Kaikki ekonomistit eivät ole samanlaisia
Kerron nyt kaikille salaisuuden: kaikki ekonomistit eivät olet samanlaisia (yllätys!). Silti heitä tunnutaan usein kohtelevan kuin kaikilla olisi sama tieto. Vaikka kansantaloustieteilijät koulutuksensa takia tietävät ainakin jotain erikoisalansa ulkopuolelta, kenelläkään ei luonnollisesti ole syvällistä tietoa kaikesta.
Tämä on vähän sama asia kuin jos kaikkia lääkäreitä kohdeltaisiin ikään kuin jokainen tuntisi lääketieteen erikoisalueet. Veikkaan, että jos sinulla olisi sydänvaivoja, menisit mieluummin kardiologille kuin urologille.
EU:n elpymisrahaston ympärillä pyörivässä keskustelussa vedotaan usein siihen, että suurin osa ekonomisteista kannattaisi pakettia. Ajatus on ilmeisesti lähtöisin tästä MTV3:n artikkelista, minkä kyselyt on tehty heinäkuun alussa.
Muitakin vastaavia kyselyjä on tehty täysin riippumatta siitä, mikä on kunkin ekonomistin koulutusala ja institutionaalinen tausta.
Ekonomisteja on erilaisia
Taloustiede jakaantuu käytännössä kolmeen tutkimusalueeseen: mikrotaloustieteeseen, makrotaloustieteen ja ekonometriaan. Ekonometriassa kehitetään taloustilastojen tilastotieteellistä tutkimusta.
Mikrotaloustieteen tutkijat, kuten Aalto yliopiston Marko Terviö tai Nobel voittajamme Bengt Holmström, tutkivat kuluttajia, yrityksiä ja/tai sopimuksien taloutta. Esimerkiksi professorit Holmström ja Terviö ovat alansa huippuja maailmassa, mutta EU:n elvytysrahastoa heillä ei juuri ole kompetenssia kommentoida.
Makrotaloustieteilijät puolestaan tutkivat maiden talouskasvua, suhdannesyklejä, keskuspankkeja, elvytystä ja rahaliittoja. Makrotaloustiede on hyvin laaja ala, joten kaikilla ei välttämättä ole parasta tietoa esim. EU:sta tai elvytysrahastosta. Silti elvytysrahastokeskustelussa ainoastaan makrotaloustieteilijöiden mielipiteillä pitäisi olla väliä, ja vain harva heistä on vapaa taustainstituutioistaan.
Instituutio ja maine vaikuttavat
Ekonomistien kommentointiin vaikuttaakin yleensä keskeisesti kaksi asiaa: taustainstituutio ja maine.
Esimerkiksi Suomen Pankin ekonomisti tuskin kritisoi rahapolitiikkaa tai muuten esitä kovasti johtokunnan linjauksista poikkeavaa näkemystä julkisesti, vaikka hän niistä voisikin olla eri mieltä. Esimerkiksi pääjohtaja Erkki Liikasen aikakaudella euron kritisoiminen on ollut ”pannassa”, kuten mm. tässä blogissa selitän.
Valtiovarainministeriön ekonomisteilta on myös turha odottaa julkista kannanottoa esim. elpymisrahastoa vastaan, vaikka he saattava yksityisesti sitä vastustaa kovastikin. Oma työpaikka ja uralla eteneminen painavat. VM on voimakkaassa poliittisessa ohjauksessa. On hyvin merkittävää, että VM:n arviota elpymisrahaston vaikutuksista Suomeen ei ole hallituksen puolelta pyydetty.
Pankkiekonomistien sanomisiin pitää niihinkin suhtautua varauksella. He luonnollisesti – ja oikeutetusti – vaalivat pankin julkikuvaa ja voitontekokykyä. Tämä rajoittaa heidän sanomisiaan esim. EU:n elpymisrahastoon liittyen.
Tutkimuslaitosten ekonomistit pystyvät yleensä kommentoimaan vapaammin, mutta tutkimuslaitosten pitää myös olla tarkkana, etteivät rahoittajat suutu. Tästä päästäänkin maineriskiin.
Puoluepoliittinen leima pelottaa etenkin monia akateemisia ekonomisteja. Moni pitää tiettyyn kansalliseen aatesuuntaukseen leimautumista hyvin pahana asiana työyhteisön, akateemisen ekonomistikunnan, kannalta.
Kun vielä työskentelin Helsingin yliopistossa, sain tuta tämän omakohtaisesti. Vastustin 2011 Kreikan toista tukipakettia, ja Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka yritti estää sen läpimenon. ”Jytkyn” jälkeen kesti neljä kuukautta ennen kuin uskalsin jatko-opiskelijana kertoa työyhteisölleni äänestäneeni PS:ää. Lynkkaysmieliala oli valtava. Todettakoon, että olen eri vaaleissa äänestänyt lähes jokaista maamme eduskunnassa olevista puolueista.
Uskon, että tilanne ei akateemisessa maailmassa ole juuri parantunut. Monet akateemiset ekonomistit saattavatkin nykytilanteessa välttää elpymisrahaston kritisoimista tämän leiman pelossa. Syy ei luonnollisesti ole heissä, vaan nykyisessä keskustelukulttuurissa ja Suomen yliopistoihin viime vuosina pesiytyneessä poliittisesta suvaitsemattomuudesta.
Ketä kuunnella?
Listasin aikaisemmassa blogissani joitakin suomalaisia riippumattomia makrotaloustieteilijöitä, joiden ammatillinen ja/tai akateeminen ura antava valmiudet kommentoida elpymisrahastoa. Laajennan listaa tässä hieman. Itseni jätän pois kohteliaisuussyistä:
- Oulun yliopiston taloustieteen dekaani, professori Mikko Puhakka.
- HY:n taloustieteen kandidaattiohjelman johtaja, elvytystutkija Juha Tervala.
- HY:n työelämäprofessori Vesa Vihriälä.
- Aalto yliopiston työelämäprofessori Sixten Korkman.
- Oulun yliopiston työelämäprofessori ja VM:n entinen osastopäällikkö Pentti Pikkarainen.
- Emeritusprofessori Matti Viren.
- Emeritusprofessori Vesa Kanniainen.
- VM:n rahoitusmarkkinaosaston entinen ylijohtaja, VTT Peter Nyberg.
- Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston entinen osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä.
- HY:n professori Niku Määttänen.
- Jyväskylän yliopiston professori Kari Heimonen.
Heistä elpymisrahastoa nykymuodossaan kannattaa vain kolme ekonomistia (Korkman, Kanniainen ja Määttänen). Professori Heimosen kantaa ei tietääkseni ole kysytty.
Medialla on itsetutkiskelun paikka
Elpymisrahastokeskustelussa on välillä tuntunut, että media ei kysy asiaa oikeilta asiantuntijoilta. En tiedä johtuuko tämä tietämättömyydestä vai ovatko jotkut toimittajat valinneet myönteisesti rahastoon suhtautuvia ekonomisteja haastatteluihinsa. En valitettavasti enää ihmettelisi, vaikka syynä olisi näistä jälkimmäinen.
Elpymisrahastoa koskevassa kommentoinnissa minua on myös huolestuttanut, kuinka selkeästi oman osaamisalueensa ulkopuolella liikkuneet ekonomistit ovat suostuneet kommentoimaan rahastoa. Myös se, että tutkijoiden, joilta puuttuu taloustieteellinen koulutus, on annettu toistuvasti kommentoida rahaston talousvaikutuksia mediassa, on melkoisen kummallista.
Yksinkertainen tosiasia on, että suurin osa riippumattomista makroekonomisteista ei kannata EU:n elpymisrahastoa. Hallituksen ja median olisi syytä alkaa herätä tähän.
Kiitos objektiivisesta kirjoituksestasi. Kirjoituksesi vahvistaa faktoilaan myös omaa rajallista ymmärrystäni elvyttämisrahaston laajuudesta ja ilmeisen isoista riskeistä ja lisäksi kirjoituksesi asettaa asiantuntijoiden lausumat oikeaan kontekstiin.
Tänään ollaan sitten ” jännän ” äärellä, eduskunnassa ilmeiseti käydään keskustelua aiheesta kansanäänestys ja tuleva(t) EU n tukipaketit. Olisihan se hyvä, jos aiheesta viriteltäisiin lisää avointa kansalaiskeskustelua. Pääministerikin voisi olla vihdoinkin oikeasti proaktiivinen ja osallistua reilusti avoimeen keskusteluun.
En toki halua pilata jännitystä, mutta luulen puoluepoliitikkojemme olevan kuin lammaslauma. Kaikki määkivät samaa virttä :
’Kansanäänestys tuhma-edustuksellinen demokratia hyvä’
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin mukaan pari kourallista ekonomistia kykenee arvioimaan elpymisrahastoa.
Se, että on saanut taloustieteen Nobel-palkinnon on ihan hieno juttu, mutta ei todista siitä, että saajan ymmärrys ja tieto riittäisi sanomaan mitään elpymisrahastosta. Kysytään siis kansalta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kansan näkemystä ei ehkä ylimielisesti kannata sivuuttaa. Aiheen ympärille viriävä keskustelu lisää kansan tietämystä ja kansan näkemysten kuuleminen antaa myös sinne norsunluutorniin hieman selkänojaa.
Ilman kansansuosiota harva muiden rahoilla elelevä päättäjä saa pitää virkansa.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistit oma arvio oli, että vain muutama ekonomisti Suomessa ymmärtää, mistä elpymispaketissa on kyse. Onko se ylimieisyyttä?
Ilmoita asiaton viesti
Tietoa ja tiedon todenperäisyyttä, sekä mahdollista ylimielisyyttä kannattaa varmaan kysyä blogistilta.
Ilmoita asiaton viesti
On kai kyse faktoista eli sen arvioinnista onko henkilöllä kykyä arvioida asiaa.
Toisaalta ihan käytännön ekonomisti näkee heti tämän tukipaketin hämäyksen läpi. Rahaa jaetaan sellaisille, jotka eivät sitä tarvitse kuten Italialle. Maa on kansalaisen tasolla varakkaampi kuin saksalainen. Italian tukirahat menevät ilman kontrollia jakoon mafiaa myöten. Maan rahantarve jatkuu.
2020 lopulla on Italiaan pumpattu 2.500 miljardia laina- ja avustuspäätöksiä . Mitään merkittävää osuutta se ei tule takaisin maksamaan. Sen ovat Italiassa jo monet poliitikot todenneet. EKP myöntää vanhoille lainoille uudet tilalle ja kusetus jatkuu.
Meillä toki on näitä kataisia, stubbeja ja tuppuraisia urpilaisista puhumattakaan, joiden uskomattoman laaja kokemus vientikaupasta kertoo, että Suomi on tässä täysin saamapuolella.
Kun italiaanoille annetaan rahaa niin nämä sitten ostavat suomalaisia hightech -tuotteita kuten Sinituotteen siivousvälineitä, Vallilan verhoja ja Marimekon leninkejä miljardeilla.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni on valitettavaa että mediassa ja yliopistoissa tulee usein esille vain EU:ta varauksettomattomasti kannattava näkemys. Jokainen vähänkään omaa tutkimusta mitään aiheesta tehnyt tajuaa kyllä, että sellaista asiaa kuin akateminen konsensus ei ole olemassakaan. Tutkijan tehtävänä on arvioida kriittisesti olemassa olevia teorioita ja väitteitä sekä esittää omat hypoteesinsa. Rehellinen tieteen tekeminen perustuu premissien falsifiointiin, eikä niiden puolustamiseen poliittisista tai taloudellisista syistä. Kaikki ”toisinajattelijat” leimataan tässä maassa helposti ”populisteiksi”, ”euroskeptikoiksi”, ”persuiksi” tai joksikin muuksi epämielyttäväksi ihmisryhmäksi. Tämä on kovin valitettavaa. Jos EU:n pyhiä lehmiä ei voi kritisoida, olemme Neuvostoliiton tiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on totta. Akateeminen konsensus on hyvin harvinaista, ja tavallaan koko akateemisen ajattelun vastaista. Tämä pätee etenkin poliittisiin kysymyksiin.
Olemme valitettavasti olleet Neuvostoliiton tiellä jo hetken.
Ilmoita asiaton viesti
Ja siitä huolimatta kaikki akateemisuus perustuu konsensukseen.
Vai miltä pohjalta herra akateeminen koittaa päteä, jos minkäänlaista konsensusta ei olisi?
Ilmoita asiaton viesti
No, jos yhteinen näkemys, oikeiden asiantuntijoiden kesken, jostain saavutetaan, niin sitten sitä olisi hyvä kuunnella.
Ilmoita asiaton viesti
Konsensus siis kelpaa,vaikka se olisikin akateemisen ajattelun vastakohta.
Ilmoita asiaton viesti
Miten maailma voi kehittyä nykyistä paremmaksi kun ihmiset eivät uskalla kertoa mielipiteensä maineensa ja työpaikkansa ja urakehityksensä vaarantumisen vuoksi. Eläköitymisen jälkeen monet kertovat totuuden muistelmissaan. Eläkkeellä tosin ei enää voi juurikaan vaikuttaa asioihin. Useimmat ihmiset ovat siis pelkureita!
Ilmoita asiaton viesti
On ymmärrettävää, että moni vaikenee siinä pelossa, että muuten menettäisi työpaikkansa. Valitettavaa on, että sellainen pelko voi olla hyvin perusteltu.
Mutta on vielä toinenkin valitettava pelko: moni pelkää olevansa väärässä eikä luota omaan järkeensä.
Kolmaskin pelko on: yksinjäämisen pelko. Useimmat ovat mieluummin väärässä yhdessä muiden kanssa kuin oikeassa ja yksin.
Ilmoita asiaton viesti
Porvarillisen makrotaloustieteen tragedia on se, että se on simppeli yleistys mikrotaloudesta aivan kuin kokonaisuuteen pätisi samat lainalaisuudet kuin kokonaisuuden osaan. Samat periaatteet vain otetaan käyttöön isommassa mittakaavassa: yksilön tai yrityksen tilalle laitetaan valtio ja muuten käytetään samoja periaatteita. Kuvitellaan, että valtio olisi kansalaisista ja yrityksistä irrallinen kolmas taho — luultavasti vain siksi, että valtiolla on oma kirjanpito. Ainakin jotkut noista suosittelemistasi ekonomisteista tuntuvat näin ajattelevan sen perusteella, mitä olen heidän kirjoituksiaan lukenut.
Joukko-opin termein tätä voisi havainnollistaa niin, että jos kuvitellaan, että joukko on vain iso alkio ja toimitaan tältä pohjalta, ajaudutaan harhaan. Oikeasti joukko ei ole iso alkio, vaan kokonaan toinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikki ekonomistit eivät ole samanlaisia” – Kesällä ennustit täällä maailmantalouden totaalista romahdusta syksyksi. Miten sen kanssa oikein meni? Samalla tavoin kuin aiempien vastaavien ennustuksiesi?
Ilmoita asiaton viesti
Kriisissä olemme olleet syyskuusta 2019 lähtien (jolloin Jenkkien repo-markkina hajosi), mutta romahdusta on saatu jälleen keinotekoisesti viivytettyä. Kun velkamoratoriot poistetaan, kriisi alkaa parin kuukauden sisällä.
Nykyään talouden ennustamiseen luo poikkeuksellista vaikeutta poliitikkojen ja keskuspankkiirien reagointi. Aikaisemmin hoidettiin taantumia ja kriisejä. Nyt yritetään ehkäistä niitä.
Romahdus on kyllä tulossa. Siitä ei kannata huolestua. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kun valtaosa mediasta liputtaa EUn ja liittovaltion puolesta ilman kritiikin häivää, niin onhan se selvä, että kommentteja pyydetään niiltä, joiden tiedetään antavan oikeita vastauksia. Tyyli ei ole muuttunut sitten EUhun liittymisen masinoinnin jälkeen. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että joskus on vahingossa päässyt näiden painokoneesta läpi kirjoitus, jossa on puhuttu asioista niiden oikeilla nimillä. Ymmärrettävästi vahinkoja sattuu.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä tavalla valtamedia toimii. Yleensä etukäteen on päätetty, mitä julkaistaan, ja sitten haastatteluun valitaan tyyppi, jolta saadaan oikeat vastaukset. Jos kaikesta huolimatta haastattelussa yllättäen tulisi esille asioita, jotka ovat ristiriidassa etukäteen päätetyn tarinan kanssa, media voi jättää julkaisematta.
Ilmoita asiaton viesti
Pahoittelen, että tulee käytettyä copy-pastea (saman kommentin olin lähettänyt aamulla Eija-Riitta Korholan avaukseen)
Tästä voi lukea, mitä elpymisrahastosta ajattelevat EK ja Teknologiateollisuus:
Teknologiateollisuus: ”Kysynnän piristämiseksi päättäjien on tärkeää edistää koko EU:n toipumista: teknologiateollisuuden viennistä jopa 70 prosenttia kohdistuu Eurooppaan. Suunnitteilla olevan EU:n elpymisrahaston tavoite on erittäin kannatettava.”
https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/toipuminen-edellyttaa-luottamusta-tulevaisuuteen
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/5-kysymysta-eu-elpymisrahoituksesta-mita-se-tarkoittaa-yrityksille/
Ilmoita asiaton viesti
Myös ammattiyhdistysliike on EU:n elvytyspaketin puolella, esimerkiksi SAK toteaa näin:
” SAK korostaa, että talouskriisiä ratkaistaan parhaiten samanaikaisella yhteiseurooppalaisella elvytyksellä. Euroopan komission toukokuussa valmistelema elvytyspaketti on SAK:n mielestä saatava mahdollisimman nopeasti läpi. ”
https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/koronakriisista-kasvun-tielle-infra-ja-ymparistoinvestoinneilla
Ilmoita asiaton viesti
STTK: ” Kesällä löytynyt alustava sopu Euroopan unionin elvytysrahastosta on STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan välttämätön, jotta Suomella säilyy liikkumavara talouden elvytyksessä. Paketin koon tulee olla riittävän suuri ollakseen taloudellisesti tehokas. ”
https://www.sttk.fi/2020/08/28/sttkn-puheenjohtaja-palola-yhteinen-eurooppalainen-elvytys-valttamaton-suomelle/
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tuossa ole mitään ihmellistä: SAK=sdp. Tai toisaalta Sdp=SAK.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuus ajattelee vain omaa parastaan. Ei kansan parasta. Tämä on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää, mutta sitä ei pidä käyttää politiikkasuosituksien pohjana.
Ilmoita asiaton viesti
Malisella näyttää olevan vaikea ymmärtää, että juuri teollisuus, vientiteollisuus on keskeisin tekijä siihen kuinka korkeaa elintasoa tässä maassa kyetään pitämään.
Ilmoita asiaton viesti
Granlund, Suomen vasemmistolla ja SDP tässä erityisesti mainiten on suuria vaikeuksia ymmärtää, että juuri teollisuus, vientiteollisuus on keskeisin tekijä siihen, kuinka korkeaa elintasoa tässä maassa kyetään ylläpitämään.
Ay- väki hinnoitteli maan kilpailukyvyn ulos maailman markkinoilta ja tämän jälkeen maahan viennin rahallinen arvo suorastaan romahti ainoana maana koko Euroopassa v. 2008 jälkeen. Yli 10 miljardin totutut aiemmat ylijäämät muuttuivat miljardeiden alijäämiksi vain muutamassa vuodessa ja investointien aste on nykyisin mitä on.
Suomen hyvinvointijärjestelm on mitoitettu suurien viennin ylijäämien aikana ja sen jälkeen tekohengitetty väkipakolla n. 8 miljardin julkisin vuotuisin lisäveloin jo yli vuosikymmenen ajan.
Vanhat hyvät ajat eivät enää palaa, sillä maasta ei yksinkertaisesti löydy enää potkua ja hakua menestyä vientimarkkinoilla tulonmuodostuksineen varsinkaan punavihervasemmiston ilmastohörhöilyn vieden sen viimeisenkin uskon tulevaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tuosta eri mieltä. Teollisuus haluaa, että sen toimintaympäristö pysyy vakaana ja ennustettavana. Sekä siellä missä on tuotanto ja siellä, missä ovat markkinat. Tämähän on myös koko elpymispaketin tarkoitus. Pidän hyvin rohkaisevana sitä, että EU kykenee toimimaan proaktiivisesti kriisitilanteessa ja näkemään metsän puilta eikä sorru nurkkakuntaiseen nahisteluun. Tottakai se on myös kansalaisten etu.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt saattaa käydä niin, että Puola ja Unkari jäisivät elvytysrahaston ulkopuolelle. Kuten Brexit-prosessissakin, saamme näinollen vertailukelpoisia tuloksia eri maista, miten järkevää tai järjetöntä on olla mukana EU:n yhteisissä prosesseissa tai niistä ulkona. Jos omillaan meneminen tuottaa selvästi parempia tuloksia, se varmasti näkyy myöhemmin myös Suomen poliittisissa päätöksissä.
Ilmoita asiaton viesti
EKP on kylvänyt rahaa tuhansia miljardeja jatkuvalla syötöllä. Se on ollut käytännössä korotonta rahaa. Ja muutakin ilmaista rahaa on saatavilla, jos on jonkinlaista järjellistä taloudenpitoa näyttää. Mitään todellista vaikutusta näillä toimilla ei ole ollut. Pörssipeli kyllä on kasvanut, mutta sillä ei ole vaikutusta reaalitalouteen. Eihän elvytysrahasto ole muuta kuin temppu kytkeä jäsenmaat yhteiseen velkaan ja sitä tietä liittovaltioon. Taitaa Unkari ja Puola kerätä hiiliä EU/euro-eroa varten.
Ilmoita asiaton viesti
Se tässä erityisesti kummastuttaa, että kun on ilmaista rahaa tarjolla pankeissa, niin se ei kelpaa, eikä ketään huvita investoida tuotantoon. Mutta kun EU tarjoaa samaa ilmaista rahaa elvytyspaketissa, niin johan euromaat räjähtävät tekemään uutta tuotantoa ja innovaatioita, investoivat ilmastotekoihin ja ties mihin. Että näinkö se menee…?
Ilmoita asiaton viesti
Et varmaan usko itsekään että Puola ja Unkari jäisivät paketista ulos. Oikeusvaltio höpinät lentää sinne EU:n pohjattomaan roskikseen niin että heilahtaa. Vaan sen jälkeen Suomen on jäätävä ulos paketista, ainakin jos Marin aikoo puheensa pitää.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä pelkästään Suomen Marin. Löfven mainosti reilu parisen viikkoa sitten ettei ao. oikeusvaltiokysymystä kertakaikkiaan voida ohittaa, vaan sen oltava sopimuksissa. Samalla Löfven myös sanoi Merkelille, ettei Ruotsilla ole tarvetta keskustella juuri nyt liittovaltiosta.
Ruotsissa muuten ei olla kovin tyytyväisiä paketin seurauksiin.
http://www.trelleborgsallehanda.se/ledare/lofven-borde-fragat-svenska-folket-e535d458
Ilmoita asiaton viesti
Puola pysynee paketissa mukana:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007661188.html
Ilmoita asiaton viesti