Suomella oli talvisodassa ja muuallakin moukan tuuri

Suomella oli talvisodassa ja muuallakin moukan tuuri

# On kulunut 80 vuotta Stalinin Neuvostoliiton hyökkäyksestä Suomeen ja talvisodan alkamisesta. Tuolloin Suomi oli joutunut sotaan itse asiassa Stalinin ja Hitlerin yksinvaltoja vastaan. Nämä diktaattorit olivat solmineet elokuussa 1939 Moskovassa ns. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, jossa Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat itäisen Euroopan etupiireihin. Sopimukseen liittyi salainen lisäpöytäkirja, jossa Suomi kuului Stalinin alueisiin.

Kolmas diktaattori Napoleon oli v. 1807 takapiruna Tilsitissä junailemassa Suomea Venäjän ylivaltaan. Hän lupasi keisari Aleksanteri I:lle palkaksi itäisen Ruotsin eli Suomen, jos Venäjän keisari pakottaisi Ruotsin ns. mannermaansulkemukseen eli Britannian eristämiseen.

Suomelle talvisota on ollut jatkuvasti kunniakkaana muistona siitä, miten pieni urhoollinen Suomi pystyi taistelemaan mahtavaa naapurimaataan vastaan kuin Daavid ja Goljat. Neuvostoliitossa talvisodasta ei ole haluttu puhua erillisenä sotana. Se on kuitattu historiankirjoissa vain toista maailmansotaa edeltäneenä rajakahakkana. Talvisodan sijaan on haluttu keskustella väitetystä neuvostosotavankien huonosta kohtelusta Suomessa.

Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäpöytäkirjan olemassaolo myönnettiin Neuvostoliitossa pitkin hampain vasta 1980-luvulla Gorbatshovin kaudella. Muistan tuolta ajalta suomalais-neuvostoliittolaisen historiakonferenssin, jossa eräs neuvostotutkija suostui puhumaan tuosta asiakirjasta historiallisena faktana. Suomessa asiasta kerrottiin lehdissä suurin kirjaimin.

Nyttemmin Putinin Venäjällä Molotov-Ribbentrop-sopimukseen ja Stalinin toimiin on alettu suhtautua taas ymmärtäväisemmin. Virallisen selityksen mukaan Stalinin ja Hitlerin sopimus oli Kremlin suunnalta taitavaa ja välttämätöntä diplomatiaa, koska tiedossa oli Hitlerin hyökkäys Neuvostoliittoon. Venäjällä historioitsijoilla ei periaatteessa ole edes luvallista kertoa muuta kuin valtiojohdon hyväksymää linjaa.

Toinen vaikea kysymys Kremlille ovat talvisotaa edeltäneet Mainilan laukaukset. Tuo tuhoisa tykkituli lavastettiin suomalaisten hyökkäykseksi. Kysymyksessä oli tekosyy, jolla perusteltiin hyökkäystä Suomeen.

 

# Meillä Suomessa ja lännessä on lupa keskustella historiasta ja olla jopa eri mieltä. Ja asioihin hyvin perehtyneiltä tutkijoiltakin tulee hyvin erilaisia näkemyksiä. Hyvänä esimerkkinä olkoon Hufvudstadsbladetissa käyty väittely siitä, olisiko talvisota voitu välttää.

Professori Stefan Forss ja joukko upseereita kirjoittavat 26.11.2019 otsikolla Talvisota oli väistämätön. Jo v. 1994 Boris Jeltsin selitti, että hyökkäys oli Stalinin rikos Suomea kohtaan. Mutta nyt nousee Suomessa ääniä, jotka kyseenalaistavat Suomen valtionjohdon toimet ja syyttävät heitä sotaan joutumisesta.

Asioiden selvittämistä vaikeuttaa se, että Venäjä ei ole milloinkaan paljastanut kaikkia lähteitä, joista selviäisi Neuvostoliiton varsinaiset tavoitteet v. 1939. Nykyään on taas vaikeutettu arkistolähteiden äärelle pääsyä. Samalla on haluttu vahvasti palauttaa vanha neuvostoaikainen historiankuva.

Professori J P Roos taas kirjoittaa Hufvudstadsbladetissa 20.11.2019, että talvisota olisi voitu välttää. Ulkoministeri Eljas Erkon Suomi ei halunnut taipua mihinkään Neuvostoliiton aluevaatimuksiin. Paasikivi oli toisella kannalla. Hänen neuvotteludiplomatiallaan sota olisi voitu välttää.

Voi kyllä viitata Baltian maihin. Ne ”neuvottelivat” ja säästyivät varsinaiselta sodalta, mutta vajosivat yli 50 vuodeksi neuvostotasavalloiksi ja kokivat hirvittäviä väestönsiirtoja ja demokratian törkeän alasajon.

 

# Historian professori Henrik Meinander on järjestelmällisesti halunnut nähdä Suomen historian oleellisena osana maailmanhistoriaa. Hänen mielestään Suomen v. 1918 tapahtumat olivat osa ensimmäistä maailmansotaa. Suomella oli hyvää onnea, kun neuvottelimme maallemme itsenäisyyden Venäjän heikkouden hetkellä. Valkoiset onnistuivat saamaan apua Saksasta ennen kuin Saksan sotaonni kääntyi v:n 1918 lopulla Yhdysvaltain puututtua ensimmäiseen maailmansotaan.

Talvisodassa eli toisen maailmansodan esivaiheessa taas Suomi onnistui puolustautumaan tarpeeksi pitkään, joten apu lännestä alkoi tulla mahdolliseksi. Stalin halusi välttää sodan länsivaltoja vastaan. Siksi hän jätti talvisodan kesken.

Suomella oli itse asiassa uskomaton onni toisen maailmansodan käänteissä, kun muistaa, että taistelimme talvisodassa Stalinia ja Hitleriä, jatkosodassa Stalinia ja Lapin sodassa Hitleriä vastaan. Siitä huolimatta säilyimme miehitykseltä ja pääsimme jatkamaan sotien jälkeen itsenäisenä länsimaisena demokraattisena valtiona.

 

ASIASANOJA: Historia, Hitler, Stalin, Talvisota

TimoUotila1

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja. Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu