Suomen etu on myös Ruotsin etu
Suomen etu on myös Ruotsin etu
# Ylen kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel on haastatellut Ruotsin puolustusministeriä Peter Hultqvistia. https://yle.fi/uutiset/3-11708611 Hänen kaudellaan Suomi ja Ruotsi ovat harjoittaneet yhteistyötä puolustusalalla enemmän kuin koskaan ennen. On miellyttävää havaita, että Ruotsin puolustusministeri ymmärtää erinomaisesti Ruotsin ja Suomen suhteen.
Ruotsissa on alettu esittää kannanottoja Nato-jäsenyyden puolesta. Hultqvist ymmärtää kuitenkin erinomaisesti, että tässä kysymyksessä Ruotsin on ajateltava myös Suomen asemaa. Ruotsin Nato-jäsenyys ajaisi Suomen vaikeaan tilanteeseen. Juuri se seikka on pitänyt Ruotsin sotilasliiton ulkopuolella.
Voi kyllä pohtia sitä, mikä tilanne olisi nyt, jos Suomi olisi liittynyt Natoon yhdessä Baltian maiden kanssa. Ruotsille se olisi varmaan sopinut. Mutta se olisi tuottanut Suomelle myös automaattisen vastuun Baltian puolustamisesta kriisitilanteessa, mikä ei ehkä olisi lisännyt Suomen turvallisuutta.
# Maija Elonheimon toimittamassa Ylen Brysselin kone -ohjelmassa esillä oli naapurimaamme Ruotsi. Asiantuntijana oli dosentti Mikko Majander. https://areena.yle.fi/audio/1-50641200 Paljon on pohdittu sitä, miksi Ruotsi ei kertonut etukäteen Suomelle aikeistaan jättää EU:lle jäsenanomus. On turha kuvitella, että se olisi ollut tietoista Suomen ”koulukiusaamista”.
On aina muistettava, että Suomi on Ruotsille pienempi asia kuin Ruotsi Suomelle. Ei Ruotsi halua kiusata Suomea, ”pikkuveljeään”. Tarkoitus olisi ilmeisesti jollakin tavalla olla hermostuttamatta suomalaisia, koska asia oli kummassakin maassa jotenkin veitsen terällä.
Suomi on Ruotsille kyllä yhä tärkeämpi yhteistyökumppani vuodesta 2014, jolloin Krimin valtauksen jälkeen jännitys Itämerelläkin on lisääntynyt.
Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteistä. Ne ovat molemmat maailman harvoja hyvinvointi- ja oikeusvaltioita. Niillä on kummallakin suhteellisen vahva talous.
Mutta erojakin on. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin maataloutta ei voi oikein verrata toisiinsa, sillä Ruotsin viljelykset ovat pääasiassa etelässä eli Suomea edullisemmassa ilmastovyöhykkeessä. Siksi EU:n maataloustuet ovat Suomelle tärkeämpiä. Monien mielestä Ruotsi teki viisaasti, kun jättäytyi €-valuutan ulkopuolelle.
# Jyrkimmät erot ovat kuitenkin turvallisuuspolitiikan historiassa. Suomi itsenäistyi sotilaallisin toimin ensimmäisen maailmansodan pyörteissä. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli talvisodassa Stalinia ja Hitleriä, jatkosodassa Stalinia ja Lapin sodassa Hitleriä vastaan. Tuosta karmeudesta Suomi kuitenkin selvisi itsenäisenä ja miehittämättömänä. Ruotsi taas on ollut sotien ulkopuolella yli 200 vuotta. Se on dramaattinen ero.
Suomi ja Ruotsi ovat kaikesta huolimatta yhä kansainvälisessä politiikassa eräänlainen valtioliitto. Nehän olivat yksi ja sama maa siihen asti, kunnes Venäjä tunkeutui Suomenlahdelle ja perusti sinne pääkaupunkinsa Pietarin ja valloitti lopulta Suomen. Suomi säilytti kuitenkin autonomian ja ruotsalaismallisen hallinnon.
Ruotsi on kyllä ajatellut Suomea silloinkin, kun me luulemme toisin. Toisessa maailmansodassa Ruotsin oli mahdotonta auttaa Suomea muutoin kuin humanitaarisesti ottamalla kymmeniä tuhansia suomalaisia lapsia huostaansa. Se oli suuriarvoinen teko se.
Jos Suomi joutuu Venäjän haltuun, Ruotsin asema vaikeutuu oleellisesti. Se on tiedetty Tukholmassa kautta aikojen. Siksi Suomen etu on myös Ruotsin etu.
ASIASANAT: Puolustuspolitiikka, Ruotsi, Suomi
Suomen ja Ruotsin suhdetta arvioitaessa kannattaa muistaa, että Ruotsi on Suomelle paljon tärkeämpi naapurimaa kuin Suomi Ruotsille. Ruotsin ykkösnaapuri on Norja. Sehän on kaiken matkaa heti länsirajan takana. Kakkonen on Tanska. Kööpenhamina on Malmösta näköetäisyydellä sillan takana. Suomi eli entinen Itä-Ruotsi on kaukana meren takana Pietarin kainalossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin halu ja vilpittömyys yhteistyöhön puolustuksen suhteen punnitaan siinä vaiheessa kun Suomi ilmoittaa HX-hankkeen tuloksen, joka ei maalaisjärjellä ole Gripen E.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoo haastattelussa, että hävittäjien valinta on pelkästään Suomen ratkaisu. Ukon, että hän on todella tuota mieltä. Ruotsinkin puolustuksen kannalta on tärkeää, että Suomella on mahollisimman tehokkaita hävittäjiä. Siinäkin Suomen etu on myös Ruotsin etu.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Hultqvistilla, uskottavuutensa kannalta, muuta mahdollisuutta. Ei hän tyhmä ole. Hieman haisee Wallenbergit noiden eri Gripen-puheiden taustalla. Kannatan A.F.Airomaista realismiin ja vähempään vouhkaamiseen perustuvaa suhtautumista yhteistyöhön.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin lausuma on mielenkiintoinen ja selittää Ruotsin puolustuspolitiikan perusteet:
– Suomella on ollut Nato-optio pitkään. Suomi haluaa kertoa sillä, että se tekee puolustustaan koskevat päätökset itsenäisesti. Ruotsilla on puolestaan perinne sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Norja ja Tanska ovat Naton jäseniä.
– Pohjoismaissa vallitsee pitkällä aikavälillä syntynyt turvallisuuspoliittinen tasapaino. Jos yksi maa alkaa tätä keinuttaa ja tuoda mukaan uusia elementtejä, siitä syntyy turvattomuutta ja herää kysymyksiä, onko linja muuttumassa
– Se ei ole hallituksesta eikä minusta hyvä asia.
Ilmoita asiaton viesti
Miten esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys keikuttaisi turvallisuuspoliittista tasapainoa? Eiköhän se vakauttaisi koko pohjolan turvallisuutta, niinkuin Ruotsinkin jäsenyys. Mieluiten yhdessä.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtäisin niin, että Suomen Nato-jäsenyys sopisi kyllä Ruotsille. Mutta jos Ruotsi liittyisi Natoon, se olisi vastoin maan pitkää liittoutumattomuusperinnettä, jolla maa ymmärtää selvinneensä kriisistä kriisiin. Sitä paitsi se olisi kiusallista Suomelle, joka ei jostain syystä haluaisi liittyä Natoon.
Ilmoita asiaton viesti
Tyhmempi voisi kysyä montako nykyaikaista, suorituskykyistä prikaatia Ruotsi pystyy toimittamaan Suomen avuksi. Tai miten ruotsalaiset hävittäjät ilman kauaskantoisia ilmasta-maahan-aseita auttavat Suomea. Tai Ruotsin merivoimien alukset joissa ei ole käytännössä minkäänlaista ilmatorjuntaa. Jne.
Kysymykset kannattaa miettiä myös toisinpäin. Suomesta Ruotsiin.
Joku ilkeämielinen voisi väittää että tämä keskustelu on silkkaa kansalaisten sumutusta, jolla vaikutetaan turvallisuuden tunteeseen ja ehkäistään ihmisten Nato-haluja niin Suomessa kuin Ruotsissa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ja Ruotsissa tosiaankin yritetään pitää loitolla Nato-keskustelua. Se tuntuu hieman erikoiselta sen jälkeen, kun Baltian maat liittyivät Natoon. Sehän ei ole ainakaan tähän mennessä tuottanut sotilaallista konfliktia Venäjän kanssa. Suomi on kyllä antanut ymmärtää, että meillä on Nato-optio pahan päivän varalle. Ruotsi ei halua puhua edes Nato-optiosta vaan selkeästä liittoutumattomuudesta.
Viime aikoina Ruotsi on kyllä alkanut huomata, että Gotlanti on melko lähellä Kaliningradia.
Ilmoita asiaton viesti