Taktinen äänestäminen hyödytti Sanna Marinia mutta haittaa Jutta Urpilaista
Taktinen äänestäminen hyödytti Sanna Marinia mutta haittaa Jutta Urpilaista
# On puhuttu taktisesta äänestämisestä. Sitä ilmeni jo viime vuoden eduskuntavaaleissa, joissa Sosialidemokraattien suosittu pääministeri Sanna Marin tuotti demareille ääniprosenttinousun 17,7% -> 19,9%, vaikka muut hallituspuolueet kokivat vaalitappioita.
Äänestystaktiikka ei kuitenkaan riittänyt, sillä Marinin ”labour-blokki-hallituksessa” istuneet Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto eivät äänestäneet tarpeeksi ahkerasti vaan Kokoomuksen Petteri Orpo voitti vaalit ja pääsi muodostamaan jäljellä olevista puolueista konservatiivihallituksen, johon pyrki ja pääsi mukaan myös Ruotsalainen kansanpuolue ”labour-hallituksesta”.
Tämän tappion jälkeen suosittu pääministeri Sanna Marin sai tilanteesta tarpeekseen ja lähti pienestä Suomesta kansikuvahahmoksi Euroopan ja maailman suuremmille markkinoille. Marinille oli varmaan ehdoteltu myös presidenttiehdokkuutta, mutta hän varmaan piti sitä hieman epävarmana yrityksenä. Niinpä demarit jäivät näissäkin vuoden 2024 presidentinvaaleissa taktiikkaäänestämään Vihreiden Pekka Haavistoa.
# UKK-kauden jälkeen vuodesta 1982 demareilla on ollut huikea herra- ja rouvaonni eli peräti viisi presidenttikautta peräjälkeen: Koivisto-Koivisto-Ahtisaari–Halonen-Halonen. Vielä vuoden 2006 vaalien toisella kierroksella Tarja Halonen löi Sauli Niinistön.
Demarien presidenttikausi oli 30 vuoden mittainen eli pidempi kuin legendaarinen Kekkos-aikakausi. Mutta siten tuli romahdus. Vuonna 2012 Paavo Lipponen sai äänistä vain 6,7 % ja vuonna 2018 Tuula Haatainen vielä vähemmän, 3,3 %. Kummallakin kerralla toiselle kierrokselle nousi Vihreiden Pekka Haavisto.
Nyt demareille on käymässä kolmannen kerran peräkkäin samalla tavalla. Ja taas Pekka Haavisto on tavallaan labour-ehdokas eikä Jutta Urpilainen. Miten tässä näin kävi? Olisiko Sanna Marin pitänyt sittenkin suostutella mukaan? Vai onko demareille kuitenkin viisasta odottaa vuoteen 2030?
# Presidentinvaalit ovat jännittävässä vaiheessa. Alexander Stubb, Pekka Haavisto ja Jussi Halla-aho ovat gallupkyselyjen johdossa. Jos Halla-aho ajaa Haaviston ohi, Stubb on varma presidentti. Jos Haavisto selviää toiselle kierrokselle, hänellä on vielä jonkinlainen mahdollisuus lyödä Stubb. Jos Stubb putoaa finaalista, Haaviston voitto on todennäköinen mutta ei satavarma. Taktiselle äänestämiselle on totta tosiaan tarvetta.
ASIASANAT: Presidentinvaalit, Puolueblokit, Taktiikkaäänestäminen
Sanna ilmiö nuorten naisten keskuudessa suuntautuu tällä kerralla enemmän Li Andersonin suuntaan (pois Urpilaiselta). En usko, että Marinin takia demareita äänestäneet olivat taktikoivia. Marin yksinkertaisesti veti ilmiönä puoleensa (ja demareille). Toki hän kannusti taktiseen äänestämisen.
Kumma kyllä näissä vaaleissa nuorissa naisissa on tukea Halla-ahollakin. Keski-ikäiset naiset eivät voi sietää häntä.
Haaviston suuntaan voi mennä jotain Halla-ahon vastaisia ääniä (Stubbilta?).
Saa nähdä mikä on nostanut äänestysintoa tällä kertaa. Kannattaako maaseudun ihmiset elitistisiä stadilaisia (Stubb ja Haavisto). Olisi aika reteä veto maaseudun isännältä tuoda rasvatukkainen latino aviomieheksi. Ehkäpä liiaksikin.
Stubb edustaa rikkaiden (ja EU:n) eteläistä jäälauttaa, joka on irronnut muusta Suomesta.
Paljonkohan, Halla-aho ja Li Anderson saavat ääniä syrjäseuduilla, entä Olli Rehn?
Ilmoita asiaton viesti
> ”Sanna ilmiö nuorten naisten keskuudessa suuntautuu tällä kerralla enemmän Li Andersonin suuntaan (pois Urpilaiselta). En usko, että Marinin takia demareita äänestäneet olivat taktikoivia. Marin yksinkertaisesti veti ilmiönä puoleensa (ja demareille). Toki hän kannusti taktiseen äänestämisen.”
Demarit oli ainoa puolue Sanna Marinin hallituspuolueista, joka voitti edellisiin vaaleihin verattuna. Siinä täytyi olla myös taktista äänestämistä hallituskoalition hyväksi. Tietenkin siinä oli myös Sannan henkilökohtaista charmia.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuslaiset äänestivät Lipposta vuonna 2003 yrittäessään pysyä hallituksessa. Sitä hanketta ajettiin kulissien takana. Toisin sanoen kyse oli todella taktisesta äänestämisestä. Sanna Marin puolestaan toivoi kansan äänestävän demareita ja sitä kautta vanhan koalition jatkumisen puolesta. Tuskinpa siinä asiaa junailtiin jossain Lions klubien piireissä.
Nuoret naiset jotka ihaillen ”ajojahdin” kohteena ollutta Marina ovat ideologisempia. Sikäli uskon punavihreän äänestäjäkunnan olevan tällä kertaa ideologisemmin Li Andersonin takana. Nyt gallupien takia joillain saattaa olla huoli Haavistoa putoamisesta ja jokunen voi äänestää sitä linjaa, koska eivät halua valita Stubbin ja halla Ahon väliltä
Ilmoita asiaton viesti
> ”Kokoomuslaiset äänestivät Lipposta vuonna 2003 yrittäessään pysyä hallituksessa. Sitä hanketta ajettiin kulissien takana. Toisin sanoen kyse oli todella taktisesta äänestämisestä. Sanna Marin puolestaan toivoi kansan äänestävän demareita ja sitä kautta vanhan koalition jatkumisen puolesta. Tuskinpa siinä asiaa junailtiin jossain Lions klubien piireissä.”
Vuosien 2003 ja 2023 vaaleissa on jotain yhteistä. Kummallakin kerralla hallituskoalitiota yritettiin pitää koossa suositun pääministerin voimilla.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Nuoret naiset jotka ihaillen ”ajojahdin” kohteena ollutta Marina ovat ideologisempia. Sikäli uskon punavihreän äänestäjäkunnan olevan tällä kertaa ideologisemmin Li Andersonin takana. Nyt gallupien takia joillain saattaa olla huoli Haavistoa putoamisesta ja jokunen voi äänestää sitä linjaa, koska eivät halua valita Stubbin ja halla Ahon väliltä.”
Li Andersson kävi tosiaan hyvän kampanjan. Jotkut äänestivät häntä myös sen takia, että hän on nuori nainen. Mutta monet jättivät äänestämättä, koska ääni ”menisi hukkaan”, Lillä kun ei olisi läpimenon mahdollisuuksia. Tärkeä ääni olisi annettava sille, joka on ”vähiten huono” mutta jolla olisi mahdollisuuksia mennä läpi. Se on sitä taktista äänestämistä.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Kumma kyllä näissä vaaleissa nuorissa naisissa on tukea Halla-ahollakin. Keski-ikäiset naiset eivät voi sietää häntä.”
”Haaviston suuntaan voi mennä jotain Halla-ahon vastaisia ääniä (Stubbilta?).”
Olen nähnyt tutkimuksia joiden mukaan Halla-ahon äänestäjistä suuri enemmistö on miehiä. Naiset taas suosivat Haavistoa, uskokaa tai älkää.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä miten tutkimukset on kyselty, mutta noin näppituntumaltakin voi todeta, että naisissa on vahvin vastustus Halla-ahoa kohtaan (ja ehkä Stubbiakin)
Lähipiirissä on ilmennyt sellaistakin, että nuoret äänestävät Halla-ahoa. Nuorehkoja tyttöjä on kuulemma menossa ikäpolvikokemuksena äänestämään Halla-ahoa ja Andersonia. Jälkimmäistä enemmänkin.
Haavisto ilmoitti jo kampanjan alussa, ettei hän ole punavihreä.
Haavisto on ollut väsähtäneen oloinen. Nuorissa on ollut polarisoitumista Anderson Halla-aho akselilla. Saa nähdä miten se näkyy vaaleissa. Jossain vaiheessa haluttiin, että Anderson pesee Halla-ahon.
Vaikuttaako gallupit sitten vaalipäivän ääniin. Haaviston hyväksi, koska pelko Stubb-Halla-aho tandemista?. Vai kiihdyttääkö hyvä gallup tulos toisaalta osaa siirtämään kannatusta Halla-aholle.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Haavisto ilmoitti jo kampanjan alussa, ettei hän ole punavihreä.”
”Haavisto on ollut väsähtäneen oloinen. Nuorissa on ollut polarisoitumista Anderson Halla-aho akselilla. Saa nähdä miten se näkyy vaaleissa. Jossain vaiheessa haluttiin, että Anderson pesee Halla-ahon.”
Tuo Haaviston ilmoitus, ettei hän ole ”punavihreä”, oli tarkoitettu taktiseksi vedoksi porvariäänestäjille. Haavisto on varmaan ollut väsynyt, mutta hänen taktiikkanaan on olla rauhallinen eikä provosoitua vaikka provosoitaisiinkin.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Stubb edustaa rikkaiden (ja EU:n) eteläistä jäälauttaa, joka on irronnut muusta Suomesta.”
”Paljonkohan, Halla-aho ja Li Anderson saavat ääniä syrjäseuduilla, entä Olli Rehn?”
Stubb on tosiaan globaali tyyppi. Olli Rehnin luulisi saavan ääniä maaseudulta. Siellähän on maata, jota viljellä – ja Keskusta on entinen Maalaisliitto.
Ilmoita asiaton viesti
Petteri Orpo sai vaaleissa v. 2019 pienimmän äänimäärän kuin kukaan muu puolueiden puheenjohtajista eli 10 792, joka oli saman kokoiselta Pirkamaalta Marinilla 19 087.
Purrakin 42 282 vaalipiiriltä, joka on yli 3 x suurempii vaalipiiri kuin edelliset.
Siitä voi vetää johtopäätökset Orpon ja Marinin suosiosta oli taktiikkaa tai ei.
Demarien äänimäärää ei Jutta kuvaa. Se hajoaa kuin varpusparvi Haavistolle, Anderssonille ja jopa Stubbille.
Nyt ehdokkaiden äänimäärät eivät kuvaa puolueiden todellista suosiota.
Nyt ennakkoäänet 44 % takoittavat jo sitä, että jopa n. 6o % tulevasta tuloksesta on jo kasassa 75 %:n äänestystasolla.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Demarien äänimäärää ei Jutta kuvaa. Se hajoaa kuin varpusparvi Haavistolle, Anderssonille ja jopa Stubbille.
Nyt ehdokkaiden äänimäärät eivät kuvaa puolueiden todellista suosiota.”
Eduskuntavaalien äänimääriä on vaikea verrata keskenään, koska vaalipiirit ovat erikokoisia ja niillä on suosittuja ehdokkaita eri määriä. Sen sijaan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella ”vaalipiirinä” on koko maa ja kullakin puolueella vain yksi ehdokas.
Ilmoita asiaton viesti