Poikkeusolojen kyseenalaiset kriteerit
Kirjoitettu yhdessä kirurgian erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaan sekä perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistuneen lakiasiaintoimiston kanssa.
Hallitus on, yhdessä presidentin kanssa, jälleen todennut poikkeusolot Suomeen. Tarkoituksena on sulkea ravintolat ja baarit koronavirustartuntojen rajoittamiseksi. Toimet ovat äärimmäisiä, ja vaativat erittäin rankat perusteet.
Tässä blogikirjoituksessa vaadimme hallitukselta poikkeustoimien oikeudellisen pohjan perustavanlaatuista analysointia perustuen lääketieteellisiin ja taloudellisiin arvioihin.
Emme ota suoraa kantaan koronakriisin vakavuuteen tai edes siihen onko kyseessä kriisi. Käsittelemme tilannetta ensisijaisesti siitä näkökulmasta, millaisen pohjan se tarjoaa tulevien kriisien suhteuttamisesta niiden vaatimiin perustuslaillisia oikeuksia rajoittaviin toimiin.
Kriisinhallinta ja poikkeusolojen toteuttaminen Suomessa
Struktuurin puute kriisinhallinnassa näkyy poukkoilevina ohjeistuksina ja epäselvyyksinä tämänhetkisistä taikka tulevista suosituksista ja lainsäädännöllisistä toimenpiteistä, joilla pyritään hillitsemään koronapandemiaa. Suomessa ei ole ollut ennen koronaa, eikä edelleenkään ole, selkeää oikeudellista linjaa terveyttä uhkaavan kriisin varalle, vaan ohjeistuksia ja suosituksia on jouduttu osin säätämään sen varassa mitä perustuslaki sallii.
Keväällä voimaan otettu valmiuslaki ja sitä seurannut Uudenmaan sulku, on esimerkki näistä järeämmistä toimista, joita on ollut oikeudellisesti mahdollista toteuttaa. Täydellisen lockdownin sijaan Suomessa on pyritty vähentämään tartuntojen määrää suosituksilla ja ohjeistuksilla, sekä osittaisella asiakkaiden rajoittamisella esimerkiksi ravintoloissa, ja kieltämällä yleisötapahtumat. Nämä toimet ovat kohdistuneet hyvin rajattuun joukkoon, ja nämä rajoitukset ovat olleet pitkäaikaisia.
Vastuun jakautuminen kriisitilanteessa on luonut myös kansalaisille epäselvyyksiä ja epävarmuutta, mitkä ovat omiaan synnyttämään luottamuspulaa, ja näin ollen heikentämään suositusten noudattamista. Esimerkiksi kuntosalien aukioloista on annettu suositus hallituksen toimesta, mutta määräysten anto jää AVI:lle, jolloin AVI:n tulkinta ei välttämättä mene samaan linjaan hallituksen tahdon kanssa. Tämä myös lisää ylimääräisiä mutkia sekä epäselvyyksiä kansalaisen näkökulmasta katsottuna.
Tarkasteltaessa mahdollisia keinoja hillitä—tai jopa pysäyttää— tartuntojen kasvu, on välttämätöntä kyseenalaistaa nykyiset keinot. Perustuslaillisuuden ollessa tärkeimmässä ytimessä puhuttaessa elinkeino- ja liikkumisvapauden rajoittamisesta, onkin äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota nyt tehtyjen ja etenkin suunniteltujen rajoitusten suhdetta perustuslaillisiin oikeuksiin.
Kansalaisen näkökulmasta tärkeintä on perustuslain kanssa ristiriidassa olevia lakeja säädettäessä ja rajoituksia määrättäessä, että niiden käyttö perustellaan kattavasti. Kattaviin perusteluihin ei riitä itsessään koronaan vetoaminen, vaan se vaatii myös kriisin tason määrittelyn, jotta myös jatkossa säilyy oikeusvarmuus siitä, millaisia toimia voidaan erinäisten kriisien ja uhkakuvien varjolla odottaa. Toisekseen perustelut vaativat kattavan selvityksen siitä, miksi juuri nämä keinot on otettu käyttöön, ja kuinka niiden odotetaan toimivan, sekä mihin toimivuus perustuu.
Tässä tilanteessa pohdittavaksi tuleekin, että millainen hyöty-haitta -suhde näillä erilaisilla keinoilla olisi, ja millainen puuttuminen perustuslaillisiin oikeuksiin olisi ”Pienin paha” ja kenen näkökulmasta. Liikkumisvapauteen kajoaminen on kuitenkin äärimmäisen radikaalia, sekä vaatisi todella tarkan selvityksen kriisin vakavuudesta, että kyseisten keinojen toimivuuden odotteista.
Käymme seuraavaksi sulkutoimien lääketieteellisiä ja taloudellisia perusteita.
Lääketieteelliset perusteet ontuvat
Virustapausten kasvu on tällä hetkellä hyvin vakaata (ks. kuvio 1). Esimerkiksi mistään ”räjähdysmäisestä” kasvusta ei ole viitteitä.
Laajoissa epidemiologisissa aineistoissa kuolleisuuden koronavirusinfektioon on todettu olevan koko väestössä 0,27 % (eli alle kolme tuhannesta infektion saaneesta menehtyy), ja alle 70-vuotiailla 0,05 % eli viisi potilasta 10000 sairastuneesta menehtyy.
Vertailun vuoksi: Vuonna 2019 hengitysteiden sairaudet veivät hautaan 1969 ihmistä. Influenssa oli peruskuolemansyynä 185 menehtyneellä. Vuosi 2018 oli hankalampi influenssavuosi, silloin tautiin menehtyneitä kirjattiin 436 kpl. Influenssadiagnostiikka ei tietenkään ollut tuolloin yhtä runsasta ja kattavaa kuin koronaviruksen diagnostiikka viimeisen vuoden aikana, eikä kaikkia influenssakuolemia raportoitu. Kaiken kaikkiaan vuonna 2019 kuoli 53962 ihmistä, eli 147 ihmistä joka päivä.
Poikkeustilan julistamista perustellaan sairaaloidemme hoitokapasiteetin vaarantumisella. Tätä kirjoitettaessa erikoissairaanhoidossamme on vuodeosastohoidossa 105 koronapotilasta, joista HYKS erityisvastuualueella 72 potilasta. Koronapotilaiden määrä maamme sairaaloissa on toki noussut, mutta ei erityisen hälyttävästi (ks. kuvio 2).
Teho-osastohoitoa tarvitsee maassamme tällä hetkellä 38 koronapotilasta. Teho-osastopaikkoja on 270 ja paikkamäärää voi nostaa tarvittaessa 667 paikkaan. 3.3.2021 päivitetyn tehohoidon raportin mukaan tehohoidettujen koronapotilaiden hoitoajan keskimääräinen pituus on ollut 12 vrk, eli Covid19- potilaiden hoitoajat ovat hyvin pitkiä (kaikkien tehohoitopotilaiden keskimääräinen hoitoaika on n. 3 vrk). Hengityskonehoitoa on saanut raportin mukaan 66 % tehohoidetuista Covid19- potilaista. Erittäin hankalasta hapettumishäiriöstä kertovaa vatsa-asentohoitoa oli tarvinnut kaikista Covid19- potilaista 36 %.
Viime keväänä tehohoitokapasiteettia kasvatettiin voimakkaasti ja epidemian huippuvaiheessa sen täyttöaste jäi alle puoleen. Onkin vaikea käsittää, miten nyt oltaisiin tehohoidon äärirajoilla, koska hoidossa on puolet viime kevään huippumääristä (ks. kuvio 3).
Kaiken kaikkiaan 19.1.2021 mennessä epidemian alusta lähtien tehohoitoa oli tarvinnut 436 Covid19- positiiviseksi varmistettua potilasta, maaliskuun alkuun mennessä hoidettujen potilaiden määrä lienee kasvanut noin viiteensataan. Keväällä 2020 suurimman kuormitushuipun aikaan maassamme oli samanaikaisesto 83 koronapotilasta teho-osastoilla, joista HYKS:n alueella hieman yli 40 potilasta. Tietojemme mukaan tilat eivät kuitenkaan ole sielläkään loppumassa, mutta sairaanhoitajista voi tulla pulaa.
Ymmärrämme, että etenkin tehohoitoa tarvitsevien potilaiden hoito vaatii runsaasti resursseja, eikä osaavaa hoitohenkilökuntaa taiota tyhjästä. Käsityksemme mukaan viime keväänä 2020 esimerkiksi leikkaussalihenkilökuntaa koulutettiin hoitamaan tehohoitopotilaita.
Poikkeustilan ja taloussulkujen julistaminen lääketieteellisiin syihin perustuen, niin kuin nyt yritetään tehdä, vaatii kuitenkin äärimmäistä kansanterveydellistä hätätilannetta. Tämän todetakseen vaadimme hallitukselta julkista vastausta seuraaviin kysymyksiin:
- Miksi, missä ja miten sairaanhoitokapasiteettimme on uhattuna Covid19- potilaiden määrän mahdollisesti vielä kasvaessa?
- Vaatiiko yhden alueen kapasiteetin rasittuminen koko Suomen sulkua?
- Millaisiin ennustemalleihin koronavirustilanteen kehittymisestä esitetyt suunnitelmat poikkeustilasta ja mahdollisista uusista tiukoista rajoitustoimista perustuvat?
- Minkälaisia toimia sairaanhoitokapasiteetin nostamiseksi on tehty, että yhteiskunnan sulkutoimia voitaisiin välttää?
- Onko riskiryhmien erityistarpeet huomioitu ja vaatiiko riskiryhmien huomiointi terveen kansanosan sulkuja laajamittaisesti?
Taloussulku uhkaa romahduttaa taloutemme
Viime kevään taloussulku aiheutti Suomen talouteen yli viiden prosentin kuopan, jota lapioitiin umpeen tähtitieteellisellä velanotolla. Viime vuonna Suomen valtio otti velkaa 20 miljardia euroa, eli lähes 40 % vuotuisesta budjetistaan. Taloussulun, eli ravintoloiden ja monien muiden työpaikkojen sulkemisen isku työllisyyteen oli musertava.
Huhtikuun lopussa 2020 työttömänä tai lomautettuna oli talouden sulkujen vuoksi lähes 300 000 ihmistä, eli yli 10 prosenttia työvoimastamme. Marraskuun lopussa lomautettuja oli vieläkin lähes 60 000.
Toukokuun alussa 2020 konkurssilainsäädäntöä muutettiin niin, että velkojan mahdollisuus hakea velallista konkurssiin vaikeutui merkittävästi. Helmikuun alussa 2021 suoja monelta osin poistui. Konkurssit kääntyivät heti voimakkaaseen kasvuun, ja sulkutoimet kiihdyttäisivät niitä merkittävästi. Voidaan puhua PK-sektorin konkurssiaallon uhasta, millä olisi vakavia ja pitkään jatkuvia vaikutuksia työllisyyteen ja talouteemme, koska PK -sektori työllistää lähes 70 % työvoimastamme. Konkurssi on myös valtavan raskas koettelemus yrittäjälle, mikä voi tuhota yrittäjän loppuelämän.
Sulkutoimilla olisi siis todennäköisesti erittäin suuri taloudellinen kustannus, mutta mitä niillä voitaisiin saavuttaa?
Taloussulun vaikutus viruksen leviämiseen olisi todennäköisesti vähäinen
Olemme kahlanneet läpi lukuisen määrän koronarajoituksia käsitteleviä tutkimuksia, eikä niiden perusteella mielestämme voida todeta, että tiukoista rajoitustoimista olisi kiistattomasti hyötyä.
Esimerkiksi Floridassa, Etelä-Dakotassa tai Japanissa koronaviruksen leviämisen estäminen tapahtui ilman taloussulkuja tai edes massatestaamista. Kannattaakin verrata näiden alueiden sairastuvuutta sekä kuolleisuutta ankariakin rajoitustoimia noudattaneisiin vastaavanlaisiin alueisiin. Ruotsinkaan tilanne ei vaikuta aivan niin huonolta, jos vertailu tehdään Suomen sijaan esimerkiksi Tanskaan, Irlantiin tai Liettuaan, joissa on ollut tiukat rajoitustoimet ainakin ns. toisen aallon aikana.
Ensimmäisen koronaviruksen tukahduttamiskeinoja vertailleen kokoomatutkimuksen mukaan taloussuluilla saavutetaan vain hyvin vähän lisähyötyjä viruksen leviämisessä. Useita tutkimusartikkeleita vertailleen tutkimuksen mukaan noin 90 % teho koronatartuntojen leviämisen estämisessä saavutettiin vapaaehtoisuuteen perustuvilla toimilla, kuten turvaetäisyyksien pitämisellä, suurempien kokoontumisten välttämisellä ja käsihygienian lisäämisellä. Talouden sulut toivat vain noin 9 % lisähyödyn.
Arvostetussa Nature Human Behaviour tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että taloussulkujen hyödyt viruksen leviämisen ehkäisemisessä on mahdollista saavuttaa yhdistelemällä vapaaehtoisia ja lievempiä rajoitustoimia. Tutkijat painottavat, että taloussuluista saavutetut hyödyt tulevat erittäin kalliilla hinnalla niiden vaikuttaessa nuorten oppimiseen, pitkäaikaisterveyteen, mielenterveysongelmiin, kotiväkivallan lisääntymiseen sekä tietenkin talouteen. Esiin nostetaan myös ihmisen perusoikeudet ja vapaudet, joiden menettäminen tarkoittaisi koko yhteiskunta järjestelmämme, demokratian loppua.
Vaadimmekin hallitukselta julkista vastausta seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on taloussulun vaikutus (ennuste) viruksen leviämiseen, ja mihin tutkimustietoon se perustuu?
- Mikä on taloussulun vaikutus talouteemme, ja etenkin PK-sektorin yrityksiin?
- Mitkä ovat taloussulkujen pitkäaikaisvaikutukset työllisyyteen ja terveyteen?
Johtopäätökset
Tämänhetkisessä tilanteessa on myös tärkeää katsoa eteenpäin, ja miettiä millä tavoin nyt kiireellä säädetyt uudet lakimuutokset palvelisivat tulevaisuudessa vastaavantyyppisessä valtakunnallisessa uhkaavassa tilanteessa. Pohdinnan ytimessä on ajatus siitä, voidaanko tulevaisuudessa toimia paremmin ja tehokkaammin: Kuinka haluaisimme toimia tulevaisuudessa, ja onko nämä kyseiset muutokset vieneet oikeudellista näkökulmaa yhtään lähemmäksi tätä, vai ovatko säädetyt lakimuutokset olleet epätoivoinen reagointi epävarmassa tilanteessa.
Haluamme herättää keskustelua kansalaisten perustuslaillisesta suojasta ja oikeusvarmuudesta nykyisessä ja tulevassa tilanteessa, jossa joudutaan arvioimaan erilaisten oikeuksien suojaamisten ristiriitaa, kun toisaalta on kyettävä suojelemaan kansalaisia ja toisaalta se tehdään puuttumalla kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin, niitä rajoittamalla.
Kansalaisten perusoikeuksien edes väliaikainen heikentäminen pitäisi olla mahdollista ainoastaan erittäin vakaviin syihin perustuen. Tämän vuoksi reagoinnistamme koronaviruspandemiaan pitäisi käydä laaja ja avoin keskustelu. Jos keskustelua ei käydä, uhkana on demokratiamme ja oikeusvaltiomme pohjan rapautuminen.
Pandemiatilanteissa pitäisi pyrkiä siihen, etteivät virukset pääse holtittomasti rajojen yli – tiukka rajakontrolli testeineen tai negatiivisine todistuksineen ja karanteeneineen. Myös pakollinen maskien käyttö julkisissa tiloissa välttämätön – kun kaikki pitävät maskia, ei tartuta muita.
On paljon ihmisiä, jotka ovat noudattaneet suosituksia koko vuoden melko tarkasti, eikä loppua vieläkään näy. Tietty tämä vaikuttaa yrityksiin myös, koska ihmiset eivät käy ravintoloissa syömässä, ei kaampaajalla jne. Kaikenlainen liikkuminen maan sisällä on siis vähentynyt.
Katson siis että pandemiatilanteessa tarvitaan rankkoja toimia rajoilla, mutta maan sisällä toimet pitää olla lyhytaikaisia ja harkittuja. Nyt olemme toimineet päinvastoin – koko Euroopan alueella.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen hallitus ei kykene minkäänlaiseen keskusteluun mikä on kriittistä heidän toimensa suhteen
Valitettavasti
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on konspiraatioteorian paikka.
Konspiraatio on määritelmällisesti salajuoni. Jokin salainen kopla ajaa salaisia päämääriä salaisin keinoin.
Konspiraatioteoria on yritys yhdistää ja selittää havainnot olettamalla taustalla olevia ilmiöitä tai toimijoita. Näinhän teorianmuodostus tapahtuu tieteellisessä tutkimuksessakin. Esimerkiksi älykkyyden tutkimuksessa saadaan erilaisia havaintoja ja niiden välisiä korrelaatioita erilaisilla mitta-reilla. Havainnoille löytyy järkeenkäypä selitys olettamalla ns. g-faktori, yleinen älykkyystekijä, joka saa erilaisia ilmenemismuotoja.
Konspiraatioteorialle ilmenee tarve, kun siellä täällä ilmenee asioita, joille ei löydy tavanomaista järkeenkäypää selitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi:
– Julistetaan poikkeustila pandemiaan vedoten, mutta poikkeuksellisia lukuja kuolleisuudesta ja tehohoidosta ei esitetä.
– Miksi raportoidaan vain tartuntamääriä? Pandemian alkaessa puhuttiin kuolemantapauksista. Kun niitä ei ilmaantunut, ruvettiin puhumaan tehohoidosta ja paikkojen riittävyydestä. Kun niitä kuitenkin riitti, fokus siirtyi sairaalahoitojaksoihin ja sairastumisiin. Kun tästäkään ei riittänyt jutun juurta, raportoidaan tartuntamääriä, jotka ovat riippuvia testausmääristä, koska suuri osa tartunnan saaneista ei oirehdi. Kun tämäkään ei riitä, ruvetaan puhumaan altistumisista. Pandemian uhka inflatoituu askel askeleelta.
– Sulkutoimien mahdollisia haittavaikutuksia ei verrata mahdollisiin hyötyihin.
– Ennalta ehkäisy esimerkiksi D-vitamiinin avulla ei saa riittävää huomiota.
– Tieteellistä keskustelua rajoitetaan.
Jos päätöksiä tekevä hallitus ei vaivaudu vastaamaan, eikä selittämään päätöksiensä perusteita, järkevin selitys on, että kyseessä on konspiraatio. Hallitus vehkeilee joidenkin toimijoiden kanssa kansan päänmenoksi.
Vaihtoehtoinen selitys olisi todella ikävä. Sen nimittäin täytyisi olla, että päättäjiltä on päässyt mopo karkuun, kukaan ei tiedä mistään mitään ja tuherretaan epätoivoisesti ja reaktiivisesti mitä sattuu.
Toivon hartaasti olevani väärässä. Hallitus ja THL voisivat lieventää sieluntuskaani vastaamalla Malisen ja Elomaan esittämiin kysymyksiin saman tien.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä taida vastauksia tulla. Lopputulos taloudellisesti näistä suluista tulee olemaan katastrofaalinen. Ainakin eu uskovaiset tulevat olemaan hyvillään, nyt syntyy sellainen velkaunioni mistä ei enää ikinä pääse irti.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän ja koen samaa tuskaa. Olen koittanut asettua päättävien tahojen asemaan ja yrittänyt ymmärtää logiikan, datan ja järkiperusteet heidän toiminnalleen. Silti jatkuvasti nousee asioita, joille en löydä järkevää vastausta. Nostat esille näistä D-vitamiinin ja tieteen sensuroinnin. Tieteen sensurointia olen seuranut koko vuoden ajan hämmentyneenä.
Yksi esimerkki on tutkitusti tehokkaat lääkehoidot (erityisesti aikaisen vaiheen hoidot). Jenkkilehdistö suorastaan hyökkäsi niitä asiantuntijoita vastaan, jotka puhuivat hydroksiklorokiinihoidon puolesta pandemian ensimmäisellä puoliskolla. Suomen lehdistö käytännössä vaikeni alun jälkeen hydroksiklorokiinista kokonaan.
Sittemmin paljon laadukkammat satunnaistetut tutkimukset ovat osoittaneet Ivermektiinin huomattavan tehokkaaksi hoidoksi koronaan (https://c19ivermectin.com/). Sitä voitaisiin käyttää taudin ehkäisyyn (esim. tarjota altistuneille perheessä.), kuin myös itse taudin eri vaiheiden hoitoon tehokkaasti. Edelleen Suomessa ei ole nähtävissä minkäänlaista keskustelua asian tiimoilta. Euroopassa Slovakia ja Tsekki ovat nyt hyväksyneet kyseisen lääkkeen koronan hoitoon.
Minun on hyvin vaikea käsittää, että miten näin lupaava hoito voi jäädä huomiotta, jos kerran olemme pandemiassa, joka uhkaa täyttää teho-osastot ja ylittää terveydenhuollon kantokyvyn. Samalla koko maa suljetaan, ja esitetään vakavalla naamalla ulkonaliikkumiskieltoa vaihtoehtona torjua pandemiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Analyysejä ja malleja on varmaan paljon. Tässä eräs analyysi, johon törmäsin twitterissä tänään:
https://twitter.com/TPnnnen/status/1368236486605307907?s=09
Olisi mukava nähdä millainen malli THL:llä on tarjottavana. Pahaa pelkään, että hallitus tulee kiittämään Suomen kansaa loistavasta sulkuihin sopeutumisesta, jonka ”ansiosta” THL:n huolestuttavat ennusteet eivät toteutuneetkaan huhtikuussa 2021. :))
Ilmoita asiaton viesti
Ei tähän mitään konspiraatiota tarvita ihan opportunismi riittää. Ilman koronaa hallitus olisi joutunut tekemään ikäviä talouden sopeutus ja työllisyystoimia. Nyt on velkahanat auki ja korona tarjoaa hyvän tekosyyn poikkeustoimiin jotka juontavat hallituksen itseselvitymisvaistosta. Veikkaa että poikkeusoloja riittää koko hallituskauden.
Ilmoita asiaton viesti
Vallan kolmijako-oppi lienee unohtunut?
Ilmoita asiaton viesti
Oppositiopoliitikoksi ryhtymisessä ei sinällään ole mitään vikaa. Paitsi, että asiantuntija-asema taitaa Malisen osalta olla ikuisesti menetetty.
Hallitusta on moitittu monesta asiasta. Pääasiassa siitä, ettei hallitus ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin viruksen leviämisen hillitsemisessä. Tai siitä, että toimenpiteet on aloitettu liian myöhään. Nyt Malinen kiistää toimenpiteiden tarpeellisuuden. Toisaalta Malinen on jo todistellut, ettei mitään toimenpiteitä koronan leviämisen ehkäisemiseen tarvita.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Malisen tuntuma talousmekanismeihin mihinkään katoa. Ja koronatilastojen haltuunotto sujuu kyllä jokaiselta, jolla on numeropäätä ja innostusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun pitäisi keskittyä itse tekstiin ja siinä esitettyihin faktoihin, niin Niemeläinen se taas suoltaa soopaa – et parempaan taida kyetä ja ethän sinä kykene.
Ilmoita asiaton viesti
Itse tässä ajattelen, että hallitusta on ehkä moitittu hieman asian vierestä. Tarkemmin katsottuna vallan ja median liitto on aikaansaanut nykyisen tilanteen. Sain juuri kirjoitettua mielipiteeni, jossa käsittelin tulevaisuudentutkijoiden käyttämiä käsitteitä, kuten heikot ja vahvat signaalit. Olen sitä mieltä, että hallituksien lisäksi näiden tutkijoiden tutkimusten tuloksia hyödynnetään myös muualla kuin valtion hallinnossa. Tämä jos mikään voi vaikuttaa aika haitalliselta koko yhteiskunnalle.
Tapauksissa, joissa heikkoja signaaleja halutaan vahvistaa, media alkaa nostaa esille vain niitä seikkoja ja mielipiteitä, joiden taakse halutaan kerätä mahdollisimman paljon kannattajia. Silloin kun tietyn suunnan ottaneet pääsevät ääneen, monet kyseenalaisetkin toimeet saavat sen verran kannatuspohjaa, että ne voidaan tehdä ilman tarkempia perusteluja ja tilanneselvitystä.
Uusin esimerkki onnistuneesta signaalin vahvistamisesta on mielestäni kunnallisvaalien siirtäminen eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni näihin ongelmiin olisi pikainen käyminen maailman markkinoilla ja ostaa koko väestölle rokotteita. Tällainen epätoivoinen jahkailu ei johda muuhun kuin että suomalaiset kuluttavat voimavaransa toistensa kanssa riitelyyn ja tarpeettomaan viisasteluun, mikä ei johda mihinkään muuhun kuin itsensä näivettämiseen ja viimeistenkin voimavarojen kulumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä kysymyksiä. Julkinen keskustelu ja perusteet olisivat paikallaan.
Edes lähitulevaisuutta emme voi tietää. Mallinnus antaa jonkinlaiset skenaariot, mutta tosielämä menee niin kuin menee.
Pitäisikö rajoituksia höllätä ja katsoa miten käy, ja ottaa kovat rajoitteet vasta kun tilanne on todella paha. Vai kannattaako yrittää välttää se paha tilanne niin kuin hallitus näyttää yrittävän. Teki niin tai näin, se maksaa tuhottomasti rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus tarvitsee koronaa. Siitä tuli hyvä tekosyy luopua talouskurista ja työllisyystavoitteista. Se antoi mahdollisuuden ostaa suosiota lainarahalla ja siirrellä vaaleja. Ennustan että koronapoikkeusoloja riittää Suomessa vielä tämän hallituskauden loppuun saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Olen seurannut nyt pitemmän ajan tämän PS:n profeetan mielipiteitä, ei faktoja.
Meillä on tässä maassa jos monenmoista professoria ja tohtoria, joilla sitten on ovat mielipiteensä asiasta kuin asiasta.
Nyt Malinen artikkelissaan kyseenalaistaa HUS ja THL toiminnat, joitten suosituksien perusteella hallitus tekee päätöksensä.
Kausiinfulenssaan vertaaminen on käsittämätöntä, sillä corona on monta vaarallisempi tauti ja leviäminen aivan toista luokkaa. Tiedän myös että meillä on lääkäreitä, joitten mielestä syöpääkään ei tarvitse hoitaa, vaan se paranee itsestään, ja ompa meillä ihmisiä, jotka hoitavat sairauksia elohopealla.
Talouden hoidosta tämän coronan aikana on yhtä monta mieltä kuin ns. asiantuntijaa, joten siitä en rupea väittelemään, koska en ole asiantuntija, totean vain että Malisen mielipidettä vastaan löytyy 10 eri mieltä olevaa.
Sanoisin että Malinen on tämän päivän Don Quijote ja aseenkantaja toimii ilman muuta Arto Luukkanen.
Erikoisin tapaus oli kun Malinen haastoi Marinin talouspolitiikan väittelyyn, tietäen ettei Marinilla ole erikoiskoulutusta juuri tähän. Malisen olettaisin olevan tietoinen, että hallitus, kuten aikaisemminkin tukeutuu asiantuntijoihin, joten tuo esitys vain osoitti hänen………..
Olisi yhtä typerää jos minä muurari haastaisin Malisen tekemään kulmatakan hormiin, josa liittymä hormiin olisi poskikanavan sivussa, ja tiilimäärä olisi pihalla ja ne pitäisi itse sahata oikeaan kokoon ja muotoon.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikeaa sanoa onko tämän koronan leviäminen toista luokkaa kuin kausi-influenssan. Testaaminen kylläkin on ja media.
Omaa tilannekuvaa yritän perustaa faktoihin ja hullumpiakin lukuja on joskus ollut.
Viimeisin THL:n sivuilta saatu ote >>
Teho-osastojen paikkatilanne: Kaikki ne teho-osastot, joilla COVID-19-potilaita tarpeen vaatiessa hoidetaan, raportoivat tilanteestaan Koordinoivalle toimistolle. 3.3.2021 näiden osastojen yhteenlaskettu paikkamäärä oli 270, ja näillä potilaspaikoilla oli hoidossa 38 COVID-19-potilasta ja 141muuta tehohoitopotilasta, yhteensä 179 potilasta.
https://www.psshp.fi/documents/7796350/8536307/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_03_03.pdf/2d1d8dbe-37ca-4efa-b6d1-daa9c5aae991
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia taas kerran hyvästä ja erittäin aiheellisesta keskustelun avauksesta. Vuoden verran tätä aihetta seuranneena ja siitä kärsineenä laitoin itsekin puheenvuoron tälle palstalle.
Hallituksen osalta mielestäni kyseessä on kannatuspohjan ylläpitäminen johon nyt kaikki hybridivaikuttamisen keinot on otettu käyttöön. Marraskuusta alkaen päädyin seuraamaan päämediassa julkaistuja mielipiteitä joilla lähes kaikilla oli yksi yhteinen päämäärä, eli se, että meillä on vain yksi ongelma ja se pitää hoitaa hinnalla millä hyvänsä.
Tilastoihin ja faktoihin tukeutuvaa mielipidettä on päämediasta ollut vaikeaa löytää joten aloinkin tarkkailla vain sitä, millä äänenpainolla omia vaatimuksia esitetään. Näissä mielipiteissä on hallitusta syytetty täysin epäoleellisista asioista, eli siitä, ettei rajoja laiteta kiinni sekä rokotusten tilaamiseen liittyvistä sotkuista. Oleellisin asia on kuitenkin se, että katsomalla tilastoja, tämä epidemia on paisutettu liian suureksi… lähinnnä ihmisten mentaalisella tasolla.
Myös tulevaisuudessa tulee viruksen aiheuttamia epidemioita, kuten ennenkin, mutta varmasti niitä ei koskaan tulla hoitamaan näin. Ymmärrän tämän asian Malisen kirjoituksesta, eli kaikkien katse rahahanoihin päin.
Itse kirjoitin lähinnä mediaan liittyvistä huomioista tässä asiassa ja ajassa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aive-pietila/oikean-tiedon-lahde-ii/
Ilmoita asiaton viesti
Skenaario yksi.
Toivottu malli, joka on normaalia ihmisen käyttäytymistä.
Peruspsykologialla koronatoimia arvioitaessa voi todeta, että kyse on kaiken kaikkiaan epävarmasta asiasta. Tämä aiheuttaa ihmisen tiedonkäsittelyssä sen, että päätöksenteko menee alitajuntaan. Nuo ns. päätökset sitten rationalisoidaan eli järkiperäistetään. Järkiperäistykset ovat pääsääntöisesti tekosyitä. Toimiiko hallituskin edellä kuvatulla tavalla? Aivan varmasti.
Korona on globaali ilmiö, jossa hallintoeliitti keskustelee toistensa kanssa jatkuvasti. Tästä seuraa se, että tuo eliitti laumaantuu ja jälleen sen takia, että kyseessä on epävarma asia. Lauman jäsenen on erittäin vaikea, tai oikeastaan mahdoton olla eri mieltä. Ruotsalaiset kokeilivat tätä viime keväänä omilla koronatoimillaan ns. laumaimmuniteettistrategiallaan, mutta sitten petti hermo. He lähtivät sisäisen pakon voimasta laumaan mukaan. No, lauma on liian usein väärässä.
Arvioitaessa hallituksen toimia koko koronan aikana, ei voi muuta arviota antaa, kuin yllä oleva.
Skenaario kaksi.
Ei toivottu malli, jossa on mahdollisesti leivottu sisälle sellaista, joka rikkoo demokratian.
Hallitus on toimillaan osoittanut, että se toimii vastoin sellaista käsitystä, jota voisi luonnehtia maalaisjärjeksi. Hallitus ei noudattanut perustuslakivaliokunnan kantaa EU:n elvytyspakettiasiassa. Hallitus ei kommunikoi millään tavalla elvytyspaketista. Hallitus sivuutti täysin presidentti Niinistön kommentit elvytyspakettisopimuksesta.
Hallitus sivuutti täysin presidentti Niinistön koronaan liittyvät ehdotukset koronanyrkistä viime keväänä. Kommunikointi koronan hoidosta ontuu pahasti. Koronasta johtuvat päätökset eivät selvästikään perustu ainakaan käytettävissä olevaan tietoon. Tilastot puhuvat selvää kieltä siitä, että kuolleisuus ei ole noussut aikaisempien vuosia korkeammalle. Ylireagointia ei voi sulkea pois.
https://yle.fi/uutiset/3-11320123?utm_content=2020-04-30
Ylen uutisjutussa huhtikuun lopulta viime vuonna haastateltiin kiinalaista lääkäriä, joka toimi Wuhanissa koronaepidemian alkuvaiheesta sen hiipumiseen. Lääkäri Ding totesi mm, että huonolla ravinnolla olevat potilaat olivat kaikkein heikommalla. Miksi tuotakaan tietoa ei hyödynnetty eikä hyödynnetä vieläkään ja kehoteta ihmisiä huolehtimaan hyvästä ravinnosta. Toinen hyvin yksinkertainen, halpa ja vuosikymmenien kokemukseen perustuva immuniteettisuojaa parantava D-vitamiinilisä on jäänyt täysin kunkin omatoimisen huolehtimisen varaan. Mitä tuollainen THL oikein puuhastelee, kun tällaiset asiat jäävät tiedottamatta. Onko ne liian yksinkertaisia, ettei virkamies pääse pätemään, vai mikä tässä on niin vaikeaa.
Kysymys kuuluu kuka hallitusta ohjeistaa. Yksi mahdollisuus on, että pääministeri nyt vaan on niin jääräpäinen. Tai …, no jääköön sanomatta. Toinen mahdollisuus on, että hallitus saa toimintaohjeita ulkoa. Sehän on tietenkin selvä, että hallitus saa ulkopuolista konsultaatiota kaikista käytännön asioista. Politiikka saattaa olla jollain tavalla hanskassa.
Kuka ulkoinen taho mahdollisesti ohjaa hallituksen toimia ja millä motiivilla hallitus tuollaiseen alistuu. Yksi suunta näyttää ainakin olevan IIASA. Se on 90 hallituksen rahoittama organisaatio, joka konsultoi hallituksia käytännön sovelluksista ja ajoituksista.
Tuo ajoitusasia on mielenkiintoinen ja istuu vallitsevaan tilanteeseen aivan liian hyvin. IIASA nimittäin soveltaa mm. Socionomicsin periaatteita lausunnoissaan. Socionomics antaa parhaan tiedossa olevan ennustemallin siitä, milloin suurilla muutoksilla on parhaat mahdollisuudet mennä läpi päätöksenteossa ja saada kansalaisten riittävän suuren hyväksynnän.
Onko nyt sellainen tilanne, jossa suuria päätöksiä ollaan tekemässä ja onko niiden aika oikea? Molempiin kysymyksiin vastaus on kyllä. Suuria päätöksiä on tekeillä, kuten EU:n elpymispaketti ja siitä johtuvat lieveilmiöt kertaluontoisuusvalheesta huolimatta. Aikaikkuna tosin on umpeutumassa nopeasti. Kun tuo tapahtuu, muutoksien läpimenon todennäköisyys heikkenee dramaattisesti. Indikaattorina jokainen voi käyttää pörssin yleisindeksiä esim OMXHPI. Kun pörssi lähtee voimakkaaseen laskuun ikkuna menee kiinni. Tästä johtuu kova kiire ja muu touhuilu.
Vaikuttaa siltä, että vallien siirto perustuen aivan pilvenreunalta revittyihin skenaarioihin liittyy osaltaan yllä olevaan. Riskiä ei voi ottaa, että hallituksen toiminta vaarantuisi laajan hallituspuolueiden vaalitappion vuoksi. Taustalla lienee elvytyspaketin varmistaminen.
Mutta edelleen, mikä taho tätä sirkusta vie? IIASA touhuaa aivan varmaan EU:ssakin ja todennäköisesti se antaa konsultaatiota myös WEF:lle. Young Leaders porukka on kuvioissa mukana jne. jne.
Tämä on vain skenaario, eikä tällä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Mutta toivottavasti aiheuttaa mietittävää.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon kysymykseenne: ”1. Mikä on taloussulun vaikutus (ennuste) viruksen leviämiseen, ja mihin tutkimustietoon se perustuu?”
Hallituksen ja THL:n tulisi vastata käyttämänsä PCR-testin virheisiin: http://tinyurl.com/THL-keskustelu
Nythän näitä taloustoimia perustellaan koronasairastumisille ja -kuolemilla tuohon testiin pohjautuen. Jo nyt useat tutkijat (Borger et al., 2020) kommentoivat, että THL:n käyttämä testi perustuu harhaanjohtavaan Corman et al. (2020) -tutkimuspaperiin, jossa on 10 Vakavaa Tieteellistä Virhettä ja suuri intressikonflikti (monet ko. tutkimuspaperin kirjoittajat omistavat osakkeita PCR-testejä ja -testilaitteita tekevissä firmoissa).
Jo tästä syystä noita tilastoja ”viruksen leviämisestä” pitäisi tarkastella hyvin kriittisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Huom kaikki tämän erittäin suositeltavan kirjoituksen lukijat: koneisto on masinoinut tykkäykset miinukselle, eli tällä hetkellä ja ehkä myös hamaan tulevaisuuteen, eivät pidä paikkaansa. Viimeksi kun olivat visuaalisesti havaittavissa, niitä oli about 30 kpl.
Ilmoita asiaton viesti
Tykkäyksissä on kyllä ollut häikkää muidenkin artikkelien osalta. Eilen eräässä artikkelissa huomasin, että sydämen vieressä oleva lukema pieneni joka kerta, kun klikkasin sydäntä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Tässä kohtaa tuntui vaan vähän karulta, että blogi on luetuimpien joukossa, eikä yhtään tykkäystä. Kaikki lukijat ei ehkä tiedä että on häikkää.
Ilmoita asiaton viesti
Ottamatta kantaa siihen, mitkä rajoitukset ovat mitenkä tehokkaita, on syytä huomata, että rajoituksien taso ei ole tehohoitopaikkojen funktio.
Tehohoitopaikkojen määrä asettaa ylärajan tartuntamäärille. (Esimerkki alla). Rajoitukset sen sijaan vaikuttavat tartuntamäärien muutokseen, eli määrän kasvuun.
Jos rajoituksilla on tartuntoja vähentävä vaikutus, on yhdentekevää onko tartuntamäärä 100 uutta tartuntaa viikossa vaiko 10 000. Jos mennään toiseen suuntaan, niin tehohoitopaikat täyttyvät ennemmin tai myöhemmin, ellei niitä ole todella paljon. Jos tartuntamäärät halutaan pitää jostain syystä jollain tietyllä välillä, on rajoitusten kannalta sama onko se väli vaikka 100 – 200 tai 1 000 – 2 000.
Tehohoitopaikkaesimerkki: Jos 1% tartunnan saaneista päätyy tehohoitoon ja paikkoja koronapotilaille on 100 ja hoito kestää 2 viikkoa, voi uusia tartuntoja olla enintään 10 000 / 2 vko.
Ilmoita asiaton viesti