Poliittinen kantani

”Maalitus” on termi, johon olen joutunut tutustumaan alkaessani kesällä kritisoida EU:n ”elpymisrahastoa”. Sen jälkeen minut on yhdistetty tiettyihin puolueisiin, äärioikeistoon, erilaisiin salaliittoihin sekä Venäjään. Nämä väittämät eivät pidä paikkaansa, vaan vievät huomion pois asialliselta poliittiselta keskustelulta. Kuitenkin jatkuvan vihjailun ja kommentoinnin keskellä lienee kuitenkin aika selventää poliittisia näkemyksiäni.

Olen isänmaallinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton arvo- ja talousliberaali, ja uskon kansainvälistymiseen. Uskon myös kansallisvaltioihin ja niiden tärkeyteen nykyisen kaaoksen jäsentämisessä. Globalisaatio on kansallisvaltioille tärkeä työkalu tuottaa taloudellista hyvinvointia mahdollisimman monelle ihmiselle.

Vastustan kaikkia poliittisia ääriliikkeitä äärivasemmistosta ja anarkisteista äärioikeistoon. Minua ei kiinnosta henkilön poliittinen tausta, ihonväri, seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli. Ihmisen määrittelee mielestäni aina hänen käytöksensä muita ihmisiä kohtaan. Suhtaudun auktoriteetteihin kriittisesti, koska johtajuus sekä asiantuntijuus pitää mielestäni ansaita (jatkuvasti). Asioista pitää puhua, eikä olla puhumatta. Siksi arvostan julkista keskustelua.

Olen empiristi, joka seuraa sitä mihin data vie riippumatta siitä onko se ”sopivaa” tai ”oikein”. Siksi taloustieteen dosenttina tarkastelen maailmaa kriittisesti. Akateemiset meriittini jokainen voi tarkistaa julkaisuluettelostani. Pyydän kuitenkin huomioimaan, että olen ollut päätoimisesti yrityksemme palveluksessa kolme vuotta.

Minut on yhdistetty verkkokeskusteluissa milloin minkäkin salaliittoteeman kannattajaksi ilman perusteita. Minua on esim. yritetty yhdistää Qanon-salaliittoon, vaikka en tiedä hölkäsen pöläystä koko asiasta.

Olen käynyt Neuvostoliitossa (lapsena) kaksi kertaa ja Venäjällä neljä kertaa. En ole käynyt Venäjällä Krimin valtauksen jälkeen. Kyseessä on henkilökohtainen kannanotto. Euroopan unionin Venäjälle asettamat pakotteet ovat olleet täysin turhia, ja haitallisia Suomelle. Venäjä ei välitä boikoteista, kuten on nähty. Ukrainaan olisi pitänyt viedä aseita, mutta siihen EU:lla ei ollut rahkeita, eikä uskallusta. Ukrainan kriisi osoitti hyvin, että ne, jotka uskovat EU:n turvatakuisiin, luottavat ”paperitiikeriin”. Iso-Britannian lähdön jälkeen tilanne on entistä huonompi.

Uskon Suomen olevan tärkeässä roolissa pandemian ja talouskriisin jälkeisessä maailmassa, koska meillä on (vielä) parhaiten toimiva yhteiskuntarakenne, josta voidaan ottaa oppia. Siksi olen äärimmäisen huolestunut siitä kiireestä, jolla nykypoliitikkomme ovat viemässä, ja myymässä, maatamme sekä kansamme voimavaroja ulkomaille.

EU:n elpymisrahastoa vastustan, koska se vie meidät tulonsiirtounioniin, eikä se ratkaise euroalueen ongelmia. Uskon myös, että se lopulta kääntäisi EU-maat toisiaan vastaan johtaen pahimmassa tapauksessa uuteen eurooppalaiseen sotaan. Parhaimmassakin tapauksessa se vain heikentäisi EU:ta

Meidän pitäisi käydä vakava keskustelu EU:n suunnasta ja roolistamme siinä. Keskustelu suunnasta muutoksen edessä tulee käydä, koska se on jokaisen toimivan demokratian peruspiirre. Nykyhallituksemme ei näytä sitä haluavan.

Miksiköhän?

+38
tmalinen
Sitoutumaton Helsinki

Taloustieteen dosentti, Helsingin yliopisto. Kiinnostuksen kohteita: makrotaloustiede, talouskasvu, talouskriisit, maailmanpolitiikka.

Disclaimer: Täällä esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu