Ukrainan murhenäytelmän lopputulos on EU:n vastuulla

Ukrainan murhenäytelmän lopputulos on EU:n vastuulla

Tänä vuonna lehtien etusivun ykköshahmo on vaihtanut mannerta Atlantin yli. Ennen puhuttiin päivästä päivään Yhdysvaltain ex-presidentin Donald Trumpin twiittailuista. Nykyään on siirrytty yksinomaan Venäjän valtiaan Vladimir Putinin pelottavien ulostulojen pohdintaan.

Tämä tilanne kuvastelee autoritaaristen diktatuurien ja demokratioiden dramaattista eroa. Venäjän Putin ja Kiinan Xi voivat milloin tahansa muuttaa perustuslain pykäliä valtakausien määrästä. Niinpä Putin on varannut itselleen presidenttikausia pitkälle 2030-luvulle. Xi taas jatkoi hiljattain puoluekokouksessa valtakauttaan perustuslain pykälien ohi niin kuin ei mitään.

Demokratioissa taas johtohommiin totuttautuneet presidentit ja päämministerit ja muut joutuvat vähän päästä valmistautumaan nurkan takana uhkaaviin vaaleihin. Sauli Niinistö ei ryhtynyt kekkosmaisesti jatkamaan toimikauttaan, vaan luovuttaa pelikentän Mika Aaltolalle, Pekka Haavistolle ja muille. Sanna Marinia uhkaavat vaalit jo huhtikuun alussa 2023.

Mutta ennen kaikkea lännessä jännitetään Yhdysvaltain välivaaleja, joissa Donald Trumpin Republikaanit saattavat valloittaa haltuunsa sekä Edustajainhuoneen että Senaatin. Ja pian edessä ovat taas presidentinvaalit, joissa Trump todennäköisesti pyrkii taas Valkoiseen taloon.

 

Entä jos Trump palaa?

Trumpilla on ongelmallinen suhde Natoon. Hän on käynyt Naton päämajassa jyrisemässä, että Euroopan maiden olisi maksettava enemmän omasta puolustuksestaan. Nyt kuitenkin Yhdysvallat on Joe Bidenin johdolla maksanut ylivoimaisen osuuden Ukrainalle lahjoitetusta sotilaallisesta avusta.

Miten käy siis Ukrainan, jos Trump palaa Valkoiseen taloon? On vielä muistissa, millaisissa tunnelmissa Trump tapasi kesällä 2018 Helsingissä Putinin. Silloin kyseltiin, oliko Putin tukenut Trumpin presidentinvaalikampanjaa. Ja Trump oli selvästi kiusaantunut noista kysymyksistä.

Nato-Suomelle Trumpin valinta toisi epävarmuutta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Nato-jäsenyys oli Suomelle luonnollinen ratkaisu. Mutta sen tuottamiin epävarmuuksiinkin on ryhdyttävä valmistautumaan, kunhan nyt ensin päästään jäseniksi.

Diktatuurimaiden mediassa ilkutaan lännen demokratioiden ”puoluesirkusta” ja epävarmaa menoa, Demokratia on kuitenkin ainoa oikea järjestelmä. Vaalit on järjestettävä kaikin puolin luotettavasti. Kansan on satava päättää ihan oikeasti.

Jos Trump voittaa ja heikentää tukea Ukrainalle, EU:n on otettava paljon lisää vastuuta. Muuten tiedossa on painajaismainen katastrofi. Ukrainan murhenäytelmä on ajautunut vaiheeseen, jossa kompromisseja ei ole. Ja Ukraina on Euroopassa, tässä lähellä.

P. S.

Tähän Ukrainan murhenäytelmään jouduttiin sitä kautta, että presidentti Volodymyr Zelenskyi ryhtyi vastustamaan Putinin joukkojen marssia kohti Kiovaa. Zelenskyi olisi voinut ryhtyä Valko-Venäjän ”virkaveljensä” Aljaksandr Lukashenkan tapaan Putinin apuriksi ja kätyriksi. Mutta Zelenskyi ryhtyikin urhoolliseen vastarintaan.

Jos Zelenskyi olisi ryhtynyt Lukashenkan linjoille, Eurooppa olisi säästynyt sotatilalta, energiakriisiltä ja tuhoisalta inflaatiolta. Mutta olisiko se ollut moraalisesti oikein?

 

 

ASIASANAT: EU, Nato, Venäjä, Yhdysvallat

+2
TimoUotila1
Sitoutumaton Helsinki

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja.
Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu