Kun Suomi tuhottiin
Vuosi 2024 ei alkanut lupaavasti.
Uudenvuoden kovat pakkaset pakottivat useisiin tehtaiden hätäsulkuihin Venäjän vähentäessä äkillisesti sähkön tuontiaan Suomeen. Suomi jäi Venäjän tuontisähkön varaan poikkeuksellisen kuivan kesän ja syksyn jäljiltä, joka supisti Norjan ja Ruotsin vesivarannot äärimmilleen. Sähköverkko kaatui monilla alueilla, minkä seurauksena useissa kodeissa uuttavuotta oli vastaanotettu kynttilänvalossa.
Sanna Marinin hallituksen toteuttama turvetuotannon alasajo oli ollut lopullinen niitti kivihiili- ja turvetuotannon varaan rakennetulle varavoimajärjestelmälle. Venäjän energiantuonnin ailahtelevuus oli johtanut jo vuoden 2023 alkukeväästä useisiin tehtaiden hätäpysäytyksiin, ja uuden varavoimakapasiteetin rakentaminen oli vielä pahasti kesken.
Pääministeri Laura Huhtasaari oli huolissaan. Sähkökatkot todennäköisesti pahentaisivat ruokamellakoita. Vuodesta 2017 toisiaan seuranneet katovuodet sekä maataloustuotannon vaiheittainen ja vuosia kestänyt alasajo olivat johtaneet kotimaisen ruuantuotannon jyrkkään vähenemiseen. Kun elintarvikkeiden kansainvälinen tuonti sitten tyrehtyi pankkikriisin kaataessa maailmantalouden kuudentena peräkkäisenä katovuonna 2021, Suomen ruokahuolto tippui oman tuotannon ja varmuusvarastojen varaan.
Suomen ruuan varmuusvarastojen alasajon politiikka, jonka Jyrki Kataisen hallitus sinisilmäisesti käynnisti vuonna 2013, oli johtanut varmuusvarastojen loppumiseen maaliskuussa 2022. Suomalaiset eivät ensin voineet uskoa, että maasta voisi loppua ruoka, mutta totta se oli. Suomalaisten mitta täyttyi. Mellakat alkoivat, ja koko vuoden 2021 liitoksissaan natissut Sanna Marinin hallitus kaatui toukokuussa 2022.
Pääministeri Huhtasaari mittaili valtioneuvoston käytäviä hermostuneesti. Perussuomalaiset oli voittanut alkusyksyn 2022 eduskuntavaalit äänivyöryllä, ja Huhtasaari oli nostettu pääministeriksi vaikeiden hallitusneuvottelujen jälkeen. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi oli yllättäen noussut Kristillisdemokraatit, SDP:n kannatuksen romahtaessa suomalaisten tajutessa minkälaiseen kuoppaan Demarit olivat, ex-pääministeri Marin johdolla Suomen ajaneet. Keskusta oli hajonnut Paavo Väyrysen vetämäksi Uudeksi Keskustapuolueeksi ja Annika Saarikon vetämäksi Moderniksi Keskustaksi. Kumpikaan ei nauttinut suurta kannatusta.
Pääministeri Huhtasaari pysähtyi ja huokaisi. Kuinka olimme voineet olla näin sinisilmäisiä?
Italiasta ja Espanjasta vuonna 2021 alkanut pankkikriisi oli ajanut Keski-Euroopan kaaokseen. Mellakat olivat arkipäivää. Vuonna 2020 Marinin hallituksen sopima pankkiunionin kriisirahaston laajennus oli tehnyt valtiostamme, ja pankeistamme Etelä- ja Keski-Euroopan horjuvan pankkisektorin takaajia. Euroopan vakausmekanismin, EVM, joka uudessa järjestelmässä takasi Euroopan pankit, valtuuksia lainoittaa kriisiratkaisurahastoa (SRF) oli paniikissa lisätty aiotusta 68 miljardista 680 miljardiin euroon kriisin syvetessä vuonna 2021.
EVM oli jakanut rahoja kriisimaille alkuvuodesta 2022, mutta se riittänyt kattamaan pankkien valtavia tappioita. Espanja ja Italia totesivat, että niille riittää ja ne erosivat eurosta alkaakseen tukea pankkeja omalla rahallaan. Euroalueen kaatuessa valtioiden vakauksella toimineen EVM:n takuut tulivat maksuun. Suomen osuus oli 15 miljardia euroa. Sen lisäksi EU:n elpymisrahaston laajennus 2500 miljardiin euron (ties kuinka monennessa) pelastusyrityksessä vuonna 2021, langetti Suomelle yli 40 miljardin velka- ja takaustaakan.
Vuoden 2021 alussa jäsenmaissa ratifioitua EU:n elpymisrahastoa oli pikavauhtia laajennuttu talouskriisin syvetessä. Sanna Marinin vakuuttelut rahaston kertaluonteisuudesta oli nopeasti unohdettu. Tämä tosin ei ex-pääministeri Marinia juuri enää kiinnostanut. Hän oli siirtynyt pikavauhtia Euroopan komissioon hallituksen kaaduttua vuoden 2022 ensimmäisiin ruokamellakoihin.
”Kun vain Marinin hallitus olisi uskonut riippumattoman tutkijaryhmän toistuvia varoituksia elpymisrahastosta”. Valtionvarainministeri Sari Essayahin medialle vain muutamaa viikkoa aikaisemmin antama lausunto oli ajanut pääoppositiopuolueet, SDP:n ja Kokoomuksen, täyteen sotaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Elina Lepomäki ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindman syyttivät toisiaan kilvan siitä, kumpi oli voimakkaammin kannattanut EU:n tuhoisiksi osoittautuneita rahastoja ja takausmekanismeja. Media oli ristinyt opposition riidan ”Pata kattilaa soimaa” -konfliktiksi. Oli ollut mukava huomata, että toimittajat olivat tehtäviensä tasalla.
Pääministeri Huhtasaari katsoi poliisien tyhjentämää, autiota Senaatintoria. Oppositiosta oli siis turha odottaa apua.
Euroopan keskuspankki EKP:n kaaduttua euron hajoamiseen vuotta aiemmin, valtiot olivat joutuneet palaamaan velkojensa markkinaehtoiseen rahoitukseen. Sekä valtionlainojen että pankkilainoituksen korot olivat räjähtäneet, mikä oli ajanut lukemattomat kotitaloudet ja yritykset maksukyvyttömyyteen ja konkursseihin. Italian ja Espanjan euroerot vuonna 2022 olivat aiheuttaneet EKP:lle suuret tappiot. Saksan kieltäydyttyä niiden kattamisesta, eli EKP:n pääomittamisesta, useat muut maat lähtivät eurosta ja EKP:n toiminta ajettiin alas. Euroopassa otettiin käyttöön kansallisvaluutat ja korieuro jäi yhteiseurooppalaisen maksujärjestelmän käyttämäksi tilivaluutaksi. EKP:n alasajo tosin johti pieneen valtionvelkojen leikkaukseen, kun velkoja kirjattiin lopetetun keskuspankin tappioksi.
Vuosina 2020 ja 2021 tehtyjä virheitä ei kuitenkaan niin vaan korjattu.
Energiaomavaraisuuden tuhoaminen oli ollut täysin tarpeetonta (Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli noin 0,14 prosenttia, eli noin promillen). Päätöstä oli perusteltu ”tien näyttämiselle”, mutta se ei paljon lohduttanut, kun suomalaisten talot yhtäkkisesti talvella kylmenivät. Ei, etteikö siitä olisi varoitettu, mm. Vapon viestintäjohtajan suulla. Maataloustuotantoa oli ajettu alas jopa tulkitsemalla olemassa olevia EU-sopimuksia tieten tahtoen maanviljelijöiden tappioksi. Vuonna 2022 lyhytnäköisen politiikan laskut olivat tulleet maksuun karuimmassa mahdollisessa muodossa.
Vielä pahemmin Suomelle kuitenkin kävi kritiikittömässä suhtautumisessa EU:n yhteisvastuisiin, jotka riippuivat nyt Suomen yllä kuin Damokleen miekka.
Selviytyäkseen valtavista, osin piilossa mm. Target2 -järjestelmän kautta syntyneistä 200 miljardin takaus- ja velkavastuista, jotka tulivat 150 miljardin valtionvelan päälle, Suomen oli ajettava alas hyvinvointivaltionsa. Tämä oli Suomen hätärahoittajan, kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, tukilainojen ehto. Sijoittajien usko Suomen valtion maksukykyyn oli loppunut, eikä kansainvälistä rahoitusta globaalin finanssikriisin keskellä yksinkertaisesti ollut saatavilla. IMF oli ainoa vaihtoehto. Suomi oli kokenut Kreikan kohtalon.
Pääministeri Huhtasaaren mielessä pyöri entisen valtionvarainministerin, Matti Vanhasen, epätoivoiset selitysyritykset, ”Kuinka hän ei tiennyt”. Niin, kukapa sen olisi tiennyt, että velka ja takaukset tulevat joskus maksettaviksi? Oliko Suomen 1990- luvun lama kenties pyyhkiytynyt Matin muistista vuosina 2020 ja 2021? ”Matilla ei enää ole jäljellä kuin valheensa häpeä”, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Jari Koskela oli todennut. Kuinka oikeassa hän olikaan.
Pääministerillä oli vielä yksi tapaaminen ennen kuin edessä olisi uransa vaikein tv-haastattelu. Siinä hän joutuisi kertomaan suomalaisilla, että IMF vaatii eläkkeisiin 40 % leikkuuta, ja että se oli pakko toteuttaa. Tämän lisäksi IMF vaati sosiaalietuuksiin ja julkisen sektorin palkkoihin 30 prosentin leikkausta. Tämä oli jo käytännössä sama kuin mitä nk. Troikka vaatii Kreikalta vuonna 2011 (kokonaisuudessaan kreikkalaisten eläkkeitä oli leikattu lähes 70 % vuoteen 2019 mennessä) ”Oi tätä ironian määrää”, pääministeri Huhtasaari ajatteli. Sitä tosin harva suomalainen tajuaisi.
Sitä ennen piti kuitenkin vielä kuunnella Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin kootut meriselitykset. Olli Rehn oli joutunut pahaan epäsuosioon hänen, ilmeisesti ymmärtämättömyyttään, puolustaessaan tuhoisiksi osoittautuneita EKP:n velkakirjojen osto-ohjelmia ja negatiivisia korkoja.
Osto-ohjelmat olivat aiheuttaneet valtavan hintakuplan velkakirjamarkkinoilla ajaen useat Euroopan valtiot holtittomaan velanottoon. Ylivelkaantuminen, hintakuplan puhkeaminen ja sitä seurannut korkojen rakettimainen nousu ajoi useita kansallisvaltiota, Suomi mukaan lukien, maksukyvyttömyyteen ja IMF:n rankkoja julkisen talouden säästöjä vaativiin tukiohjelmiin. Negatiiviset korot olivat myös tuhonneet Euroopan talouden synnyttäessään valtavan määrän ”zombieyrityksiä” ja –pankkeja, joiden kaatuminen pahensi globaalia talouskriisiä.
Pääjohtaja Rehn oli lisäksi vaatinut yhteisvastuun kasvattamista pankkiunionissa sekä elpymisrahaston laajentamista. Tällaista tuhoisaa epäpätevyyttä suomalaiset eivät luonnollisesti katsoneet hyvällä. Pääjohtaja Rehn oli huolissaan tämän vaikutuksesta presidentinvaalikampanjaansa, jolle hän vielä epätoivoisesti yritti saada pääministerin tukea.
Pääjohtaja Rehnin monologin alkaessa pääministeri Huhtasaaren ajatukset harhailivat tulevaan. Hän kertasi mielessään vielä haastattelun keskeisiä kohtia. Miten asiat saisi parhaiten selitettyä suomalaisille? Helsingin yliopiston elvytystutkija Juha Tervalan vetämä monialainen talouden kriisityöryhmä oli selventänyt tilanteen vakavuuden suomalaisille ja luonut Suomelle tiekartan ylös talousahdingosta kattavassa raportissaan. Suomalaisten oli vain kuultava valtionjohdon vahvistavan samat asiat: meitä odottaisi ”hevoskuuri”, mutta oikealla politiikalla Suomi nousisi tästäkin kuopasta. Tarvittaisiin sitä kuuluisaa talvisodan henkeä!
Pääministeri havahtui hiljaisuuteen. Pääjohtaja Rehnin yksinpuhelu oli loppunut. ”Hyvä. Kiitos. Ensi viikolla sitten taas”, pääministeri totesi ja poistui huoneesta pikaisen kättelyn jälkeen. Oli tullut aika kertoa suomalaisille karu totuus, ja valaa uskoa tulevaan.
Pääministeri Huhtasaaren askel oli raskas, mutta päättäväinen. Suomen uudelleenrakentaminen olisi käynnistettävä. Silti hän toivoi, että olisimme ymmärtäneet riskit aikaisemmin, joista kyllä varoitettiin. Olimme syvän kuopan pohjalla, mutta nyt piti joka tapauksessa suunnata katse tulevaan.
”Eteenpäin, sanoi mummo lumessa” pääministeri totesi hiljaa, ja astui kameravalojen valaisemaan Valtioneuvoston tiedotushuoneeseen. Suomen uusi nousu alkaisi tästä!
——
Tämä tarina on luonnollisesti fiktiivinen, mutta samanaikaisesti täysin mahdollinen tulevaisuudenkuvaus. Suvereniteettimme sekä kansamme selviytyminen on uhattuna.
On tullut aika päättää, kummalla puolella sinä seisot. Viher-vasemmistolaisella ideologialla Suomeen tuhoon (tiedostaen tai tiedostamattaan) ajavan Sanna Marinin hallituksen vai suvereenin, kansainvälisen ja oikeasti suvaitsevan Suomen? Pelkäätkö ja käperrytkö vai nousetko rohkeasti puolustamaan maatamme, ja Eurooppaa?
Vuosi 2021 tulee olemaan meille ja maailmalle ratkaiseva. Ensi vuonna päätämme sekä kansamme itsemääräämisoikeudesta että laajemmin ihmiskunnan vapaudesta. Valintaa et voi välttää.
Toivotan kaikille erittäin hyvää ja rohkeaa vuotta 2021!
Päivitetty 12:02 29.12.2020
Juttusi lukeminen osaltani karahti jo alkuun: kerrot kuinka Suomi on polvillaan Venäjän rajoittaessa sähköntuontiaan.
Eikös 2024 Suomi ole reilusti omavarainen sähköntuottaja?
TVO:n pörssitiedotteen mukaan OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022, joka täydentää nykyistä kapasiteettiamme.
Ilmoita asiaton viesti
Ei. https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/mik%C3%A4-on-olkiluoto-3-n-tilanne-nyt-ent%C3%A4-voiko-suomesta-tulla-energian-nettoviej%C3%A4-toivottavasti-pian-ollaan-omavaraisia/ar-BB1beb6h?ocid=ob-fb-fifi-1583835780551
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei tue näkemystä, että Suomi olisi ihan heti polvillaan mikäli Venäjä rajoittaisi sähköntoimitusta.
Referaatti linkistäsi:
”Toivottavasti pian ollaan omavaraisia. Jos verkkoja muiden maiden välillä vahvistetaan, toivottavasti joskus päästään myymäänkin”, Isotalus sanoo.
Voisiko Suomi todella olla tulevaisuudessa sähkön nettoviejä?
”Riippuu paljon muiden maiden päätöksistä. Esimerkiksi siitä, rakennetaanko Ruotsiin lisää voimantuotantoa, ja mikä hinta siellä tulee olemaan”, Tanhua arvioi.
Tanhua on TVO:n tj.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, mutta tein tuohon tärkeän lisäyksen, eli vaatii myös, että Pohjolan vesivarannot ovat hyvin alhaiset.
En nyt tuohon tässä kokonaiskuvassa takertuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa lisäksi lukea vaikka VAPOn viestintäjohtajan haastattelu alempaa. Joskus kannattaa jatkaa lukemista. 😉
Ilmoita asiaton viesti
”Niin, kukapa sen olisi tiennyt, että velka ja takaukset tulevat joskus maksettaviksi?”
”Pääministeri Huhtasaari pysähtyi ja huokaisi. Kuinka olimme voineet olla näin sinisilmäisiä?”
”Joopa joo. Teinitytöt ovat sinisilmäisiä”, sano rengit humalassa.
i.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä fakta puuttui, että 2021 lopussa olivat löysinrantein-eläkkeelle Matti ja Kepun Nuorisosäätiökonkurssi Kanki livahtaneet Sannan vippikassaviisikon kautta tilaamassa 10 mrd $ hyödyttömiä Fuck35 hyökkäyskoneita. Euron romahdettua tilausvelka olikin räjähtänyt 20 mrd € ja joka vuotiset käyttökulut 1 mrd€.
Joten tästä huru-ukkojen sairaasta Suur-Suomi fantasiasta tulee vähintään 50 mrd lisävelat valtiolle.
Huhtasaaren hallitus olikin ottanut vihdoin järjen käteensä ja peruuttanut koko tarpeettoman HX-huijauksen, sillä kaikki 62 Hornettia olivatkin oikeasti tunneiltaan vasta valmistajan takaaman elinkaarensa puolivälissä, mikä petosskandaali oli paljastunut tilatussa armeijan ulkopuolisessa jäävittömässä talousammattilaisten tarkastuksessa KHT Pauli Vahteran johdolla. Eikä edes nykyisille Horneteillekaan ole koko aikanaan ollut mitään käyttöä eikä oikeaa tarvetta, vaikka Horneteista kertyneet 10 mrd € velat ovatkin edelleen kokonaan maksamatta! Olihan kokoomuksen Stuppi toki yrittänyt lähettää Suomen Hornetit Naton mukaan tuhoamaan Libyan pohjoismaista hyvinvointivaltiota, koska presidentti Gaddafi kieltäytyi myymästä öljyään dollareilla. Karmana Italia sai tsunamin afrikkalaisia veneilijöitä ja Suomikin sisäministeri Orpon kutsumana 33000 työperäistä maahanmuuttajaa etumaksuna nyökytellyistä pääministeri Kataisen tilaamista 1,8 miljoonasta siirtolaisestamme. Maanpakolaisuudessaan Italian EU-yliopiston kampuksella heitä ei toki kulkenut häiritsemässä professori Stuppin utopioita liittovaltiosta.
Mutta nyt Kamala uhkaakin Suomea pankkisaarrolla ja pakotteilla, jollei sitovan tilaussopimuksen mukaista 20 mrd€ makseta Washingtoniin. Mutta kukaan ei anna konkurssi-Suomelle lainaa mistään, Laura pähkäili.
Onko sotarahat otettava tyhjentyvistä eläkerahastoista?
Haahuiluhallitusten ylpeilemän Elinikäisen oppimisen tilalleko elinikäinen työnteko?
Mutta Kekkonenhan suunnitteli jo aikanaan koko vanhentuneen jatkosotiaan jatkavan armeijan lakkauttamista… Siitäkö edes 1 ongelmista ratkaisu?
Ilmoita asiaton viesti
”Eikös 2024 Suomi ole reilusti omavarainen sähköntuottaja?”
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Juuri nyt (12:05) tuomme sähkötehoa 2000MW , OL 3 1600MW.
Netistä tuli vastaan v.2019 :” Sähkön nettotuonti säilyi edellisvuoden tasolla ollen noin 20 TWh.”
20TWh tarkoittaa- jos oikein lasken- keskimäärin 2283MW:n sähkötehon tuontia eli näillä näkymin jäämme vielä sähkön tuojaksi , vaikka OL3 verkkoon saataisiinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen huippukulutushan on ollut yli 15 GW eikä oma maksimituotantomme ole paljonkaan yli 10 GW ja ilman tuulivoimaa taitaa jäädä sen alle. Sitähän ei voi laskea hätävaraksemme, joka voidaan ottaa halutessamme käyttöön.
Vielä on sekin skenaario toteutumassa, että Länsinaapurit rakentavat kovaa kyytiä vahvempia linjoja Saksaan ja Britanniaan, joten ei naapuriapuun ole luottamista.
Ilmoita asiaton viesti
”Sitähän ei voi laskea hätävaraksemme, joka voidaan ottaa halutessamme käyttöön.”
Kannattaa myös huomioida, että sellaista hätävaraa että on pakko olla sähköä, tarvitsee huomattavasti vähemmän.
Aika monta tuhatta vuotta sentäs eletty täällä ilman sähköä että siltä osin missä on riippuvuus, tarvitsee olla se heti käyttöön otettava energia tai energian varastointi.
Edit:
Oikeastaan tuo kriisimitoitus pitäisi tehdä sotatilan mukaan. Eli mitä vaaditaan että siviiliväestö pysyy hengissä ja on energiaa sotakoneistolle siksi aikaa kuin halutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken lisäksi noilla keskiarvoilla ei ole mitään merkitystä silloin, kun p**ka lentää tuulettimeen eli tulipalopakkaset ja naapuriapu nollilla.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti olisi vielä voinut tiukentaa skenaariota Venäjän kyberhyökkäyksellä sähköverkkoon. Ja ehkä myös Putinin seuraajan yleisellä aggressiivisella politiikalla.
Mutta noinkin on pelottavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessahan asia hoidetaan niin, että kaivetaan joku sankarillinen sotaveteraani (tai tarvittaessa vedotaan Kekkosen tahtoon), joka sitten toteaa, että me selviämme tästä yhdessä, emmekä pelkästään me, vaan muutkin meidän ponnistelujemme tuella.
Ilmoita asiaton viesti
”On tullut aika päättää, kummalla puolella sinä seisot. Viher-vasemmistolaisella ideologialla Suomeen tuhoon (tiedostaen tai tiedostamattaan) ajavan Sanna Marinin hallituksen vai suvereenin, kansainvälisen ja oikeasti suvaitsevan Suomen? Pelkäätkö ja käperrytkö vai nousetko rohkeasti puolustamaan maatamme, ja Eurooppaa?”
Jakolinjan voi asettaa myös siten, haluaako seistä fiktiivisten dystopia -kuvitelmien puolella vai uskooko mieluummin realistisiin skenaarioihin.
https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-vuosi-2021-merkitsee-koronakriisin-loppua-suomen-talous-heraa-kesaan-mennessa/
Ilmoita asiaton viesti
ETLA kirjoittaa hyvin, mutta enimmäkseen utopistista paskaa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
S(H)ITRA:sta puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta ETLA:lla taitaa olla aika hyvät näytöt ennustustensa pitävyydestä vuosien ajan. Paremmat kuin monella muulla.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisi ei sitten ollut utopistista pas..aa? Kuolen nauruun.
Ilmoita asiaton viesti
”Pääministeri Huhtasaari pysähtyi ja huokaisi. Kuinka olimme voineet olla näin sinisilmäisiä?”
Veikkaan, että Laura huokailee enempi sitä, kuinka typeriä Marinin hallituksen ministerit olivatkaan. Perussuomalaisethan varoittivat sinisilmäisyydestä jo 2000-luvun alusta alkaen.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi ainakin tälle peräkammarinpersulle tämä fantasiakirjoitus antaa tyydytyksen, sehän tämän kirjoituksen tarkoitus lienee. Puuttu vain se sairas eroottinen tvisti, miten Hakkarainen oli nostettu Suomen oikeusministeriksi ja se käytti uutta persun lakia, jossa teki veeraruohot jokaiselle petturiksi somessa ulvotulle.
Ja missäs mestari on tässä skenaariossa? Vetämässä jotain kuolemanleirejä ja puhdistuksia mediaan ja yliopistoihin?
Ilmoita asiaton viesti
Jep, jotenkin fantasia jäi vajaaksi. Onko Halla-Aho syrjäytetty? Huhtasaari ehkä myrkyttänyt hänet? Ano Turtiaisen roolia oikeusministerinä odotin myös.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti unohti kappalen:
”T.Hakkarainen toi bryssästä ilosanomaa koko Suomen kansalle: Kaikilla Suomen kansalaisilla on oikeus polttaa viinaa.”
Tämä hillitsi mellakoita jonkin verran, mutta ne yltyivät sitten taas.
Ja Huhtasaari yritti tyynytellä kansaa kertomalla, kuinka maailmanhistorian koko 6.000 vuoden aikana mellakat eivät ole saaneet mitään hyvää aikaan, paitsi kun eräs kaveri riehui temppelissä…” 😉
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”Sanna Marinin hallituksen toteuttama turvetuotannon alasajo oli ollut lopullinen niitti kivihiili- ja turvetuotannon varaan rakennetulle varavoimajärjestelmälle.”
Eikö kuivareaktorijärjestelmän käyttö energialähteenä maakunnissa/maaseudulla korvaisi turpeen käytön. Samalla maaseudun elinvoima kasvaisi, ja nuoret miehet saisivat työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on kuivareaktorijärjestelmä? Onko kysymyksessä biokaasun tuottaminen?
Ilmoita asiaton viesti
Hannu Ahti kirjoittaa blogissaan mm.ssa näin: ”Maaseutu ja maanviljely on aina käyttänyt luonnon resursseja. Keinolannoituksen ja koneistumisen myötä 1950-luvulla edellinen on saastuttanut vesistöjä ja jälkimmäinen ilmaa. Maaseudun elinvoimaisuus tarvitsee kuitenkin energiaa valaistukseen, lämmitykseen, sähkölaitteiden käyttöön, viestiyhteyksiin, maatalouskoneitten ja autojen polttoainesiin jne. Näille tarpeille, työpaikkojen luomisessa, yrittäjyyden vahvistamisessa sekä käyttämättömien kiinteistöjen hyötykäytön mahdollistamisessa, on yksi yhteinen nimittäjä, energiaomavaraisuus. Miltä se näyttäisi? Maassamme kehitetty kuivareaktori tarjoaa pienin kustannuksin lähes ilmaisen energiaomavaraisuuden.
Kuivareaktori rakentuu kuivamädätysperiaatteelle. Laite hyödyntää nurmenleikkuujätteitä, olkia, hevosenlantaa, haketta, vanhoja nurmi- ja olkipaaleja sekä ravinnoksi kelpaamattomia rehueriä. Käytetyt massat muuntuvat kuivareaktorissa muun muassa luomulannoitteeksi. Biokaasuna tuotosta käytetään keskuslämmitysjärjestelmissä mahdollistaen esimerkiksi arktisillakin alueilla ympärivuotisen kasvihuoneviljelyn. Energiaomavaraisuus varmistaa oman talous-, paikallisen ELY-Keskus- tai muun toimialueen piirissä asuvien kansalaisten sekä siellä toimivien yritysten rakennusten lämmittämisen lisäksi vihannesten kuten tomaatti-, kurkku-, sieni-, sipuli- tai muun ympärivuotisen tuotannon. Sanottujen tuotteiden maailman ykkösmaa Hollanti saavuttaa tämän keskimäärin 27 ha tilakoolla. EU:n maanviljelytilat ovat keskimäärin kooltaan 27 ja maamme 44 hehtaaria. Sen lisäksi tuotanto luo työtä edellyttämällä oheispalveluja, jotka liittyvät kuljetus-, pakkaus-, lajittelu- ja myyntiyrityksiin, tarvikehuoltoon sekä neuvonta palveluihin.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannuahti/118-todellisuus-on-jo-sisaisesti-meissa/
Ilmoita asiaton viesti
Maatilojen biokaasun tuottamisesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Muutamat ovat myös toteuttaneet laitoksia. Jostain syystä ne eivät vain tunnu yleistyvän, vaikka ajatus tuntuisi houkuttelevalta. Ainakin tuollainen laitos on kallis hankkia, ja kun energian hinta on toistaiseksi ollut suhteellisen edullinen, investointi ei silloin ole oikein järkevä toteutettavaksi. Myöskään kunnat eivät ole juurikaan toteuttaneet biokaasulaitoksia, vaikka niillä olisi kaasun raaka-aine helposti järjestettävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Skenaarioistasi puuttuu se, että kuinka moni suomalainen kuolee viluun ja nälkään, jos sähköverkkomme romahtaa. Sen pystyyn saamiseenhan ei löydy nappulaa, se on pitkä prosessi.
25-30 astetta pakkasta ja sähköt kanttuvei on jotain, mitä Huhtasaarikaan ei haluaisi meidän kokevan, vaikka itse olisi Brysselissä. Mitä nykyiset päättäjämme mahtavat tehdäkään tuossa tilanteessa, jos eivät ole vielä lähteneet ilmastopakolaisiksi palmujen juurille? Onko heille varattu tankatut koneet halleihin, joissa on kerosiinivarasto ja varavoimakoneet, että varmasti pääsevät karkuun?
Ilmoita asiaton viesti
Taidanmpa viivästyttää nykyisen öljyllä toimivan lämmityskattilan uusimista sähköä tarvitsevilla menetelmillä.
Sähköhellan voisi myös korvata kaasuhellalla. Se ei ole teknisesti kovinkaan vaikeata. Kaasuhella toimii hieman paremmin ruuanvalmistuksessa kuin sähköllä toimiva. Pari Tilley lamppua voisi olla varoiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kannattaa harkita. Tosin veikkaan, että öljypolttimesikasikaan ei toimi ilman sähköä. Sen toimintaan riittää kyllä pieni aggregaatti tai jopa akusto inverttereineen, jos on joku skenaario, kuinka kauan sähköpula voi kestää.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin tarpeellinen huomautus.
Kaikki laitteet tarvitsevat nykyisin apusähköä toimiakseen. Eiköhän öljykattilan ohjaukseen löydy ratkaisu.
Matkailin aikoinaan Balilla ja pohjoisessa pysähdyin viehättävään saksalaiseen olutravintolaan syömään ja iltaa istumaan.
Valot sammuivat kesken illan, mutta parin minuutin kuluttua aggregaatti pärähti käyntiin ja valot jälleen syttyivät. Saksalainen isäntä esitteli sähkölaitostaan ylpeänä. Balilla sähkökatkot ovat maaseudulla yleisiä ja saksalainen tekniikan mies oli hankkinut käytetyn sähkölaitoksen ravintolansa vetonaulaksi. Ravintola loisti kuin joulukuusi, kun muu ympäristö oli pimeänä.
Kotitalossani Jaavalla käytin autonakkuja valaistukseen säännöllisten sähkökatkojen vuoksi.
Indonesiassa on tapana katkaista sähköt noin 2 – tunniksi kaupungin osa kerrallaan, kun sähköstä on pulaa iltaisin.
Siihenkin tottuu.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä tuo menettely on hiukan hankalampaa, mutta ei mahdotonta tietenkään, jos pitäydytään kotitalouksiin.
Pitää sitten vaan olla aikaa varautua tulevaan. Nythän meillä voi karhu tulla vastaan jo vaikka ensi viikolla.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa!
”Siperia opettaa tässäkin asiassa”
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen miettinyt mitä tuo omalla kohdalla tarkoittaisi niin sähköpula ei olisi ongelma. Ruoka on kriittisempi.
Koko Suomea jos tarkastelee lääkkeiden saatavuus voi helposti olla myös isompi ongelma kuin sähkö.
Ilmoita asiaton viesti
Ruoka- ja vesipula tulee useimmille varsin nopeasti sähköpulan myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä joka ikisessä talossa on WC-pytyn vesisäiliö täynnä vettä että vaikka sähköt katkeaa niin juomakelpoista vettä löytyy heti läheltä vaikka hanasta ei tulisi. Sitten täällä on makeata vettä ympäri järviä ja lampia mistä voi hakea ämpäreillä.
Palavaa materiaalia on niinikään ympärillä että ruokaa voi valmistaa jos sitä on. Oma ruokakomero kyllä pitää minut kylläisenä jonkun pienen konfliktin kuten talvisodan ajan jos ei itse tarvitse poteroon mennä mutta enpäs tiedä kuinka monen viikon ruoat ihmisillä on kotonaan. Kai sitä paria viikkoa suositellaan olevan aina.
Tietysti sähköjen poistuminen lamauttaa yhteiskunnan että kyllä siellä jossain paikassa hommat menee munille mutta joillakin ihmisillä voi olla kriittistäkin lääkitystä ja sitten kun on noita päihdesekoilijoita niin nykyään ei ihmisillä ole oikein omia lääkevarastoja vaan ne vingutaan apteekista reseptiä vastaan. Olen skeptinen että kuinka hyvin hommat toimii kriisitilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Oli hyvä kirjoitus.
Toivotaan että edes puolet jäisi toteutumatta….
Toivon että muutama muu ekonomisti uskaltaisi liittyä kantoihisi, silloin olisi varmaan pakko vihervasemiston hokemien asioiden tulla oikeasti pohdittavaksi
”sähkö tulee töpselistä, raha taikaseinästä ja velkoja ei tarvitse maksaa”
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Taustakirjoittajina tässä on useampi ekonomisti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida teinityttöjen hallitus asiantuntijoita kuunnella.
Mitäh?
Ilmoita asiaton viesti
Oletko varma, ettei taustakirjoittajina ollut jotain B-luokan pornonovellisteja. Luulin, että raha tulee maahanmuuton taikasei ästä. Sieltähän Huhtasaaren puolue on ottamassa huomattavasti enemmän kuin sinne on mitoitettu. Ja velanottoa kovasti arvostelevat, mutta itse ottaisivat omassa totuusvastaisessa budjetissaan 11,6 kun nyt otetaan 11,7 miljardia
Ilmoita asiaton viesti
ok
Tarkoitin että heidän täytyisi alkaa pitää asiasta meteliä samaan tapaan kuin sinä …..
kun riittävän moni arvostettu ekonomi niin toimisi, joku toimittaja ehkä uskaltaisi alkaa asiaa nostaa esille ja ehkä hullutuksen ministerien olisi suostuttava vuoropuheluun
Ilmoita asiaton viesti
Malinen on jostain syystä näihin dystopiakuvauksiin ihastunut.
Ei siinä mitään – onhan se sallittua elinkeinon harjoittamista.
Jos joka käänteessä maalaa pirun seinälle, niin joskus osuu varmasti oikeaankin.
Ihan vertailun vuoksi Tuomas Malinen (Arvopaperi 21.4.) ennusti tälle vuodelle -10%, ensi vuodelle -13% ja seuraavalle – 8%. Samassa artikkelissa hän ennusti pörssikursseille 80-90% laskua.
Tämä oli ”realistinen” skenaario huhtikuussa.
https://www.arvopaperi.fi/uutiset/tuomas-malinen-varoitteli-romahduksesta-kolme-pitkaa-vuotta-lopulta-se-iski-ja-nyt-ennuste-vain-synkkenee/564f4ad8-edfa-446e-914f-276cf1f08b71 (valitettavasti vain tilaajille)
Ilmoita asiaton viesti
Kukas se sanoikaan:”Pessimisti ei pety”.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata olla pessimisti, ei se kuitenkaan mitään auta.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tämä pandemia ole loppua lähelläkään. Vielä voi tapahtua mitä hyvänsä. Hyvä se on, että joku välillä muistuttaa, että kaikki ei aina mene pelkästään hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Huhtikuussa näytti huomattavan pahalta, mutta pahimmalta on onneksi vältytty. Tässä on myös hyvä huomata, että tuo oli yksi kolmesta skenaariosta.
Optimistisessa skenaariossa luvut olivat näin:
Vuosi Yhdysvallat Euroalue Suomi
2020 2,1 0,6 0,8
2021 -0,7 -2,2 -4,1
2022 -5,1 -7,6 -13,1
2023 -5,7 -8,4 -16,3
Tämä skenaarioajattelu on vain avautunut suomalaiselle medialle vähän huonosti.
Ilmoita asiaton viesti
Skenaarioillehan pitää olla jotkut perustelut. Mistä löytyvät näihin kolmeen skenaarioon?
Ilmoita asiaton viesti
Näiden skenaarioiden referointi on hyvin vaikeaa johtuen siitä, että teksteistä tulisi hyvin pitkiä ja toiseksi uutisointipuolella pitää muistaa se, että ne yksityiskohtaisemmat tiedot ovat kauppatavaraa.
Olen näistä aika ajoin uutisoinut ja avaaja on laittanut minulle muistaakseni poikkeuksetta kiittävää palautetta.
Sen verran voin varmastikin ”paljastaa” tässä yhteydessä, että optimistisin skenaario kulkee nimellä ”Romahdus”. Siitäkin huonompia vaihtoehtoja on, kuten Euroopan sosialisointi.
Ilmoita asiaton viesti
https://gnseconomics.com/product/q-review-1-2020-musta-joutsen/
Näyttäisi olevan nykyisin ilmainen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”skenaarioajattelun huonosti avautuminen” hieman ontuu selityksenä.
Tuossa rinnakkain oma ”optimistinen” arviosi ja VVM:n
” neutraali” arvio:
Malinen 4/2020. VVM 12/2020
”optimistinen”. ”neutraali”
+0,8 % – 3,3 %. v. 2020
-4,1 % +2,5 %. v. 2021
-13,1% +2,0 %. v. 2022
-16,3 %. +1,4 % v. 2023
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162620?show=full
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin? Olemme tehneet sitä vuodesta 2012 asti, ja media on alkanut havahtua siihen vasta tänä vuonna. Meiltä myös yleensä raportoitiin vain se huonoin skenaario, vaikka esim. 2017 sen todennäköisyys oli (muistaakseni) 20 % luokkaa.
Voisi olla myös parempi ettet viittaisi näihin ”minun skenaarioinani”. Niitä tekemässä on kuitenkin lisäkseni yksi tilastotieteen professori ja kaksi rahoitusmarkkina-asiantuntijaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on vielä pahempaa että päin hittoa menneitä skenaarioita on ollut tekemässä epämääräiset ”rahoitusmarkkina-asiantuntijat”, ja hei, tilastotieteen proffa! Sekä tietty Malinen itse.
Tulokset ratkaisevat, tähän asti pieleen on mennyt. Varsinkin koska skenaariosi ovat poliittisesti värjäytyneitä, se tuhoaa uskottavuutesi lopullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti monikaan ei uskonut skenaarioihisi. Olisi ollut surkeaa, jos olisi toimittu ennusteittesi pohjalta – keväälläkin!
Ilmoita asiaton viesti
Eräs 70v rouva tuumasi seuraavasti kun Sanna Marinista tuli pääministeri: Tuo tyttö tulee löytämään itsensä vielä valtakunnanoikeudesta
Ilmoita asiaton viesti
Kuten olemme juuri huomanneet, kynnys sinne on varsin korkea. Lisäksi valtakunnansyyttäjään voi luottaa, jos on oikeat aatteet taustalla.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän isoäitimme sanoi halla-ahon nähdessään että onpa kalpea poika.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinassa on raivoava, ärjyvä, veret seisauttava työvoimapula tällä hetkellä ja näyttää jatkuvan. Miten siellä hyvinvointivaltion puolella EU:ssa ja maakunta- Suomessa?
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on pikemminkin päin vastoin.
Käsitinkin uutiset RCEP_stä oikein, Kiinan kansantasavalta ja Intia ovat talousliitossa myös mukana?
Ilmoita asiaton viesti
Kiina on, Intia vielä empii.
Ilmoita asiaton viesti
Onko vielä niin että Japanikin odottaa Intian ratkaisua?
Ilmeisesti Intiaa yritetään houkutella mukaan erityisillä ehdoilla.
Uusi talous sopimus antaa varmasti uutta intoa ja talouksien kasvua jäsenistön keskuudessa.
Eurooppalaiset näyttävät torkkuvan ja käpertyvät paikallisiin ongelmiinsa, vaikka virkeät uudet kilpailijat huohottavat pian niskaan.
Tilanne saattaa muuttaa talouden ennusteita.
Ilmoita asiaton viesti
Jäsenmaat: Australia, Brunei, Cambodia, China, Indonesia, Japan, Laos, Malaysia, Myanmar, New Zealand, the Philippines, Singapore, South Korea, Thailand, and Vietnam.
Kiwien näkökulmasta, voi verrata vaikka Suomeen:
”The 15 countries within RCEP represent:
-a population of 2.3 billion, 30% of the world’s population
-a total gross domestic product (GDP) of around $38,813 billion or 30% of global GDP
-five RCEP countries (Australia, China, Indonesia, Japan and South Korea) are members of the Group of 20 (G20), the international forum for global economic cooperation among the world’s 20 largest economies
-seven of New Zealand’s top 10 trading partners based on two-way trade (China, Australia, Japan, Singapore, South Korea, Thailand and Malaysia).
Collectively in the year to December 2019:
-took 56% of New Zealand’s total exports, representing 61% of New Zealand’s goods exports (worth $36.6 billion) and 45% of New Zealand’s services exports (worth $11.8 billion).
-provided 61% of foreign investment in New Zealand (worth $68.7 billion).
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksen mukaan meillä on runsaasti avoimia työpaikkoja, joihin kukaan ei halua mennä. Aktiivimalli torpattiin ja uutta ollaan keksimässä tilalle, tosin nimi pitää vaihtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdestä asiasta olen varma, kukaan ei myönnä syyllisyyttään.
Ne jotka mokasivat kaikista pahimmin, ovat ensimmäisinä syyttämässä muita.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima
Suomessa lisätään tuulivoimaa vimmatusti. Yksi ja toinen kunta kaavailee tuulipuistoja. Niistä kunta saa lähdeveroa, maanomistaja vuokratuloa sijoituspaikan maasta ja operoija sähkön myyntituloa.
Sanotaan, että tuulivoiman rakentaminen ja käyttö on nykyään kannattavaa ilman valtion tukeakin. Aina ei tuule ja joskus tuulee kovastikin. Siis tuotanto kulkee vuoristorataa. Silti tuotannon + tuonnin täytyy olla joka hetki yhtä suuri kulutuksen kanssa. Kulutuskin vaihtelee vuorokauden- ja viikonaikojen sekä sääolojen mukaan. Tähän tarvitaan ns. säätövoimaa. Siihen ei kelpaa ydinvoima, jota täytyy käyttää aina likimain samalla teknis-taloudellisella teholla. Eivät sovi myöskään vastapainevoimalat, joiden tehotason määrää kaukolämmön tai teollisuusprosessin sanelema tarve. Perinteisesti säätövoimana käytetään vesivoimaa ja tuontia Ruotsista. Jos tuontia ajetaan esimerkiksi nopeasti vaihdellen 0- 1000 MW teholla ja vesivoimaa arviolta samalla teholla 0 – 1000 MW, niin korkeintaan näiden verran voisi olla tuuiivoimaa hyvässä tilanteessa. Tuontienergian hinta Ruotsista vaihtelee Ruotsin ja Norjan vesitilanteiden mukaan paljonkin. Venäjän tuonti on luonteeltaan jatkuvasti suunnilleen samalla teholla. Suomessa vesivoimaa tulee, jos on hyvä vesitilanne. Aika varmaa on, että tuulivoiman lisääntyessä on pakko rakentaa omaa säätövoimaa lisää esimerkiksi maakaasuun turvaten, kun kivihiltä ja turvetta ei voi käyttää. Lisäksi on pakko vahventaa ja laajentaa 400 kV:n kantaverkkoa ja 220 ja 110 kV:n siirtoverkkoja. Nämä kaikki lisäinvestoinnit eivät nähdäkseni näy tuulivoiman hinnassa kuluttajalle välittömästi. Lisäinvestoinnit väistämättä tulevat sähkön kuluttajien, teollisuus ja kotitaloudet, maksettaviksi sähkön nousevan hinnan kautta. Sitten todetaan, että tuulivoima on yhä kannattavampaa tästä syystä, ja tuulivoimaa lisätään. Toisin sanoen tuulivoima on sitä kannattavampaa mitä korkeampi sähkön hinta on, jos sen päälle ei lankea näitä lisäkustannuksia. Kuka tietää, lankeaako?
Ilmoita asiaton viesti
Selkeä ja hyvä yhteenveto tuulivoimasta ja sen tarvitsemasta säätövoimasta.
Siirtolinjojen merkitys on korostunut Saksassa, jossa myllyt ja teollisuus ovat eri puolilla valtakuntaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo linjanrakennuskulut tulevat kotitalouksien maksettaviksi siirtohintojen kautta. Varsinkin jatkuvasti nostettavilla perusmaksuilla niitä maksetaan. Ne rokottavat eniten pienituloisia ja vähän sähköä käyttäviä talouksia.
Ilmoita asiaton viesti
Näköjään tässä märässä/mädässä persu-fantasiassa ei itärajan poistaminen ole vielä heiltä onnistunut.
Sähköä tuodaan Venäjältä vain noin 8% verran vuosikulutuksestamme. Siirtokapasiteettia ei ole enempään – eikä tule, on Fingrid linjannut. Siellä eivät näet persut hillu.
Pohjoismainen sähköpörssi on ollut menestystarina kaikille mukana oleville. Hyvä esimerkki kansainvälisestä yhteistyötä ja toimivasta markkinasta. ”Sähköverkon romahdus” ei ole mikään todennäköinen skenaario, sihenkin on kuitenkin varauduttu. Suurhäiriön sattuessa verkon palauttaminen, black start, onnistuu automaattisesti, muutamissa sekunneissa.
Ilmoita asiaton viesti
Esa Mäkinen ei tunne sanoja. Tämä ei ole fantasiaa.
Mädästä puheenollen: Hamlet: On jotain mätää Tanskanmaalla.
Ja tämähän on totta, ovat perustaneet sinne tuulimyllyjä.
Tuulimyllyistä ei ole mihinkään jos on tarkoitus pitää sähköverkkoa yllä
ja tuottaa sähköä ihmisten tarpeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten kun vielä oivallat, että ihmiset eivät oikeasti tarvitse sähköä mihinkään vaan vaikka lämpöä, kylmää, liikettä ja jne.
Puolijohteet sellainen viime vuosisadan huikea keksintö että ne tarvitsevat sitä sähköä toimiakseen. On myös kätevää pyörittää tehtaan tuotantolinjaa.
On myös varsin selvää, että yhteiskunta ei oikeasti tarvitse valtavaa määriä tasaista sähkön tuotantoa vaan tuota voidaan rakentaa eri tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää tosiaan siltä, että Fingridissä hilluvat vihreät, joten kauhulla odotan pitkää korkeapainetta tammi-helmikuussa.