Suomen etu on myös Ruotsin etu

Suomen etu on myös Ruotsin etu

# Ylen kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel on haastatellut Ruotsin puolustusministeriä Peter Hultqvistia. https://yle.fi/uutiset/3-11708611 Hänen kaudellaan Suomi ja Ruotsi ovat harjoittaneet yhteistyötä puolustusalalla enemmän kuin koskaan ennen. On miellyttävää havaita, että Ruotsin puolustusministeri ymmärtää erinomaisesti Ruotsin ja Suomen suhteen.

Ruotsissa on alettu esittää kannanottoja Nato-jäsenyyden puolesta. Hultqvist ymmärtää kuitenkin erinomaisesti, että tässä kysymyksessä Ruotsin on ajateltava myös Suomen asemaa. Ruotsin Nato-jäsenyys ajaisi Suomen vaikeaan tilanteeseen. Juuri se seikka on pitänyt Ruotsin sotilasliiton ulkopuolella.

Voi kyllä pohtia sitä, mikä tilanne olisi nyt, jos Suomi olisi liittynyt Natoon yhdessä Baltian maiden kanssa. Ruotsille se olisi varmaan sopinut. Mutta se olisi tuottanut Suomelle myös automaattisen vastuun Baltian puolustamisesta kriisitilanteessa, mikä ei ehkä olisi lisännyt Suomen turvallisuutta.

 

# Maija Elonheimon toimittamassa Ylen Brysselin kone -ohjelmassa esillä oli naapurimaamme Ruotsi. Asiantuntijana oli dosentti Mikko Majander. https://areena.yle.fi/audio/1-50641200  Paljon on pohdittu sitä, miksi Ruotsi ei kertonut etukäteen Suomelle aikeistaan jättää EU:lle jäsenanomus. On turha kuvitella, että se olisi ollut tietoista Suomen ”koulukiusaamista”.

On aina muistettava, että Suomi on Ruotsille pienempi asia kuin Ruotsi Suomelle. Ei Ruotsi halua kiusata Suomea, ”pikkuveljeään”. Tarkoitus olisi ilmeisesti jollakin tavalla olla hermostuttamatta suomalaisia, koska asia oli kummassakin maassa jotenkin veitsen terällä.

Suomi on Ruotsille kyllä yhä tärkeämpi yhteistyökumppani vuodesta 2014, jolloin Krimin valtauksen jälkeen jännitys Itämerelläkin on lisääntynyt.

Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteistä. Ne ovat molemmat maailman harvoja hyvinvointi- ja oikeusvaltioita. Niillä on kummallakin suhteellisen vahva talous.

Mutta erojakin on. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin maataloutta ei voi oikein verrata toisiinsa, sillä Ruotsin viljelykset ovat pääasiassa etelässä eli Suomea edullisemmassa ilmastovyöhykkeessä. Siksi EU:n maataloustuet ovat Suomelle tärkeämpiä. Monien mielestä Ruotsi teki viisaasti, kun jättäytyi €-valuutan ulkopuolelle.

 

# Jyrkimmät erot ovat kuitenkin turvallisuuspolitiikan historiassa. Suomi itsenäistyi sotilaallisin toimin ensimmäisen maailmansodan pyörteissä. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli talvisodassa Stalinia ja Hitleriä, jatkosodassa Stalinia ja Lapin sodassa Hitleriä vastaan. Tuosta karmeudesta Suomi kuitenkin selvisi itsenäisenä ja miehittämättömänä. Ruotsi taas on ollut sotien ulkopuolella yli 200 vuotta. Se on dramaattinen ero.

Suomi ja Ruotsi ovat kaikesta huolimatta yhä kansainvälisessä politiikassa eräänlainen valtioliitto. Nehän olivat yksi ja sama maa siihen asti, kunnes Venäjä tunkeutui Suomenlahdelle ja perusti sinne pääkaupunkinsa Pietarin ja valloitti lopulta Suomen. Suomi säilytti kuitenkin autonomian ja ruotsalaismallisen hallinnon.

Ruotsi on kyllä ajatellut Suomea silloinkin, kun me luulemme toisin. Toisessa maailmansodassa Ruotsin oli mahdotonta auttaa Suomea muutoin kuin humanitaarisesti ottamalla kymmeniä tuhansia suomalaisia lapsia huostaansa. Se oli suuriarvoinen teko se.

Jos Suomi joutuu Venäjän haltuun, Ruotsin asema vaikeutuu oleellisesti. Se on tiedetty Tukholmassa kautta aikojen. Siksi Suomen etu on myös Ruotsin etu.

 

ASIASANAT: Puolustuspolitiikka, Ruotsi, Suomi

TimoUotila1

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja. Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu