Pyyntö Suomen maataloustuottajille

Koronaviruspandemia on ajamassa maailmantalouden syvään lamaan. Torstaina 2.4. julkaistut päivitetyt kasvuennusteemme ennakoivat Suomenkin talouteen valtavaa, lähes 30 prosentin kuoppaa seuraavien neljän vuoden aikana.

Se toisi ennenäkemättömän työttömyyden, jonka mahdollisuudesta myös Valtiovarainmisteri Katri Kulmuni on varoittanut. Etenemme kohti synkkiä aikoja.

Yksi asia, josta ei ole juuri vielä julkisuudessa keskusteltu on pandemian ja talousromahduksen yhdistelmä. Se luo poikkeuksellisia uhkia myös kansainväliselle logistiikalle.

Monet systeemibiologit ja esim. Yhdysvaltojen hallinnon varautumisraportti varoittavat, että Covid-19 pandemia voi iskeä useammassa aallossa.  Tämä yhdistettynä talouskriisiin voisi nousta uhkaamaan myös kansainvälistä kauppaa, ja ruokahuoltoa. Keskisuomalainen lienee ainoa suomalainen lehti, joka on tämän mahdollisuuden toistaiseksi nostanut esille.

Ruokaomavaraisuus korostuu

Pahimmillaan pandemian ja talouskriisin yhdistelmä romahduttaa joitain osia maailmankaupasta. Voidaan helposti kuvitella skenaarioita, joissa tämä kohdistuu myös ruokahuoltoon (esim. maiden omavaraisuuden turvaaminen, rahdin rahoituksen saatavuuden heikentyminen).

Meidän tuleekin varautua myös siihen äärimmäiseen vaihtoehtoon, että ruuan tuonti ulkomailta hetkellisesti vaikeutuu tai jopa kokonaan loppuu esim. tulevana talvena.

Tilanteemme on hyvä siinä mielessä, että meillä on korkea omavaraisuusaste elintarviketuotannossa (eri arvioiden mukaan noin 80 %), minkä lisäksi meillä on huoltovarmuusvarastoja. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on paljon synkempi. Siellä omavaraisuusasteeksi on arvioitu vain 50 %.

Viljelyä on lisättävä niin paljon kuin mahdollista; se tuo myös työtä

On selvää, että tulevasta kriisistä yksikään maa ei selviä yksin. Apua on haettava ja annettava nimenomaisesti lähialueille. Meille se tarkoittaa Pohjoismaita. Suomi pystyy auttamaan esimerkiksi Ruotsia selviämään kriisin yli nostamalla viljelyalaamme ja viemälle tarvittaessa tärkeään länsinaapuriimme viljaa ja/tai muita elintarvikkeita.

Viimeisimmän tilaston mukaan Suomen peltopinta-alasta reilusti yli 10 prosenttia on kesantoa tai luonnonhoitopeltoa. Niiden välitön käyttöönotto nostaisi omaisuusastettamme merkittävästi ja mahdollistaisi naapuriavun.

Suomalaiset mansikanviljelijät ovat jo vuosia turvautuneet ulkomaalaiseen apuun sadonkorjuussaan. Tänä vuonna ulkomainen apu voi jäädä saamatta. Se voi kuitenkin tarjota hetkellisen avun monelle suomalaiselle työttömälle. Maataloudessa on myös monia muita töitä, joihin voidaan tarvita väliaikaista työvoimaa, joka voi tarjota helpotusta tulevassa suurtyöttömyydessä.

Kriisistä selviäminen vaatii yhteistyötä

On tärkeää ymmärtää, että emme selviä tästä yksin.  Meidän on autettava toinen toisiamme sekä yhteiskuntamme sisällä että kansojen välillä. Valtiot eivät voi meitä kriisistä nostaa. Ainoastaan ihmisten ja kansojen välinen yhteistyö, solidaarisuus ja avunanto voi sen tehdä.

Se on ainoa keino, koska valtioiden ja ylikansallisten instituutioiden kyky auttaa on äärimmäisen rajoittunut. Monet niistä eivät välttämättä edes kestä kriisiä pystyssä (ks. esim. syyskuun raporttimme). Valtiontaloutemme on niin ikään putoamassa syvään kuoppaan, ja on tarkkaan harkittava minkä ylikansallisten instituutioiden tai rakenteiden tukeminen on järkevää.

Täydellinen sulkeutuminen maittemme sisälle olisi kuitenkin pahinta mitä voisimme tehdä. Olemme kaikki samaa ihmiskuntaa, joka on kohdannut historiallisen kriisin. Tällaisten kriisien aikana luodaan tärkeimmät ja kestävimmät suhteet myös kansojen välillä.

Pyyntö

Pyydänkin Suomen viljelijöitä ottamaan viljelyyn kaiken mahdollisen peltopinta-alan lähestyvänä kylvökautena, sekä palkkaamaan tulevana korjuukautena niin paljon kotimaista työvoimaa kuin mahdollista. 

Ymmärrän, että moni teistä pelkää ylituotantoa ja hintojen romahdusta. Se on toki aina mahdollista, mutta pidän elintarvikepulan todennäköisyyttä suurempana. Sen vaikutukset yhteiskunnallamme, sekä myös Ruotsille, olisivat tuhoisia.

Olemme pitkään kohdelleet teitä maanviljelijöitä huonosti, mutta arvostuksenne on palaamassa nopeasti. Henkilökohtaisesti toivon, että annatte hölmöilymme anteeksi, ja autatte meitä sekä lähialueitamme elintärkeällä panoksellanne kriisin yli.