Lähestyvä ruokakriisi ja MTK

Olemme valitettavasti saapuneet tilanteeseen, missä päättäjiämme ei enää kiinnosta kansamme ja maamme hyvinvointi. Mitenkään muuten ei mielestäni voi selittää nykyhallituksemme eikä tiettyjen etujärjestöjen johtajien toimia.

Tiesittekö esimerkiksi, että tietojeni mukaan pääministeri Marin ja eurooppaministeri Tuppurainen eivät ymmärtäneet yhtään, mihin Suomen elpymisrahastosta EU:ssa päätettäessä sitoivat? Tämä voi tuntua hurjalta, mutta tähän lähteeseen luotan 100 %.

Kun Ukrainan ja Venäjän konflikti leimahti avoimeksi sodaksi 24. helmikuuta kuluvaa vuotta, globaalit ruokamarkkinat ajautuivat nopeasti kaaokseen. Osa maista kielsi viljan ja erilaisten ruokatuotteiden viennin. Vehnän hinta räjähti (tuplaantui) muutamassa päivässä. Myös mm. lannoitteiden, öljyn ja kaasun hinnat nousivat valtavasti.

Maaliskuun puolivälissä Ranskan presidentti Emmanuel Macron varoitti globaalin ruokakriisin uhasta. Sen jälkeen varoituksia on kuulunut monesta suunnasta, viimeksi asiasta varoitti Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Hänen varoituksensa on, että ”Euroopassa saatetaan nähdä talvella nälkää”, mutta samaan hengenvetoon hän toteaa, että ”kyllä me maailmalta ruokaa saamme”. Mahtaako Juha laittaa tästä päänsä pantiksi?

Lähtökohtaisesti olettaisi etujärjestön puheenjohtajan kannustavan tällaisessa tilanteessa kotimaisen tuotannon kasvattamiseen. No, juna siihen on tietenkin jo mennyt, kun maanviljelijät heitettiin toukotöihin massiivisesti kallistuneiden kustannusten keskellä ilman tukia. Toki hallitus niitä lupaili, mutta tuet tulevat maksuun ”joskus” kun niitä olisi kipeästi tarvittu ennen kylvöjä. Viivästyksestä myös syytettiin harhaanjohtavasti EU:ta, vaikka hallitus itse mokasi.

Puhuin asiasta pari päivää sitten Luonnonvarakeskuksen professorin kanssa, jonka mukaan mitään hätää ei ole. Kylvetty on, paljon, ja ruokaa voidaan hänenkin mukaansa aina ostaa ulkomailta. Ne tiedot, mitä olen maanviljelijöiltä saanut, kertovat kuitenkin jostain aivan muusta. Tiedän useita maanviljelijöitä, jotka ovat kylväneet vain 20 – 50 % peltopinta-alastaan tai sitten apulannassa ollaan voimakkaasti säästelty. Kylvöt ovat myös pahasti myöhässä, eikä kukaan tiedä minkälaisen sadon olemme saamassa.

Nyt korot ovat nousussa muiden kustannusten lisäksi. Kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka monta tilaa ajautuu tänä ja ensi vuonna konkurssiin. Ruuantuotantomme saattaa oikeasti romahtaa tilanteessa, jossa sitä yli 80 vuoteen eniten tarvitsisimme. Kenen syytä se on?

Olen tullut siihen tulokseen, että maatalouttamme on järjestelmällisesti ajettu alas noin kaksi vuosikymmentä. Hyvin hankala on muuten esimerkiksi ymmärtää, miksi EU -lainsäädäntöä tahdotaan järjestäen tulkita suomalaisen maanviljelijän tappioksi, kun muualla EU:ssa on (perustellusti) kotiinpäin vetämisen meininki.

Monelle ekonomistikollegalleni tämä varmasti sopii, ainakin siihen asti, kunnes meillä oikeasti on ruuasta pulaa. Valitettava tosiasia on, että sellainen skenaario on täysin mahdollinen. Se vaatii vain kaksi asiaa:

  1. (syystä tai toisesta) koemme neljännen katovuoden perätysten, ja
  2. globaali ruokakriisi sulkee kansainväliset ruokamarkkinat, kun maat alkavat suojella omia ruokavarantojaan.

Haluaisin kysyä Juha Marttilalta, että mitä hän tekisi tässä tilanteessa? Eroaisi? Esittäisi julkisen anteeksipyynnön? Vai kuten hänen olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, syyttäisi Suomen nykyhallitusta epäpätevyydestä ja Suomen ajamisesta ruokakriisiin?

Vastausta joutunemme odottamaan ensi kevääseen. Toivotaan, että silloin ei ole nälkä ja kylmä.

MTK:n puheenjohtajan etunimi korjattu 31.5. 17:20.

+17
tmalinen
Sitoutumaton Helsinki

Taloustieteen dosentti, Helsingin yliopisto. Kiinnostuksen kohteita: makrotaloustiede, talouskasvu, talouskriisit, maailmanpolitiikka.

Disclaimer: Täällä esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu