On vuosi 2025, ja EU:n elpymisrahasto hyväksyttiin

Laura Stjernvallin askel oli raskas.

Oli alkamassa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n Suomessa toimivan mission kokous, jossa arvioitiin Suomen edistymistä IMF:n hätälainaohjelmassa. Korkokenkien kopina täytti masentavan aution oloisen Katajanokan keväisen aamun. Suomessa elettiin surkeinta aikaa sitten 1900 -luvun alun sortovuosien.

Kävelymatka Säätytalolle, jossa IMF:n kokouksia pidettiin, ei ollut pitkä. Laura oli valittu Finanssivalvonnan johtokuntaan vuoden alussa perustuen hänen poikkeukselliseen kokemukseensa sekä rahoitusmarkkinainstituutioista että säätelystä ja keskuspankeista. Samasta syystä, ja kansainvälisen kokemuksen avittamana, hänet oli valittu pankkiasioiden edustajaksi IMF:n hätälainaohjelman kontrolliryhmään.

Pesti oli raskas. Suomen valtiontaloutta piti sopeuttaa lähes 20 miljardilla eurolla. EU:n elpymisrahaston hyväksymisen jälkeen keväällä 2021 jäsenmaiden yhteisvastuut olivat kasvaneet nopeasti yli 4000 miljardiin euroon uuden globaalin finanssikriisin alkaessa Euroopasta vuoden 2021 lopussa. Tämän päälle olivat tulleet pankkiunionin 1000 miljardin, lähinnä Euroopan vakausmekanismin kautta tulleet yhteisvastuut.

Yhteisvastuut yhdistettynä Sanna Marinin hallituksen holtittomaan velanottoon vuosina 2021 ja 2022 olivat suistaneet Suomen velkakriisiin. Pankki- ja velkakriisin yhdistelmä oli musertava. Suomen talous oli supistunut yli 30 prosenttia, ja sekä valtionvelan että kotitalouksien lainojen korot huitelivat pilvissä.

Errare humanum est, et confiteri errorem prudentis, Laura ajatteli ja kääntyi kohti Senaatintoria.

Kun EU erehtyi

EU:n 750 miljardin euron elvytysrahastoa oli markkinoitu suomalaisille ”kertaluonteisena”. Jälkeenpäin tämä tuntui naurettavalta varsinkin, kun rahaston kasvattamista oli ehdotettu jo ennen kuin sitä edes oli ratifioitu kaikissa jäsenmaissa.

Jos elpymisrahastoa varten uudelleentulkittiin EU:n budjettialijäämän kieltävä EU:n perussopimuksen artikla 310 sekä EU:n väliset fiskaaliset (valtion budjettiin menevät) tulonsiirrot kieltävä artikla 125, miten ihmeessä joku oli voinut ajatella, että näin suuri muutos ei johtaisi EU:n yhteisvelan ja tulonsiirtojen kasvuun. Rahasto loi eurobondit, joita mm. EKP alkoi ostaa jälkimarkkinoilta.

Pankkikriisin puhjettua EU:ssa rahastoa oli nopeasti kasvatettu 2000 miljardin euroon, ja yrityssektorin kaaduttua 4000 miljardiin euroon. Pankkiunionin yhteisen kriisirahaston varautumisjärjestelmää oli myös laajennettu 1000 miljardiin euroon. Yhteisvastuut olivat vuosina 2021 – 2023 kasvaneet räjähdysmäisesti.

Todellinen virhe oli kuitenkin ollut luottaa EU:n yhtenäisyyteen yhteisvelan astuessa kuvioihin.

Italia oli tukipakettien suurin nettosaaja. Italialle maksettiin pankki- ja yritystukia avustuksina ja lainoina lähes 800 miljardia euroa. Nämä eivät tietenkään ratkaisseet Italian talouden syviä rakenteellisia ongelmia, huonoa kilpailukykyä ja ylivelkaantumista. Italialaiset kyllä ottivat rahat oikein mielellään, kun ”hölmöt pohjoiseurooppalaiset maksoivat”.

Suomen kohtalon vuodet

Lauran lähisuku oli kauhistellut maailmalla vellovaa talouskriisiä, mutta Suomen yhteiskuntarakenteen murtuminen oli heille vielä kauheampi sokki.

Suomen syöksyessä muun maailman mukana syvemmälle talouskriisiin ja keskuspankkien holtittoman rahapolitiikan aiheuttamaan hyvin nopeaan inflaatioon, suomalaisten mitta täyttyi vuonna 2022. Elinolot olivat Suomessa romahtaneet, eikä kansa suostunut enää Etelä-Euroopan maksumieheksi. Sanna Marinin hallitus kaatui Suomessa ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin.

Kun perustuslaki oli vuoden 2021 kevään ja syksyn koronasuluilla käytännössä lakkautettu, Suomi oli siirtynyt laittomuuden tilaan. Sen seurauksen yhteiskuntarauha järkkyi mellakoiden alkaessa pahasti. Marinin hallituksen kaaduttua valtaan asetettiin virkamieshallitus, joka alkoi ensi töikseen suunnitella Suomen vetäytymistä EU:n yhteisvastuista.

Olojen hieman rauhoittuessa keväällä 2023 Suomessa pystyttiin järjestämään eduskuntavaalit. Kiistattomaksi voittajaksi yli 30 prosentin äänisaalilla oli noussut Perussuomalaiset, jota jopa Lauran lähipiiri oli äänestänyt. Perussuomalaisten valtavan äänisaaliin taustalla oli lupauksena irrottaa Suomi EU:n yhteisvastuista, joihin muut suuret puolueet, Kokoomus etunenässä, olivat itsensä sinisilmäisesti upottaneet.

Toiseksi oli tullut Kristillisdemokraatit 14 prosentin ääniosuudella. Kokoomuspuolueen hajottua kahtia vuonna 2022 sen raunioille perustettu liberaali, vapautta ja vakautta korostava Uusi Kokoomus -puolue oli kolmanneksi suurin 10 prosentin ääniosuudella. Sen sisarpuolue, EU:n liittovaltiota ajava Eurooppa-Kokoomus, jäi kannatuksessa kauas taakse neljän prosentin ääniosuudellaan.

Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien ja Uuden Kokoomuksen perustama hallitus ilmoitti ykskantaan Suomen kieltäytyvän kaikista uusista EU:n yhteisvastuista. Hollannissa, Ruotsissa ja Tanskassa valtaan nousseet oikeistopuolueet ajoivat samaa.

EU kohtasi eksistentiaalisen kriisin.

EU:n hajoaminen

Koska Italia oli totutettu EU:n jatkuviin tukiin, sen uusi oikeistolainen hallitus totesi, että EU-jäsenyys ei enää palvellut sen etua. Miksi se olisikaan?

EU:n yhteisvastuiden ja budjetin kasvattaminen oli luonnollisesti johtanut EU:n verotusvallan kasvattamiseen. Vuoteen 2024 saavuttaessa EU:n uudet veroehdotukset olivat jo 10 prosentin luokkaa. Italian odotettiin maksavan takaisin huomattavan osan EU:lta saamistaan tuista ja lainoista ja hyväksyvän suuret EU-verot. Assolutamente!

Laura ihmetteli edelleen, kuinka huonosti EU:n johtajat olivat Euroopan ja jäsenmaidensa historian tunteneet – vai eivätkö he vain välittäneet?

Vuoden 2024 alussa Italia ilmoitti lähtevänsä EU:sta ja jättävänsä yhteisvastuut maksamatta. Sokki oli äärimmäinen. Jopa Saksassa oli kuultu puheenvuoroja, joissa vaadittiin, että saatavat pitäisi periä Italialta takaisin ”vaikka asevoimin”. EU:n vaalima rauha Euroopassa uhkasi loppua samoihin syihin kuin niin monta kertaa aikaisemmin: velanperintään.

Pahimmalta kuitenkin vältyttiin, ja Italia palasi neuvottelupöytään. Italian ja sen jälkeen Espanjan EU-eroista sovittiin pitkin hampain. Monet maat syyttivät Suomea, Hollantia ja Tanskaa EU:n hajottamisesta.

Italian ja Espanjan lähdöt aiheuttivat valtavan aukon EU:n budjetissa, jota piti yrittää paikata kasvattamalla EU-veroja ja jäljelle jääneiden maiden jäsenmaksuja. Siihen pohjoiset jäsenmaat eivät kuitenkaan suostuneet. EU:n yhteisvastuiden kasvu loppui, ja lähes välittömästi päätöksen jälkeen Kreikka, Puola ja Unkari seurasivat Italiaa ja Espanjaa ulos EU:sta. Suomi ja Ruotsi ilmoittivat eroavansa EU:sta vuoden 2024 lopussa.

Väkisin ja epädemokraattisesti ajettu liittovaltioistaminen siis lopulta hajotti rauhanomaisen, kansojen ystävyydelle ja vapaakaupalle pohjautuvan EU:n muuttaen Euroopan jälleen eripuran, epäluottamuksen ja epäluuloisuuden pesäkkeeksi. Kiinassa ja Venäjällä ilkuttiin, kuinka EU osoitti länsimaalaisen liberaalin hallintomallin toimimattomuuden. Kiina tietenkin jatkoi talousvaikeuksiin joutuneiden Etelä-Euroopan maiden rahoittamista – tavoitteenaan saada valtaa näiden sisäpolitiikassa.

Laura pohdiskeli, mitä EU:n perustajat kysyisivät nykyjohtajilta. ”Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?”, oli ainoa, mikä nousi mieleen hänen ohittaessaan kerjäläisten täyttämän Senaatintorin.

Talouskaaos ja Venäjän uhka

Suomen eroilmoitus oli johtanut ennenäkemättömään kaaokseen. Poliittinen epävakaus, joka oli alkanut Sanna Marinin hallituksen kaaduttua vuonna 2022, laajeni toistuviksi mellakoiksi. Vuonna 2024 ilmoitettu IMF:n vaatima eläkkeiden 40 % leikkuu ei ollut otettu vastaan hyvin. Yleislakot olivat arkipäivää, ja kansalaiset vaativat poliitikkoja tilille ”maamme tuhoamisesta”.

Laura oli seurannut Suomen kaaosta ulkomailta raskain mielin. Etenkin lähipiirin selviytyminen kaaoksen läpi oli aiheuttanut unettomia öitä. Rahoitusalan rautaisena ammattilaisena hän koki vastuuta myös Suomen auttamisesta jaloilleen. Siksi hänen ei tarvinnut kauaa miettiä, kun pyyntö liittyä Finanssivalvonnan johtokuntaan tuli.

IMF:n ohjelmien onnistumiseen liittyi myös eräs lähes kuolemanvakava piirre.

EU:n hajoaminen, Suomen talousromahdus ja sisäiset levottomuudet olivat johtaneet eriskummallisiin hätälainatarjouksiin Venäjältä, joiden vakuudeksi esitettiin Suomen alueita. Ajoittain kiersi huhuja ”vihreistä miehistä”. Jatkossa Suomessa muistettaisiin hyvin, että maanpuolustuksen ensimmäinen puolustuslinja on talous, Laura ajatteli. Jos se kaatuu esimerkiksi holtittomien takausvastuiden alle, lähialueilta kyllä löytyy tahoja, jotka haistavat heikkouden.

IMF:n hätälainat ja niiden suurin takaaja Yhdysvallat suojelivat nyt Suomea kalliilla hinnalla. Kansainvälisen valuuttarahaston ohjauksessa olevan strategisesti tärkeän maan kimppuun käyminen voitaisiin tulkita vakavaksi provokaatioksi Washingtonissa. Kuinka pitävä ja kestävä suoja oli, oli kuitenkin epävarmaa. Siksi Suomen talous oli nostettava jaloilleen mahdollisimman nopeasti.

Laura alkoi kavuta Säätytalon loskan peittämiä portaita. Kenkien kastuminen matkan loppumetreillä ei olisi voinut kuvata tilannetta paremmin.

Valoa tunnelin päässä

Säätytalon kokoushuoneen tunnelma oli odotetun synkkä. Valtiovarainministeri Sari Essayah oli tomerana työn touhussa, kuten aina, mutta raskaat ajat paistoivat hänestäkin. Akut alkoivat olla loppu.

Laura olikin tottunut ottamaan kokouksissa rahoitusasioita suuremman roolin. Se hänelle myös suotiin, koska hänen tiedettiin seuranneen maailmantalouden kehitystä aitiopaikalta. Suomi myös kaipasi voimakkaita johtajia. Politiikka ei Lauraa kiinnostanut, vaikka Sari oli jo hänen halukkuuttaan alustavasti kysellyt. Hän tiesi tarkkaan, mitä politiikka vaati, eivätkä hänen moraaliset periaatteensa taipuneet politiikan vaatimuksien mukaisiksi. Poliitikkojen kunnioituksen hän silti sai rautaisella ammattitaidollaan.

Pankkijärjestelmän siivoaminen ja maksujärjestelmän uudistaminen olivat asiat, joihin Laura keskittyi. Suomen Pankin uusi, huomattavasti aikaisempaa kapeampi rooli pelkkänä pankkien säätelijänä ja hätälainoittajana kaipasi myös täsmennystä. Tämäkin oli tuttua Lauran seurattua keskuspankkien vallan alasajoa nk. etulinjassa. Uusi lohkoketjuteknologiaan perustuva pankkien reservijärjestelmä oli myös uraauurtava ja isotöinen hanke. Haasteita Laura ei toki pelännyt, vaan nykyään hän suorastaan nautti niistä.

Pilviverho väistyi hetkeksi ja päästi sisään kevätaurinkoisen valon. Se muistutti Lauraa siitä käänteestä, joka Suomea nyt toivottavasti odotti. Vaikka Suomi oli maksanut virheistään äärimmäisen kovan hinnan, oli talous jo niin pitkällä uudistusten tiellä, että Suomi kyllä nousisi tästäkin kuopasta. Edes pelkurimaisesti ja isänmaan etua vastaan toimineet poliitikot eivät olleet pystyneet upottamaan Suomen kansaa. Se oli sitä aitoa Talvisodan henkeä.

Silti Laura toivoi, että EU:n elpymisrahaston avaama katastrofien tie olisi nähty ennalta ja rahasto hylätty. Ei, etteikö siitä olisi varoitettu, eräänkin ekonomistin suulla. Ne varoitukset olivat tulleet Laurallekin tutuiksi, mutta poliitikkojen rohkeus ei ollut riittänyt nousta vastustamaan pääministeri Sanna Marinin henkilökohtaiselle urakehitykselle tärkeää EU:n liittovaltiokehitystä. Pääministeri Marin oli ajanut Suomen suoraan kuilun reunalle, ja sieltä alas.

Joskus oppi pitää hakea ns. syvän pään kautta, ja sen Suomi ja suomalaiset olivat joutuneet tekemään. Nyt oli kuitenkin aika suunnata katse eteenpäin.Kevätaurinkoinen valo kajasti ikkunasta kuin tunnelin päässä. Sitä kohti Laura ja Suomi lähtisivät yhdessä.

———-

Päähenkilön nimi on keksitty eikä se viittaa kehenkään elossa olevaan tai kuolleeseen henkilöön.

Kiitän nöyrimmin nimettömänä pysyviä asiantuntijoita heidän tärkeistä kommenteistaan, lisäyksistään ja huomioistaan.

EU:n elpymisrahasto tulee eduskunnan äänestettäväksi toukokuun alussa. Aikaa vaikuttaa poliitikkoihin siis vielä on!

+40
tmalinen
Sitoutumaton Helsinki

Taloustieteen dosentti, Helsingin yliopisto. Toimitusjohtaja, GnS Economics. Kiinnostuksen kohteita: makrotaloustiede, talouskasvu, talouskriisit, tulonjako.
Disclaimer: Täällä esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa GnS Economicsin kantoja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu