Suomi: Tuuliajoilla kohti kriisiä
Viimeiset kaksi kuukautta ovat olleet tuskaisia. Kun ensimmäiset varoituksemme koronaviruksen potentiaalisesti vakavista talousvaikutuksista tammikuun lopussa ohitettiin, aloimme hukata kallisarvoista valmisteluaikaa.
Kun julkaisimme ensimmäiset synkät talousennusteemme 9. maaliskuuta, meitä syytettiin mm. ”synkistelystä”. Reilussa kahdessa viikossa ”synkistely” oli levinnyt jo muihin ennustelaitoksiin.
Oli täysin ymmärrettävää, ja äärimmäisen tärkeää, että pandemian ensivaiheessa keskityttiin viruksen etenemisen hidastamiseen ja riskiryhmien sekä ihmishenkien suojelemiseen. Kuten olemme varoittaneet, kriisin lähestyvässä syvässä vaiheessa riskinä ovat kuitenkin rahoitusmarkkinoiden kaatuminen ja kansainvälisten logistiikkaketjujen katkeaminen. Nämä vaativat varautumista.
Viime kuun loppupuolelta lähtien maassamme olisikin pitänyt keskittyä kahteen asiaan: talouden ja maatalouden kriisitoimiin. Etenkin jälkimmäisessä on hukattu kallisarvoista aikaa, mitä emme saa takaisin.
Talous ei palaudu
Niin kutsutun Vihriälän työryhmän 8.5. julkaisema ”selviytymissuunnitelma” oli hämmentävää luettavaa. Toimenpideohjelmaa lukiessani en ensiksi ollut varma, minä vuonna se oli tehty. Ylen otsikko kertookin kaiken oleellisen:
Vihriälän selvitysryhmä esittää hallitukselle oppivelvollisuuden pidentämistä, lukukausimaksuja ja tukea yrityksille
Ihmettelin vain, mihin asevelvollisuusajan lyhentäminen oli jäänyt…
Kaikella kunnioituksella arvostamiani professoreja kohtaan on todettava, että heillä ei ole ollut oikeaa tajua kriisin luonteesta tai laajuudesta. Yritystuilla ja lukukausimaksuilla tästä kriisistä ei nousta. Ne voivat olla jopa pidemmän päälle haitallisia.
Maailmantalous ei ole koskaan kokenut näin vakavaa iskua. Se on käytännössä ollut kiinni kaksi kuukautta ja avaaminen on hidasta. Yhdysvalloissa työttömyys on jo noussut samalla tasolle kuin finanssikriisissä ja joidenkin analyytikoiden mukaan Kiinassa saattaa olla jopa 205 miljoonaa työtöntä. 94 prosenttia Yhdysvaltojen Fortune 1000 listan yrityksistä näkee vakavia katkoksia tuotantoketjuissa. Pankkisektori tuskin tulee kestämään tätä iskua, ainakaan Euroopassa.
On päivänselvää, että mitään V-tyyppistä nopeaa toipumista ei ole tulossa, vaan talouden syöksy tulee hyvin todennäköisesti jatkumaan.
Maailmantalous on myös jo muuttunut perustavanlaatuisella tavalla. Isku talouteen on ollut valtava, ja monien alojen, kuten hotelli- ja matkustusalan toipuminen voi kestää vuosia. WHO on lisäksi varoittanut, että koronavirus tai sen mutaatiot voivat olla seuranamme pitkään (kuten Espanjan tauti).
Valtiomme ei voi, eikä sen pidäkään yrittää valita kriisin ”häviäjiä ja voittajia” yritysten joukosta. Valtion tulisi ensisijaisesti keskittyä huolehtimaan työttömistä ja köyhistä sekä huoltovarmuudestamme, eikä syytää rahaa yrityksille.
Valitettavasti ainoa keino päästä kriisistä kunnolla eteenpäin, on antaa markkinatalouden toimia kaikilla muilla paitsi huoltovarmuuden kannalta kriittisillä aloilla. Tämä tarkoittaa konkursseja. Parhaiten tilannetta helpotettaisiin säätämällä pikavauhtia henkilökohtaisen konkurssin mahdollistava laki.
Tarvitsemme nimenomaisesti joustoja palkkaukseen ja työllistämiseen. Se on ainoa apu edessämme häämöttävään suurtyöttömyyteen. Jäykät rakenteemme eivät millään tavalla tue kriisistä selviytymistä. Palkkauksen ja työajan ehtoja olisi höllennettävä huomattavasti, ja yleissitovuus lopetettava.
Maatalous keskiöön
Maataloutta ja ruokaomavaraisuutta puolustavissa puheenvuoroissa olen törmännyt outoihin ideologisiin ”poteroihin”. Riittämättömästä ihmismielen ja/tai politiikan tuntemuksestani johtuen, en esimerkiksi osaa selittää etenkin Sosiaalidemokraattisen puolueen sisältä kumpaa halveksuntaa maanviljelijöitä kohtaan. Ehkä kyseessä on edelleen luokkasodan henki, vaikka ei sitä nykypäivänä enää uskoisi.
Minun, lukemattomien maanviljelijöiden sekä esim. OP:n entisen pääjohtajan Reijo Karhisen vaatimukset maanviljelyn kannattavuuden parantamisesta ovat kaikuneet kuuroille korville. Aiemmin tässä kuorossa oli mukana myös pieni joukko ekonomisteja, mutta ne äänet ovat onneksi hiljenneet. Kyllä ekonomistit ymmärtävät, milloin tilanne alkaa käymään vakavaksi. Tätä ekonomistien hiljaisuutta olisi päättäjienkin hyvä kuunnella herkällä korvalla.
Hallituksen linjaukset näyttävät päinvastoin kaivavan maata maanviljelijöiden jalkojen alta. Tästä kielii esimerkiksi hallituksen esitys maatilojen liitännäisyritysten tuen pudottamisen EU:n sallimasta 100 000 eurosta 10 000 euroon. Tämä ei kuvaa muuta kuin täydellistä ymmärtämättömyyttä ruokaomavaraisuuden tilaa sekä kohtaamaamme kriisiä kohtaan. Vaikka olen poliittisesti riippumaton, ihmettelen miten Keskusta voi olla ajamassa tätä? Nyt päätetty maatalouden koronatuki on täysin riittämätön.
Minulle on myös selvinnyt, että maataloustuottajat eivät ole mukana, kun neuvotellaan heille, eli alkutuottajille maksetuista korvauksista. Miten tämä on mahdollista? Jos joku tämän jälkeen vielä puhuu elintarvikkeiden ”markkinasta”, hän ei joko ymmärrä markkinataloutta tai valehtelee.
Vastaanottamissani viesteissä rikkaat kaupanalan toimijamme (SOK ja Kesko) ovat puolestaan huutaneet valtiota apuun. Mainostamansa ruokien ”halpuuttaminen” on myös suurelta osin tehty alkutuottajien, eli viljelijöiden kustannuksella.
SOK:lla ja Keskolla ei näytäkään olevan mitään kiinnostusta tukea Suomen maataloutta, vaikka tuottajahintojen nosto olisi helpoin tie varmistaa ruokaomavaraisuutemme kriisin lähestyessä. Ehkä meidän tosissaan pitää alkaa miettiä ruokakauppakeskittymämme purkamista, eli SOK:n ja Keskon pilkkomista.
Tosiasioitten tunnustaminen = viisauden alku
Globaalistikin kriisitietoisuuteen on herätty hitaasti. Kansalaisten ja ekonomistien on ehkä ollut vaikea hyväksyä, että tämä kaikki todella tapahtuu nyt ja keinoja vaikuttaa siihen ei juuri ole. Pelko on astunut mieliin. Pelkääminen tai tosiasioiden kieltäminen ei kuitenkaan auta mitään, vaan olisi alettava varustautumaan, välittömästi.
Vakavaan kriisin varautumisen kustannukset ovat yleensä pieniä, kun niitä verrataan kustannuksiin, jotka valmistautumattomuus aiheuttaa kriisin iskiessä.
Valtion olisi välittömästi lisättävä maatalouden tukimenoja, ja kauppaketjujemme olisi nostettava tuottajahintoja. Ruoan varmuusvarastot olisi myös kartoitettava hyvin nopealla aikataululla. Kesällä niitä pystyttäisiin todennäköisesti täydentämään myös ulkomailta. Syksyllä tämä voi olla jo myöhäistä.
Taloudessa tilanne on niin ikään vakava, mutta meillä on vielä hyvin aikaa toimia. Missään tapauksessa valtion ei pitäisi jatkaa tuen syytämistä yrityksille, kuin hyvin harkitusti. Globaalin kysynnän romahduksen jälki tulee monella alalla olemaan julmaa, mutta vaihtoehtoja ei ole.
Valtio ei voi polttaa kassaansa (elvytysvaraansa) epätoivoisiin yritysten pelastusyrityksiin, koska siitä hinnan maksavat yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Missään nimessä emme saa sitoutua EU:n massiivisiin takausvastuisiin tai lainoihin, jotka köyhdyttäisivät meitä entisestään.
Olisi myös hyvä muistaa, että Suomi on aina menestynyt parhaiten, kun käytössämme on ollut oma valuutta. Sen historiallisen opetuksen toivoisi nyt tavoittavan aivan kaikki.
Kiitos Tuomas Malinen!
Olen huolestunut, siksi kerron kotisivullani
”MITEN SUOMI PELASTETAAN?
Lähihistorian raportointia ja keinot Suomen pelastamiseen”
Osoite
http://jormajaakkola.fi/%3Biten%20Suomi%20pelastetaan%3F
Ilmoita asiaton viesti
Oma raha ja Suomen Pankin keskuspankkirahoitus on Suomelle pelastus.
Ulkopolitikasta HM 33 §:n mukaan määrännyt presidentti Koivisto tiesi, että 1.1.1994 alkava EMU:n toinen vaihe kieltää kansallisen keskuspankkirahoituksen. Siksi Iiro Viinasen oli kesällä 1992 lähdettävä lainaamaan ulkomailta rahaa pankkien pelastamiseen.
Koivisto tiesi myös, että ETA-sopimukseen sisältynyt EY-kilpailulainsäädäntö kielsi valtiota tukemasta yrityksiä, mm. pankkeja. Tämän kiertämiseksi perustettiin kahdella tavalla laiton Valtion vakuurahasto.
Miksi Valtion vakuusrahasto oli laitettu sarakkeeksi Suomen Pankin luotonantoon?
Tehtiinkö Suomen Pankin kirjanpitoon vähän yli 20 miljardin markan kirjanpitorikos, kun Viinasen pankkien pelastamiseen ulkomailta lainaamat rahat ”kierrättettiin” Suomen Pankin kautta?
Pankkivaltuusmiesten kokouspöytäkirjasta käy ilmi Esko Ollila sanoneen jotenkin näin, että rahat menevät suoraan oikeaan osoitteeseen. Ollila sanoi myös, että tehän tiedätte, että EY-kilpailulainsäädöstö kieltää valtiota tukemasta yrityksiä.
Pitääpä kaivaa esille suora sitaatti.
Suomessa siis harjoitettiin vuonna 1992 samaa laittomuutta kuin nyt euron pelastamisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi ei voi noin vain irtautua eurosta ja siirtyä omaan valuuttaan. Kyllä kaikki velat seuraavat perässä. Ei niistä valuutan vaihdolla eroon pääse. Sen sijaan Suomi joutuisi eroon EU:n talouspolitiikasta, joissa kaikesta huolimatta olemme kokoamme suurempi vaikuttaja.
Suurin huoli ei mielestäni ole euro, vaan kaikkien maailman valtioiden ennätysnopea lisävelkaantuminen. Tällä menolle olemme hyvinkin nopeasti tilanteessa, jolloin osa valtioista ei selviä veloistaan. Siinä romahtaa koko nykyinen rahajärjestelmä, euro muiden mukana
Ilmoita asiaton viesti
Presidentti Koiviston laittomia puuhia puolustava demari Heinonen kirjoittaa musta-tuntuu -juttua.
Suomen lainoista vastaavat vain allekirjoittajat ja takuuttajat mm. Urpilainen – ihan henkilökohtaisesti.
Ei tarvitse olla huolissaan, sillä vuonna 1986 solmittu EFTA-sopimus turvaa Suomen kaupalliset edut.
Ilmoita asiaton viesti
Älä nyt höpise, vaan tutustu aiheeseen: http://eurothinktank.fi/wp-content/uploads/2017/08/Suomen-euroero-3.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Eurosta ja EU:sta voimme irtaantua todella helposti. Huomatkaa, että en käytä sanaa erota EU:sta ja eurosta. Teen kysymyksen Heinoselle:
Milloin ja minkälaisella päätöksellä Suomen eduskunta hyväksyi Maastrichrin sopimuksen?
Juuri tuon kysymyksen vastaus on avain siihen, miten Suomi pelastetaan tulevasta kaaoksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Viljo:
Suosittelen kaikille tutustumista rahatalouden mekaniikkaan eli moderniin rahateoriaan (MMT). Näistä videoista selviää talouspuheen onttous ja velkapuheen virheet:
Rahan historiaa ja perusmekanismit:
https://m.youtube.com/watch?reload=9&v=E5JTn7GS4oA
Lyhyempi ja yksinkertaisempi esittely:
https://m.youtube.com/watch?v=5baKgv7Zl5g
Pidempi ja perusteellisempi esittely. Myös tylympää tarinaa yhteisvaluutta eurosta:
https://m.youtube.com/watch?v=M9Hcyq1SIvQ
Lisää:
https://m.youtube.com/watch?v=vqDbtijvXFg
https://m.youtube.com/watch?v=ymcKtdnR3fg
…..ja huomautan, ettei näitä kavereita argumenteilla voi voittaa. Kyseessä ei ole edes teoria, vaan toteamus siitä miten rahan mekaniikka toimii valtion, keskuspankkien, pankkien ja kansantalouden osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomas Malinen:
”Minun, lukemattomien maanviljelijöiden sekä esim. OP:n entisen pääjohtajan Reijo Karhisen vaatimukset maanviljelyn kannattavuuden parantamisesta ovat kaikuneet kuuroille korville.”
Minä olen – omalla nimelläni syksystä 2003 lähtien – tuonut maatalouden päätösvallan menettämiseen liittyviä asioita esille.
Yksitoista vuotta siiten laitoin kotisivulleni videon, josta valtamedia ei halua kansalle kertoa; Suomea koskevien maatalousartiklojen EY-oikeudellisesta luonteesta.
http://jormajaakkola.fi/141%3An%20ja%20142%3An%20EY-luonne
Ilmoita asiaton viesti
”Olisi myös hyvä muistaa, että Suomi on aina menestynyt parhaiten, kun käytössämme on ollut oma valuutta. Sen historiallisen opetuksen toivoisi nyt tavoittavan aivan kaikki.”
Onko tästä jotakin näyttöä? Viimeiset markka-ajat toki olivat menestyksekkäät, koska Nokia nosti Suomen markka-ajan viimeisestä lamasta. Nokian osuus bkt:sta nousi (yle 2004) 3,5 prosenttin.
Nokian romahdus selittää suuren osan hitaasta toipumisestamme 2008 lamasta. Silti hyvinvointi euroaikana on kehittynyt varsin hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Viinikka, Nokian panos oli vain murto-osa siitä viennin romahduksesta, joka seurasi v. 2008 jälkeen. Nokian viennin arvo on alentunut v. 2008 jälkeen n. 5 miljardia euroa, joka oli tuolloin 6 z% kokonaisviennin arvosta. Viennin euromäärä on hiipunut parhaiden vuosien tasolta totutuista yli 10 miljardin euron ylijäämistä nykyiseen n. 3 miljardin euron miinukselle. Suomen hyvinvointi on mitoitettu huomattavalle viennin ylijäämälle, jota nyt ei ole eikä tule.
Suomen vienti on romahtanut ainoana maana koko Euroopssa ja Suomen BKT on ainoana maana koko Euroopssa edelleen samalla tasolla, mitä se oli v. 2008.
Ruotsin BKT on kasvanut ko. aikana yli 20 % ja viennnin arvo toisen mokoman.
PS. Nyt pandemian takia Suomen BKT painuu ilmeisesti 1990-luvun lukemiin, joten tästä ei nyt pelkällä velkarahalla ja verotuksella nousta. Mittavat rakenneuudistukset ovat nyt välttämättömiä.
Ilmoita asiaton viesti
Siis, Nokia astui todella näyttämällö vasta 1996/1997. Sitä ennen Suomen talous oli, perinteisten sektoriemme vetämänä, kasvanut hyvin nopeasti vuodesta 1994 lähtien.
Jokaisesta sitä edeltäneestä taantumasta olemme nousseet markan devaltoitumisen kautta.
Tutkimme tätä julkituloraportissamme, jonka johtopäätöksien sanamuoto oli kieltämättä turhan varovainen johtuen tuon ajan ilmapiiristä: https://gnseconomics.com/wp-content/uploads/2017/12/SUOMI-JA-EMU.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitat linkittämässäsi raportissa: ”Analyysimme mukaan Suomelle ei voida siis osoittaa koituneen koko kansantalouden tasolla suuria taloudellisia hyötyjä euro-jäsenyydestä, joskin ei huomattavan suurta haittaakaan. Euro auttoi Suomea 2000luvun taitteessa, jolloin IT-buumi olisi arviomme mukaan johtanut teoreettisen Suomen markan n. 6 % revalvaatioon ja viennin usean prosenttiyksikön laskuun. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen eurojäsenyys olisi sen sijaan vaikuttanut toiseen suuntaan eli markka olisi arviomme mukaan devalvoitunut liki 20 %, jonka jälkeen markan arvo olisi korjaantunut lähelle kiinnityskurssiaan. Tämä devalvaatio olisi vauhdittanut vientiämme, ja analyysimme mukaan vientimme olisi ollut viime vuoden lopulla n. 15 % korkeammalla tasolla, mikäli meillä olisi ollut käytössämme oma valuutta.”
Tämä pitää varmasti paikkansa. Valuuttakurssilla on vaikutusta, mutta se ei selitä kaikkea. Hollanti, Saksa ja Italia (Suomikin) pärjäävät Eurossa. Kreikka, Portugali ja Espanja menestyvät heikommin.
Ruotsi ja Sveitsi menestyvät Euron ulkopuolella, Ukraina ja Valko-Venäjä heikommin.
Valuutta-alueeseen kuuluminen tai ulkopuolella pysyminen voi selittää jotakin mutta ihan muut asiat ratkaisevat kansakunnan menestymisen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten kirjoitin. Tuo johtopäätös on vahvasti kaunisteltu, joka tuohon maailmanaikaan oli lähes pakko laittaa. ”Haitta” on oikea sana.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.eurojatalous.fi/fi/kuviot/graafi/suomen-vienti-kasvaa/
Suomen vienti kasvoi reaalisesti kolminkertaiseksi 1995-2008. Euron käyttöönotto ei muuttanut nousukulmaa.
Nousu katkesi USA:sta alkaneeseen finanssikriisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Huolimatta finanssikriisitä, kaikkien EU- maiden vienti on kasvanut kiintein hinnoin euromääräisesti v. 2008 jälkeen 4.738 miljardin arvosta v. 2019 arvoon 6.697 miljardia euroa. Kasvua on siis ollut euromääräisesti kiintein hinnoin 41 %.
Suomen viennin kasvua samalla periodilla voidaan luonnehtia sanoilla täysi nolla.
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna 2006 korkean teknologian vienti oli noin 11 mrd, vuonna 2018 4 mrd.
Pudotus on tapahtunut Nokian vetämässä sektorissa. Muilla sektoreilla on ollut paikkaamista.
https://tulli.fi/documents/2912305/3492107/Korkean+teknologian+ulkomaankauppa+vuonna+2018/83735375-e210-27ff-ef92-a569ecb80a64/Korkean+teknologian+ulkomaankauppa+vuonna+2018.pdf?version=1.0
Ilmoita asiaton viesti
Silti koko viennin romahdukseen nähden Nokian osuus on vaatimaton.
Mikäli Suomen vienti olisi kehittynyt kuten muissa EU – maissa keskimäärin, olisi sen arvo nyt 35 miljardia euroa korkeammalla tasolla, mitä todellisuudessa nyt on.
Mikäli se olisi kehittynyt kuten Ruotsin vienti, olisi se 27 miljardia euroa korkeammalla tasolla, mitä se nyt on.
Ruotsin julkinen velka on lisääntynyt v. 2008 jälkeen 37 % – Suomen 225 %.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Oman valuutan hyödyt syntyvät nimenomaan taantumissa ja kriiseissä.
Ilmoita asiaton viesti
Muistelehan vähän tarkemmin. Suomen omatekoinen lama 1980-90 lukujen vaihteessa aiheutui juuri siitä, että Suomella oli oma valuutta, jonka hintaa pidettiin keinotekoisesti liian korkealla. Kun sitten samaan aikaan vapautettiin valuuttakauppa ja lainan saanti ulkomailta, nakki on valmis. Kaiken tämän päälle pankkien toimintaa ei valvottu mitenkään.
Tilaisuus teki varkaan. Pankit myönsivät mijoonalainoja, joiden takeena oli esimerkiksi huvilan nimellä heinälato. Virallisessa lehdessä on tuolta ajalta sivukaupalla konkurssi-ilmoituksia. Suomi ajoi itsensä lamaan. Ei siihen ulkomaista apua tarvittu. Tilanne vakiintui vasta, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja otti euron valuutakseen.
Ilmoita asiaton viesti
Viljo Heinonen:
” Suomen omatekoinen lama 1980-90 lukujen vaihteessa aiheutui juuri siitä, että Suomella oli oma valuutta, jonka hintaa pidettiin keinotekoisesti liian korkealla.”
Laman syy ei ollut oma valuutta, vaan päätösvallan käyttö, siis se, että nimenomaan Koivisto halusi järjestää 1990-luvun laman tarkoituksella.
Tarkoituksella tehdyn laman avulla Koivisto halusi purkaa määrävähemmistösäädökset. Määrävähemmistösäädöksien purkaminenhan oli teidän demareiden ajatus koko Suomen itsenäisyyden ajan.
Koivistolle ne olivat ongelma ETA:an ja EY:hyn liittymisessä.
Tässä historiaa:
17.3.1989 tehtiin 3,8 %:n revalvaatio.
Kuinka ollakaan (viiden vuorokauden kuluttua revalvaatiosta), määrävähemmistösäädösten purkamista varten nimitettiin 22.3.1989 valtiosääntökomitea tekemään muodollisen työn eli mietinnön ”Komiteanmietintö 1990:7
ISSN 0356-9470, ISBN 951-47-3208-12”
Mietintö valmistui 1.6.1990.
Mietinnön alkutekstit ovat paljon puhuvia. Lamaa oltiin tarkoituksella tekemässä vahvalla markalla. Säästölaki tehtiin laman hoitoa eli valtiontalo9uden säästöpäätöksiä varten.
Tilapäiseksi suunnitellulla poikkeuslailla eli säästölailla hallitus sai diktaattoorin valta-aseman.
Säästölakia säädettäessä eivät kansanedustajat tienneet, että säästölakia tultaisiin käyttämään ETA- ja EY-liittymislakien hyväksymisessä.
Tekstejä mietinnöstä
Komitean tuli mm. selvittää:
”b) onko tarvetta niin sanottujen käsittelyjärjestystä koskevien säännösten tarkistamiseen.”
Sitaatti sisällysluettelosta:
”1. Säästölakiehdotusten lepäämäänjättäminen 15
Säästölakiehdotusten lepäämäänjättämiskieltoa puoltavat näkökohdat
Säästölakiehdotusten lepäämäänjättämisoikeutta puoltavat
Komitean kannanotto”
Sitaatti kohdasta ”Muut ehdotukset”, sivu 7:
” rahasta ei enää yleisesti edellytettäisi säädettäväksi . Lailla tulisi kuitenkin säätää markan ulkoisen arvon määräytymistä koskevasta menettelystä ja siihen liittyvästä toimivallan käytöstä.”
Ilmoita asiaton viesti
Niin, syytä sitten myös euroa vuoden 2010 jälkeisestä taantumasta, tai ole käyttämättä tällaisia esimerkkejä.
Jos sinulla on ase, niin pitääkö sillä ampua jalkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen markan – ”oman” valuutan – mukana kaatui 1990-luvulla koko vanha idänkauppaan perustunut suljettu taloutemme. Sen perään on turha haikailla. Kannattaa muistaa, että euron uskottavuuden nakertaminen pelaa tänä päivänä vain Venäjän pussiin.
Koko 2000-luvun valtava Nokia-vetoinen kasvu edellytti onnistuakseen euroa ja sisämarkkinoita. Yksi maailman johtavista yrityksistä ei olisi voinut olla johdettu jostain epävarman valuutan pienestä maasta. Nyt on tietysti hätä kädessä, kun vastaavaa viennin veturia ja veronmaksajaa ei enää ole.
Tänä päivänä Suomen ”omalla” valuutalla ei olisi mitään onnistumisen mahdollisuuksia. Suomen valtion velkojat eivät antaisi sen tapahtua, vaikka joku persu sitä haluaisikin, mikä on vain hyvä asia.
Ilmoita asiaton viesti
Sulla ei taida ihan hirveästi olla tietoa kelluvista valuuttakursseista ja niiden vaikutuksista? 1990-luvun lamalla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että meillä oli oma valuutta. Toipumisella kyllä.
Euro tekee Euroopasta heikon. Mikään ei ”pelaa Venäjän pussiin” paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Kansantaloustiedettä olen lukenut vain muutaman peruskurssin, mutta ”kellumisen” vaikutuksia seurasin läheltä 1990-luvulla. Kyllä markan romahdus oli välitön syy koko elinkeinoelämämme teurastamiseen, jossa olin minäkin pienenä rattaana mukana.
Euro on hieno projekti, joka on yhdistänyt aiemmin riitaista Eurooppaa ja taannut hyvinvoinnin ja kasvun. Ihmiset eivät aina muista, millaista oli Kreikassa, Italiassa ja Suomessakin 1980-luvulla – varsinkin syrjäseuduilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kuule. Suomen 1990-luvun laman ongelmat syntyivät 1980-luvulla kun markan EI annettu kellua. Ongelmat realisoituivat kun kestämättömästä kiinteän markan politiikasta oli pakko luopua.
Kiinteät kurssit ja valuuttaunionit aiheuttavat aina suuria ongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
”Euro on hieno projekti, joka on yhdistänyt aiemmin riitaista Eurooppaa ja taannut hyvinvoinnin ja kasvun.”
Snellman, muistaakseni kerroit joskus olevasi pieneläkeläinen ja koska tällä perusteella arvioin ettei helppo lisäraha sinulle olisi mitenkään tarpeeton. Niin annan vinkin lisärahan saamiseksi. Jos pystyt osoittamaan jonkun tutkimuksen jossa osoitetaan kiistattomasti euron hyödyt tai pystyt ne osoittamaan itse, niin nyt sinulla on tilaisuus tienata tällä rahaa.
Perussuomalaisten talousasiantuntija Juhani Huopainen tarjoaa 300€ sille joka euron hyödyt pystyy osoittamaan, asia tulee ilmi seuraavan talouskeskustelun aikana muistaakseni videon loppupuolella.
https://www.youtube.com/watch?v=DlgP0C-iod8
Sitten kun olet tienannut nuo rahat, näkisin mielelläni kirjoittamasi blogin asiasta, jota nyt sitten jään odottelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkkeeni on naurettavan pieni, mutta köyhäksi en kai ole sentään itseäni väittänyt. Jos olen, niin anteeksi köyhät.
Persu-Huopainen kirjoitteli aikanaan tännekin, mutta taisi kyllästyä, kun rahaliiton hajottamisesta syttyisivät oikeasti vain venäläiset.
Ilmoita asiaton viesti
En ole huomannut, että olisit itseäsi köyhäksi väittänyt, vaikka eläkkeesi pienuutta oletkin valitellut, kuten nytkin. Mutta jos sinulla oikeasti on tiedossa jotain tutkimuksia tai itse pystyt osoittamaan euron hyödyt kiistattomasti, niin nyt sillä saisi rahaa.
Eli sen sijaan, että täällä esität ylimalkaisia väitteitä euron hyödyistä ja esität näin olevasi jotenkin muita pätevämpi talousasioissa, niin nosta Huopaiselta tuo 300€ ja osoita pätevyytesi siten ja kirjoita tänne sen jälkeen blogi jossa kirjoitat miten huonoja talousasiantuntijoita Perussuomalaisilla on kun sinäkin pieneläkeläinen tiedät asiat paremmin.
Nyt sinulla olisi 300€ tilaisuus ja samalla laittaa Perussuomalaisten talousasiantuntija polvilleen ja en usko, että mikään olisi sinulle ja monelle muulle mieluisampaa tällä palstalla. Jos taas et siihen pysty, niin lopettaisit täälläkin nuo euron hyödyistä trollailut.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni Snellman kirjoittaa musta-tuntuu -juttuja.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä paikkaansa. Perehdyin Euroopan yhdentymishankkeisiin jo 1980-luvulla ja sain tilaisuuden keskustella näistä asioista Jaakko Lassilan, Mika Tiivolan, Björn Wahlroosin, Pekka Herlinin, Gunnar Korhosen, Yrjö Pessin, Casimir Ehrnroothin ja monen muun sen ajan talouden johtohenkilön kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten mainitsemasi henkilöt liittyvät presidentti Koiviston fundeerauksiin?
Siis siihen, miten presidentti Koivisto järjesti laman, tuhosi Suomen ainutlaatuisen perustuslain, velkaannutti Suomen, tuhosi Suomen talouden, kaatoi valtavan määrän yrityksiä ja järjesti suurtyöttömyyden?
Ilmoita asiaton viesti
Idän kauppa kaatui Neuvostoliiton romahdukseen. Se ajoittui samalla ajalle kotimaisen laman kanssa. Muuta yhteyttä noilla asioilla ei ole, tai on se, että viennin tyrehtyminen Neuvostoliittoon pahensi Suomen lanaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisi tehdä Suomen suurimpien vientiyritysten johdolle kysely: kumpi on parempi liiketoiminnan kannalta euro vai markka… Mikähän olisi tulos?
Ilmoita asiaton viesti
Luuletko, että sellaisia ei ole yksityisesti tehty? Kyllä näkemys alkaa olla markan puolella. Julkisuuteen siitä tuskin tulee kukaan vielä hetkeen puhumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon en usko pätkän vertaa. Kyllä jos edes yksi yritysjohtaja kyseenalaistaisi euron, nämä tuuttaisivat sen voimalla julkisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Snellman on nyt hieman hukassa. Suomen vienti on käytännössä romahtanut v. 2008 jälkeen ainoana maana koko Euroopassa, eikä euro ole siinä suuresti taloutta avustanut.
Ruotsinkin vienti rahaliiton ulkopuolisena on kasvanut ko. aikana n. 30 % kiintein hinnoin.
Snellman voisi pohtia, miksi maahan ei juurikaan ole viime vuosina investoitu, vaikka onkin tämä erinomainen euro ?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole euron vika, jos euroja ei ole. Suomalaiset tottuivat Nokia-vetoisen kasvun aikana luulemaan, että kohtalomme on olla maailman huipulla. Tuo kasvu oli juuri vakaan valuutan, kansainvälistymisen, sisämarkkinoiden ja globalisaation ansiota.
Olen ”tohtori Tuhon” kanssa samaa mieltä, että kaikki tuo on mennyttä ja syvä lama on edessä. Kyky myydä edellyttää nöyryyttä, kansainvälisyyttä ja yrittäjähenkeä ja niitä puuttuu nyt Suomesta paljon.
Voi olla, että Suomen kohtalo on nyt eristäytyä ja taantua takapajulaksi Venäjän kylkeen. Mutta rahaliitosta tai EU-yhteistyöstä on turha syyllistä etsiä, se on luonut rauhaa ja hyvinvointia sadoille miljoonille eurooppalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen viennin romutti vastuuttomana maan ay- liike maan talouden ylisuurin palkankorotuksin rahaliiton olosuhteisiin. Vahinkoa on sittemmin korjattu julkista velkaa lisäämällä 225 % vuoteen 2008 verraten.
Miten ihmeessä julkisen sektorin kokonaispalkkasummakin pääsi nousemaan v. 2008 jälkeen yli 6 miljardilla eurolla ilman pienintäkään talouden tai tuottavuuden kasvua ?
Suomen julkista velkaa on lisätty v.2008 jälkeisinä vuosina keskimäärin yli 7 miljardilla eurolla vuosittain ja sama meno näyttää vain jatkuvan äkkipysäykseen asti, joka saattaa olla hyvinkin nykyinen pandemia.
PS. Suomessa maksettiin viime vuonna palkkoja kaiken kaikkiaan 18,7 miljardia euroa enemmän, kuin mitä vuonna 2008, vaikka tuon aikavälin talouskasvu on ollut käytännössä pyöreä 0.
Ilmoita asiaton viesti
Usko mitä haluat.
Ilmoita asiaton viesti
Aika ohkaiselta sivullisen silmään vaikuttaa tämä argumentointisi. Kannattaa kiinnittää huomiota ulosantiin.
Uskottavuutesi kärsii tuollaisista one-linereista. Uskottavuutesi näyttää muutenkin pohjautuvan enemmän asemasi korostamiseen kuin sanomasi sisältöön.
Blogissasi nostamasi maataloustuotannon jatkuvuuden varmistaminen oli kyllä arvokas havainto. Se sai ylipäätään jatkamaan kommenttiketjuun asti.
Kommettiketju oli kaiken kaikkiaan melkoinen pettymys. Linkittämäsi euroerodokumentin heiluttaminen taas nykyisessä taloustilanteessa on puhtaasti harkitsematonta. Moninkertaista ongelmarypästä ei toivone muut kuin EU- ja eurovastaiset voimat. Siinä tapauksessa näyttää siltä, että poliittinen missio ajaa asiantuntijuuden edelle.
Ilmoita asiaton viesti
Ja mitä yritit sanoa? Kannattaa kiinittää huomiota ulosantiin. Uskottavuus kärsii, jos ei ole mitään sanottavaa. Poliittisuus sinun sanomanasi kyllä pulpahtaa pintaan.
Ilmoita asiaton viesti
ei niitä isoja johtajia kiinnosta. aika menee järjestellessä rahavirtoja, yhteiskunnan tukia itselle / lähipiirille jne.
jos joku heistä kertoisi että eurosta on luovuttava, tulisi lähtö sisäpiiristä
Ilmoita asiaton viesti
Vientiyritysten kannalta ”Suomen euro” on ollut liian vahva.
Ilmoita asiaton viesti
Euro tulisi purkaa hallitusti esim. niin, että muutetaan se indeksivaluutaksi ja siirtymävaiheen yli otetaan käyttöön suora keskuspankkirahoitus, kuten Japani on jo tehnyt vuosia (ja inflaatio on huimat 0%!!!).
Luonnollisesti tämä vaihtoehto on poliittisesti mahdoton.
Millekään ratkaisulle ei ole yksimielistä tukea, joten todennäköisintä lienee Italian tai Saksan poistuminen euroalueelta lähiaikoina.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta oli hyvää kannanottoa huoltovarmuuden ylläpito myös maatalouden osalta.
Me emme nyt edes tiedä mihin kaikkeen uudenlaiseen talouden muuttumisen globalisaatioon tämä vaikuttaa mutta ehkä länsimaat oppivat nyt kantapään kautta ettei tuotanto voi olla yksin Kiinan varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Juuri näin!
Ilmoita asiaton viesti
Siitä elintarviketuotannosta, mitä nyt maassa on, on pidettävä hyvää huolta.
Nythän on niin, että vähäinenkin omavaraisuus on arvokasta, sillä maahan tuodaan yli 2 miljardilla eurolla enemmän elintarvikkeita, mitä maasta viedään. Ei myöskään ole pienintäkään viitettä siitä, että maan vientitulot kasvaisivat jatkossa eikä siitä, että maan talous ohjautuisi parempaan kansantuotteeseen – vaan päinvastoin. Kaikki mittarit osoittavat ikävyyksien jatkuvan.
Suomen hyvinvointia on pyritty rahoittamaan velkaantumalla jo vuosikymmenen ajan.
Rahoituksen saatavuus jatkossa pandemian jälkeisinä vuosina on suuri kysymysmerkki ja lopulta ikääntymisen kustannuksien painaessa todella päälle 2020- luvun lopulla täysi mahdottomuus.
Ilmoita asiaton viesti
nyt jos sattuu omistamaan isomman pihan tai maata , niin äkkiä perunaa penkkiin tomaattia talon seinustalle ja kurpitsaa maahan….
sekin auttaa edes vähän …
Ilmoita asiaton viesti
Seppo, olet täysin oikeassa. Tosin pelkäänpä pahoin, että kun tämä kriisi on ohitettu (sikäli kun sitä ilman sisällisotaa kyetään ohittamaan) niin seuraavaksi hallituksemme menee ja myy maamme pohjavedet Kiinalle (tai jollekin muulle vastaavalle – Intialle…? Tai sitten Cayman-saarten Sorosten tileille ja muille). Tuohan oli jo suunnitelmissakin, mutta piru vieköön tämä virus ja eräiden nuivien kansalaisten vastustus hidasti prosessia.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen kirjoitus. Kannattaa lukea Tuomas Malisen aikaisemmatkin blogit.
Omalta osaltani olen kirjoittanut talouden ongelmista useita blogeja 13.3. alkaen. Ne ovat perustuneet Malisen ennusteisiin.
Uusin löytyy tästä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/rikkaille-annetaan-koyhilta-ja-nuorilta-otetaan/#comment-3173755
Ilmoita asiaton viesti
no ei vallassa oleva nyky”porukka” joko ymmärrä tai ole kiinnostunut muusta kuin kanntusluvuista.
Niin kauan kuin vaalilammas antaa äänen ilmaisella ämpärillä vai vaaliteltan pullakaffeilla, on kaikki hyvin – ainakin nykyjohdon mielestä
Ilmoita asiaton viesti
”Valtiomme ei voi, eikä sen pidäkään yrittää valita kriisin ”häviäjiä ja voittajia” yritysten joukosta. Valtion tulisi ensisijaisesti keskittyä huolehtimaan työttömistä ja köyhistä sekä huoltovarmuudestamme, eikä syytää rahaa yrityksille.”
”Tarvitsemme nimenomaisesti joustoja palkkaukseen ja työllistämiseen. Se on ainoa apu edessämme häämöttävään suurtyöttömyyteen. Jäykät rakenteemme eivät millään tavalla tue kriisistä selviytymistä. Palkkauksen ja työajan ehtoja olisi höllennettävä huomattavasti, ja yleissitovuus lopetettava.”
”Valtio ei voi polttaa kassaansa (elvytysvaraansa) epätoivoisiin yritysten pelastusyrityksiin, koska siitä hinnan maksavat yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.”
Haluat, että yrityksiä ei juurikaan tueta, koska elinvoimaisimmat kyllä selviävät omillaan. Osa siis saa ja ehkä pitääkin mennä nurin. Työttömistä huolehtimiseen tarjoat lääkkeeksi erilaisia lisäjoustoja, ainakin palkkojen ja työaikojen suhteen. Ensin päästäisit työntekijät työttömiksi ja sitten haluat heidät takaisin töihin, mutta aikaisempaa huonommilla ehdoilla? Tämä kyllä valitettavasti kuulostaa ihan kiky-sopimuksen uudelta versiolta. Mikä markan rooliksi jäisi?
Hinnan maksavat kuluttajat kuluttamalla. Mikäli köyhille ei riitä jatkossa samassa määrin tukia ja työntekijöiden on joustettava omissa työhön liittyvissä vaatimuksissaan, niin eikö tästäkin seuraa se, että maksajia ovat ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat? Meidän siis pitää maksaa selkänahastamme se, että vientisektorin kilpailukyky säilyy, kun palamme kilpailuille vientimarkkinoille? Omassa maassamme kuluttamiseen käytettävä raha vähenee, mutta ehkä saamme rahaa velkojemme hoitoon muualta. Miksi et missään kohtaa peräänkuuluta yrityksen innovaatioita (tähänhän oikein tyrkytetään rahaa) ja omistajien toimia kilpailukyvyn parantamisessa? Onko maailmassa tilanne oikeasti se, että ainoastaan työvoiman hinnan polkeminen johtaa kilpailukykyisiin hintoihin?
Vaikka olen monessa kohtaa samaa mieltä kanssasi, niin tämä ei vaikuta siltä, kuin mitä esität. Onko oikeasti niin, että tästäkin alkaa taas vain uusi kilpailu pohjalle? Ihan näin yrittäjähenkisenä ihmisenä kysyn.
Ilmoita asiaton viesti
Työttömyys tulee joka tapauksessa. Kyse on siitä, onko työntekijöitä varaa palkata vai ei. Nykyjärjestelmässä ei niin paljon kuin joustavammassa järjestelmässä.
Yritysten innovatiot tulevat kun ovat tullakseen, kunhan niitä ei myrkytetä halvalla rahalla (alhaisilla koroilla).
Jos palaamme markkaan, ”selkänahasta” on tarpeen repiä paljon vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti juuri niin käy, että työttömyyttä tulee ja niitä konkursseja myös.
Mitä se joustavuus oikein tarkoittaa? Ymmärtääkö kuluttaja joka ostaa tuotteen/palvelun, että onpa nyt ollut niin joustava tuottaja, että tuon ostan? Ei, kuluttaja ostaa jotain ”ominaisuuksia” ja niitäkin tietysti mahdollisimman halvalla. Peruna on peruna vaikka voissa paistaisi, mutta risteilyalus, tukiasema, kännykkä, auto tms. pitää sisällään paljon enemmän ”ominaisuuksia” joista voi saada ominaisuustuloja. Mikäli haluamme tuottaa vain niitä tavaroita, joissa ratkaisee ainoastaan hinta, niin sitten vaan joustamaan tarpeeksi muihin kilpailijamaihin nähden, niin eiköhän niistä kaupat synny. Mutta, miksi meidän pitäisi tuottaa juuri perunoita (paitsi omavaraisuuden ja varmuusvarastoinnin takia), kun olemme kuitenkin koulutukseen panostava yhteiskunta? Maan sisällä toimiesamme ovat yhteiset säännöt vain hyväksi reilulle kilpailulle. Vienti on se osa-alue, josta sinäkin nyt viime kädessä puhut.
Ihmisiä palkataan, jos tuotannolle/palveluille on riittävästi kysyntää. Onhan toki palkat yms. merkittävä tekijä tuotteen hinnoissa, mutta ei se ainoa ole. Toisaalta juuri noiden palkansaajien tulisi ostaa niitä yrittäjien koneilla valmistettuja tuotteita, joten pienentämällä palkkoja huononnetaan omaa asemaa. Ymmärrän, tämähän menee niin, että toivotaan muiden huolehtivan siitä ostovoiman kartuttamisesta. Tätähän tämä kilpaileminen taloudessa merkitsee. Niin ja niistä koroistakin kilpaillaan.
Tilanne joustamisessa on pitkälti sama kuin devalvoimisessa, merkitystä on vain muihin valuuttoihin ja niiden ostovoimaan nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää keskustelun herättelyä Tuomas Maliselta!
– Hankalaa tulee olemaan Suomen velkaperinnön hoito. Kiinan kanssa kilpaileminen siinä missä USA:n ohjelmistojättien ” ihan vastikkeetta ja ilmaiseksi , hyvyyttään tarjoamissa ” urkintatakanavissa ei meinaa eurooppalainen tuotanto pärjätä.
-Miten se oikeasti meni se Nokian kaatajan Applen ja USA:n toiminta niissä patenttiasioissa sekä Nokian tuotteiden USA.n markkinoille pääsyssä?
-Vakoiltiinko Nokiaa?- käytettiinkö likaista peliä patenteissa? – ei löydy totuuden puhujaa.
-Venäjä ei noussut koskaan kulutustavaroiden tekijäksi globaaleille markkinoille ja EU jätti hyödyntämättä alemman kustannustason Itä- ja eteläryhmän maat. Tehtaat siirtyivät pienen itään tapahtuneen ( Romania, Unkari jne) lyhyen pompun jälkeen Kaukoitään.
-Kiina pelaa pitkänajan tähtäimellä, Eurooppa ja USA kvartaalitalouden tähtäin suunnitelmilla. Ns. eurooppalainen ja Suomenkin ultrapitkän ajan visiointi puuttuu täysin.
-Nyt tomaattimme poimii afrikkalaiset ja tuotteet tekevät kiinalaiset.
-Eli koko Euroopan sosiaali- ja työlupajärjestelmä olisi uudistettava.
-Käykö niin , että keväinen kurki kuolee, ennenkuin suo ehtii sulaa?
-Ei tässä pelasta kuin se, että kaikkien maailman valtioiden velat nollataan.
-Ja miten se muka tehdään? -eli suohon vajoamista odotellessa…
Ilmoita asiaton viesti
Hallittu velkojen nollaus pelastaisi maailman. Se taitaa kuitenkin jäädä tekemättä, kun siitä pitäisi tehdä maailmanlaajuinen sopimus. Sitä ennen talous romahtaa. Sen seurauksena virtuaaliomaisuudet katoavat ja alkaa omaisuuksien uusjako. Se on samalla mahdollisuus siirtyä terveeseen talouteen. Ovathan kaikki tehtaat ja tuotantolaitokset edelleen jäljellä, samoin tiet ja rautatiet ja satamat sekä ihmisten ammattitaito. Kokonaisuus on vain saatava toimimaa ilman katteetonta velkavetoisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen muutaman kerran ehdottanut, että Italian valtio asetettaisiin komission ja IMF: n hallinnoimaan konkurssiin. Ensin säädettäisiin pikaisesti EU- tasoiset säännöt konkurssimenettelylle. Näin päästäisiin valtiontalouksien saneerauksen ja velkojen leikkaamisen tielle. Tämä olkoon viimeinen kerta, kun tämän otan esiin.
Valtioiden velkataakat eivät todella voi kasvaa äärettömiin, vaikka pyrkimystä siihen suuntaan on.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Tuomas Malinen, että pidät asiaa esillä. Mikä on mielestäsi Suomen liikkeelle laskeman dollarimääräisen obligaation merkitys tässä kohtaa?
Sellaisen huomion tein, että edellinen uutinen dollarimääräisistä obligaatioista syyskuulta 2013 toteaa näin:
”Valtio vaihtaa velan euromääräiseksi, mikä suojaa valuuttariskiltä.”
Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001810548.html
Samaa ei valtiokonttorin sivuilla ainakaan todeta tästä uusimmasta: ”Dollariobligaatio täydentää valtion euromääräistä varainhankintaa ja tuo valtiolle uusia sijoittajia, jotka eivät sijoita euromääräiseen velkaan.”
Ilmoita asiaton viesti
Luulen että ”viisikko” työntää päänsä pensaaseen tai lyö laput silmille.
Poissa silmistä, poissa mielestä
Ilmoita asiaton viesti
”SOK:lla ja Keskolla ei näytäkään olevan mitään kiinnostusta tukea Suomen maataloutta, vaikka tuottajahintojen nosto olisi helpoin tie varmistaa ruokaomavaraisuutemme kriisin lähestyessä. Ehkä meidän tosissaan pitää alkaa miettiä ruokakauppakeskittymämme purkamista, eli SOK:n ja Keskon pilkkomista.”
Suomen maatalousyrittäjät ovat ruokaomavaraisuutemme selkäranka.
Viime vuosina olemme saaneet lukea lehdistä, miten moni maatalousyrittäjä uupuu niin työnsä, EU:lle tuotettavan raportoinnin, kuin velkataakkansa alle.
Niin ikään, olemme saaneet lukea lohduttomista eläinkohtaloista, kun yrittäjän masennus on vienyt voimat ja eläimet jääneet hoitamatta.
Siksi ja juuri siksi on outoa, että suomalaisille maatilallisille ollaan kateellisia maataloustuista, jotka edes jonkin verran kompensoisivat tuottajille SOK:n ja Keskon maksamia alhaisia tuottajahintoja.
Jos ja kun elintarvikkeiden saanti maailmalta tyrehtyy mm. protektionismiin tai ylihinnoitteluun, niin on täysin mahdollista, että joudumme säännöstelemään peruselintarvikkeita.
Koronakriisikaranteeni osoitti, että varakkaat hamstrasivat kauppojen hyllyt tyhjiksi, kun taas köyhä eläkeläinen osti vain päivän tarpeensa.
Elintarvikepula tulee näin ollen myös iskemään pahiten juuri siihen kansanosaan, joka ei pysty ostamaan ohi, eli ’mustan pörssin’ kaupasta.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän meillä ole omaa maatalouspolitiikkaa. Me toteutamme EUn yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka ei tunne kansallista maataloustuotantoa. Se on täysin systeemin mukaista, että kausityöntekijät roudataan Ukrainasta ja vihannekset Espanjasta. Jos joku täällä onnistuu toimimaan niin, että jotenkin pitää tilansa pystyssä, niin S ja K kyllä huolehtivat sen viimeisenkin roposen viemisestä. Tuonti on tehokas keino painaa hinnat alimmalle kannattavuusrajalle.
Tarvitsisimme oman maatalouspolitiikan tai huomattavia joustoja EUn säädöksiin, jotta voitaisi puhua vakavasti omavaraisuudesta. Silloin kun meillä oli omat ratkaisut käytettävissä, puolueet sorkkivat asiat pieleen, josta juontanee demarienkin penseys. Nyt tilanne voisi olla toinen, kun viljelijöiden ääniosuus ei paljon ratkaise. Eri asia on, voiko EU millään tavoin suostua kansallisesti tärkeisiin muutoksiin. Pyrkimyksenä on enneminkin ollut hävittää kaikki kansallisuuteen liittyvä. EUSta ei ole kaikesta huolimatta tullut eikä näytä tulevankaan valtiota joka antaisi turvaa kansalaisille. Se on edelleen pitkälle kansallisvaltioiden tehtävä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset ovat olleet kuin lammaslauma EU:n johdatuksessa.
Mepit, jotka ovat päässeet isojen rahojen nauttijoiksi, ovat luonnollisesti määkineet siihen suuntaan, josta kultaa vuollaan.
Samaan tapaan, kuin nyt Business Finlandin rahoja avokätisesti jaettiin, Eu on jakanut maatalousrahoja niille tahoille, jotka ovat osanneet täyttää ’oikein’ tietonsa ja saavat tuet, joita oikeasti eivät tarvitse.
Sen sijaan, ne maatalousyrittäjät, jotka aidosti panostavat tuotantoon ja investoivat eläinten hyvinvointiin, jäävät tuista paitsi.
Ilmoita asiaton viesti
Totean vain sen, että niin kotikaupunkini Paimion kuin kesäpaikkani naapurikunnan Sauvon josta olen kotoisin,verotilastojen kärjessä ovat vuodesta toiseen maatalousyrittäjät.
Ilmoita asiaton viesti
Jos oikein arvaan, niin puhut yksittäisistä viljelijöistä. Olisi parempi puhua keskiarvoista, jos haluaa luoda oikeaa kuvaa. Mihin mahdat kommentillasi pyrkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen Tuomas Malisen haastatteluja. Tässä ovat osoitteet:
Brysselin kone
Brysselin kone Miten synkkiä aikoja taloudella on edessä, Tuomas Malinen? Julkaistu: ke 22.4. klo 9.00
https://areena.yle.fi/audio/1-50464046
Kassandran huuto – Jakso 1 – Tuomas Malinen
https://asp.trainershouse.fi/kassandran-huuto?fbclid=IwAR1ZUdW7UHxevQR_sdJYwDoiAM_VTxwnOl9hHy5Fb5r17viFi86y8e8TU8c
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Jorma!
On tärkeää, että ihmisiä herätellään.
Yle ei ole ainoa tietoa tuottava, johon kansan on luotettava.
Ilmoita asiaton viesti
Se on isoimpia ongelmia meille nyt kun cörönä lockdownissa&lamassa korkean yleiskustannustason maissa palaa ihan erilailla rahaa . Kuin köyhissä maissa , kun ollaan joutokäynnillä .
Muistan jonkun SNiinistön haastattelun kun mietiskeli ekp duunissaan Brysselissä . Mietti siinä kermavaahto croissanttia cafe con lechen kanssa nauttiessaan . Jotta tämmöisen mässäilyn rahoittaminen ei tuo ”talouskasvua” , eikä ”arvoa” tulevaisuudelle .. Sama pointti jotta helposti 1000 miljardiakin € saatetaan sekoilla eussa kankkulan kaivoon ..
Markka juttua en täysin ymmärrä , kun katsoo esim Ruotsiin . Tai Englantiin tai Venäjälle . Meneekö heillä kadehdittavan hyvin valuuttansa kanssa ?
Maailmal kun ihmisii nähnyt ja joissain maissa 2€ tuntipalkat . Niin semmoinen tulee mieleen jotta länsimaissa ja Suomessa kuvitellaan harhaisesti kun tienataan 20€/tunti jotta oltais jotenkin älykkäämpiä tms. Höpsistä , se 2€/h duuni voi olla todellisuudessa siellä paljon vaativampaa . Ja tekijän äö-kin kovempi .
Ilmoita asiaton viesti
Toivon, että korona osoittautuu niin vaikeaksi taudiksi, että ainoa kestävä ratkaisu siihen on kansalaispalkka.
Suomessa tämä kansalaispalkka olisi 2 000 euroa kuukaudessa bruttona tai nettona jokaiselle täysi-ikäiselle kansalaiselle.
Jos korona on vielä liian pieni ongelma, niin toivon, että seuraava suuri kriisi pakottaa maiden ja maailman johtajat kannattamaan ja ehdottamaan kansalaispalkkaa.
Kohtuulliseen elämiseen riittävä kansalaispalkka muuttaisi yhteiskuntia ja maailmaa kaikilla tavoin paremmaksi paikaksi elää valtaosalle eri maiden kansalaisista.
Kansalaispalkka tekisi Suomesta ja maailmasta oikeudenmukaisemman, inhimillisemmän ja vähemmän väkivaltaisen.
Kansalaisten stressistä ja pienituloisuudesta johtuvat sairaudet ja kärsimys vähenisivät dramaattisesti.
Millä kansalaispalkka rahoitettaisiin?
Kaikki raha on vain tulonsiirtoa ja siksi valtioiden ja maailman johtajat ja päättäjät tietävät tähän ratkaisun, joka on jo olemassa ja täysin mahdollinen.
Tuleeko kansalaispalkka toteutumaan Suomessa elinaikanani?
Ehkä ei, mutta 100 vuoden päästä se on jo totta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä olikin siis Malisen tilaustyönä kirjoittama blogi Jaakkolalle?
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Känsälä:
”Kyseessä olikin siis Malisen tilaustyönä kirjoittama blogi Jaakkolalle?”
Ei ole. Satuin aamulla huomaamaan Malisen blogin ja olin ensimmäinen kommentoija.
Malinen on huolissaan samoista asioista kuin minäkin olen ollut jo vuosia.
Laitoin jo 3.4.2020 kotisivulleni kirjoituksen
”MITEN SUOMI PELASTETAAN?
Lähihistorian raportointia ja keinot Suomen pelastamiseen”
Osoite http://jormajaakkola.fi/%3Biten%20Suomi%20pelastetaan%3F
Ilmoita asiaton viesti
Loppujen lopuksi kyllähän jo tammikuus 2020 ulkomaisissa lehdistöissä oli skenaarioita koronalamasta .
Ja tässäkin blogissa kerrotaan vaan miten velkarahaa pitäs käyttää . Jatkuvasti tulee eri ”asiantuntijoita” kertomaan mihin pitäs velkarahaa 100 milj. € laittaa ja mihin ei .
Jari Sarasvuo&Malinen&kump. jalustoillaan tekee näkyvyyttä ja rahaa itselleen tälläkin kriisillä .
Kriittiseen blogiin kriittinen näkökulma .
Ilmoita asiaton viesti
Pääministeri epäilee, että koronatartunnasta ei tule immuniteettia, joten laumaimmuniteetti saavutetaan vasta, kun rokote on kehitetty ja sitä riittävästi käytetty.
Hupaisa juttu.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä.
Ilmoita asiaton viesti
”Valitettavasti ainoa keino päästä kriisistä kunnolla eteenpäin, on antaa markkinatalouden toimia kaikilla muilla paitsi huoltovarmuuden kannalta kriittisillä aloilla. Tämä tarkoittaa konkursseja. Parhaiten tilannetta helpotettaisiin säätämällä pikavauhtia henkilökohtaisen konkurssin mahdollistava laki.
Tarvitsemme nimenomaisesti joustoja palkkaukseen ja työllistämiseen. Se on ainoa apu edessämme häämöttävään suurtyöttömyyteen. Jäykät rakenteemme eivät millään tavalla tue kriisistä selviytymistä. Palkkauksen ja työajan ehtoja olisi höllennettävä huomattavasti, ja yleissitovuus lopetettava.”
Tunnut olevan samalla asialla Vihriälän työryhmän ja muiden ”talousasiantuntijoiden” kanssa. Eikä oikeastaan muuta voisi odottaakaan: samalta liukuhihnalta lienette valmistuneet.
Kari Peitsamo kiteytti teidän ”talousviisautenne” aikanaan oikein hyvin:
”Musta pörssi, pimee kauppa
Omaan taskuun, toisten laskuun”
Paitsi että te ”talousasiantuntijat” tietysti vaaditte, että tuon pitäisi tapahtua laillisesti ja avoimesti ja valtiovallan ei pelkästään hyväksymänä, vaan jopa pakottamana.
Vihriälän työryhmän käänteishomeopatiaa: Lääkkeeksi sitä mikä sairauden aiheuttikin, mutta entistäkin suurempina annoksina
Ilmoita asiaton viesti
EK.n laskelmien mukaan maatalous kärsii noin 5% verran liikevaihdossa koronan takia. Eli ei nyt niin paljon verrattuna moniin muihin yrityssektoreihin.
Ilmoita asiaton viesti
Jotu, ihmiset syövät ja juovat, mutta eivät välttämättä tarvitse ravintolapalveluita.
Coronan jälkeinen kulutuskäyttäytyminen on arvoitus. Itse en enää koskaan osta mitään kiinalaista ja vähennän kulutuksenkin muutoinkin täysminimiin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin se syöminen ja juominen on suht pakollista, joten en nyt näe miten maatalous tässä suurimpia tuentarvitsijoita olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Jotu Karjalainen!
Ei Suomen elintarvikkeiden huoltovarmuuden turvaamisessa ole ollenkaan kysymys ”corona-tuista”.
Mitä tulee viljelijöiden saamiin ns. maataloustukiin, ne eivät ole ollenkaan tukia, vaan EY-säädöksillä (EY:n yhteinen maatalouspolitiikka) romahdutettujen tuottajahintojen kompensaatiomaksuja.
”Tuki”-sanalla saadaan aikaan vain ikävää kateutta viljelijöitä kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
No tämä blogi näyttäisi käsittelevän koronatukea maataloudelle.
”Hallituksen linjaukset näyttävät päinvastoin kaivavan maata maanviljelijöiden jalkojen alta. Tästä kielii esimerkiksi hallituksen esitys maatilojen liitännäisyritysten tuen pudottamisen EU:n sallimasta 100 000 eurosta 10 000 euroon. Tämä ei kuvaa muuta kuin täydellistä ymmärtämättömyyttä ruokaomavaraisuuden tilaa sekä kohtaamaamme kriisiä kohtaan. Vaikka olen poliittisesti riippumaton, ihmettelen miten Keskusta voi olla ajamassa tätä? Nyt päätetty maatalouden koronatuki on täysin riittämätön.”
Ilmoita asiaton viesti
Antamassasi sitaatissasi on kysymys maatalouden liitännäisyritysten corona-tuesta.
Todellinen huoli on Suomen alkutuotannon omavaraisuudesta mahdollisissa kriiseissä.
Ilmoita asiaton viesti
Yhtä kaikki, maatilayrityksiä ne on.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ne ole maatilayrityksiä.
”Liitännäisyritykset” jalostavat maatalouden tuotteita.
Huoli on siinä, ettei ole omavaraista kotimaista raaka-ainetta.
Ruotsissakin on nyt omavaraisesta raaka-aineesta puutetta. Jokainen maa haluaa turvata ensin omansa eikä myy muille.
Ilmoita asiaton viesti
Noh, järjen ääni! Mutta otsikon voisi vaihtaa oikeakielisemmäksi: ”tuuliajoilla” –> ”tuuliajolla”. Tuossa kielikuvassa monikko ei toimi.
Ilmoita asiaton viesti