleissa? Heillä on myös käytettävissään kasapäin salaista ja tärkeää tietoa, jonka äärelle tavallinen kansa ei pääse milloinkaan.

 

ASIASANAT: EU, Nato, Venäjä

+5
TimoUotila1
Sitoutumaton Helsinki

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja.
Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu