Suomen ja Ruotsin linja sopii Lavroville mutta tuskin Natolle

Suomen ja Ruotsin linja sopii Lavroville mutta tuskin Natolle

Ylen kirjeenvaihtaja oli Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin tiedotustilaisuudessa, jossa hän kysyi ulkoministerin kantaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Lavrovin vastausta ja sen merkityksiä on pohdittu monella tavalla täällä Suomessa.

Lavrov sanoi, että Suomella ja Ruotsilla on lupa päättää itse ulkopolitiikastaan. Venäjä arvostaa suuresti maiden neutraalia linjaa, joka on Euroopan rauhallisen kehityksen perustekijöitä. Sen sijaan Nato-jäsenyyden kannattajat pyrkivät horjuttamaan tätä onnellista tasapainoa pyrkimällä ajamaan Suomea ja Ruotsia Naton jäseniksi. Lavrovista se on törkeää.

On täysin luonnollista, että Venäjän ulkoministerillä on tällainen näkemys. Hän olettaa, että Suomi ja Ruotsi ovat valinneet liittoutumattoman linjansa omasta vapaasta harkinnastaan eikä Venäjän painostamina.

Ruotsilla on liittoutumattomuudesta pitkäaikaisia hyviä kokemuksia. Sen ansiosta ruotsalaiset katsovat onnistuneensa pysyttelemään ensimmäisen ja toisen maailmansodan taistelujen ulkopuolella.

Suomen kohtalo on ollut melkein päinvastainen. Olimme ensimmäisessä maailmansodassa mukana Saksan ja Venäjän sotatoimissa, mutta onnistuimme itsenäistymään Venäjästä sopivassa aikaikkunassa.

Toisessa maailmansodassa taas taistelimme ensin talvisodassa Stalinia ja Hitleriä, jatkosodassa Stalinia ja Lapin sodassa Hitleriä vastaan. Taistelimme niin tehokkaasti, että emme edes joutuneet miehitetyiksi. Toisen maailmansodan jälkeen jouduimme solmimaan Neuvostoliiton kanssa  Yya-sopimuksen, mutta meitä ei pakotettu mukaan Varsovan liittoon.

Suomalaisilla on siis kokemusta selvitä taistelemalla tehokkaasti ja hoitamalla häviäjänäkin ulkosuhteet diplomaattisen järkevästi. Siksi emme ole halunneet sotkeutua Nato-maiden sotkuisiin suhteisiin. Mutta olemme rakentaneet melko läheiset suhteet Yhdysvaltoihin jopa Naton ohi. Tällä pohjalla olemme selviytyneet näihin saakka enemmän kuin tyydyttävästi.

Mutta jos tilanne käy mahdottomaksi, meillä on taskussa Nato-optio. Mutta onko siitä siinä tilanteessa apua? Onko meidän maantieteellinen asemamme tosi paikan tullen liian vaikea?

  1. P.S.

Helsingin Sanomissa on 15.1. kenraaliluutnantti Jukka Juustin haastattelu, jossa on ajatuksia herättävä näkökohta: ”Sodan ajan suunnitelmat ovat omanamme, emmekä jaa niitä kenellekään. Jos me liittyisimme Natoon, meidän pitäisi koordinoida ne Naton ja lähialueiden kanssa. ”

 

ASIASANAT: Ruotsi, Suomi, Venäjä

+3
TimoUotila1
Sitoutumaton Helsinki

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja.
Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu