Toimenpideohjelma Suomen talouden avaamiseksi: Osa I

Yrityksemme varoitti ensimmäisten joukossa maailmassa sekä koronavirusepidemian vakavista talousvaikutuksista että viruksen globaalin leviämisen mahdollisuudesta 30. tammikuuta. Olemme sen jälkeen tarkasti seuranneet viruksen globaalia etenemistä.

Viruksen etenemistä seuratessamme olemme myös nähneet, miten eri maat ovat pandemiaan vastanneet ja miten toimet ovat purreet. Kiinan vastaus olivat massiiviset sulut, jotka oli tietenkin pakko ottaa käyttöön Wuhanissa tapahtuneen viruksen erittäin vakavan ja laajan leviämisen takia.

Etelä-Korea otti käyttöön strategian, mitä voidaan pitää optimaalisena vastauksena viruksen ihmisille ja taloudelle muodostamaan uhkaan: laajamittainen testaaminen ja eristäminen. Vaikka maa oli Kiinan vieressä ja virus alkoi levitä laajasti, epidemia saatiin nopeasti hallintaan. Keskeistä sille oli laajamittainen testaaminen, teknologian käyttö testattavien etsimiseen ja ennen kaikkea kunnon valmiusohjelma.

Lähes kaikissa muissa maissa varsinkin tässä viimeisessä epäonnistuttiin.

Suomi on toiminut mallikkaasti

Niin myös Suomessa.  Viranomaisemme valitettavasti yllätettiin ns. housut kintuissa. Menetimme noin kuukauden valmistautumisaikaa ja sen jälkeen noin viikon sulkuaikaa.

Sen jälkeen hallituksen toiminta on kuitenkin ollut mallikasta, vaikka joitakin virheitä on toki sattunut. Tämä on hyvin ymmärrettävää, ottaen huomioon tilanteen äärimmäisen poikkeuksellisuuden.

Suomi otti, kansainvälisesti arvioituna, poikkeuksellisen kovat sulkutoimet käyttöön poikkeuksellisen aikaisin. Suomalaiset, ainakin pääkaupunkiseudulla vastasivat ensiluokkaisesti viranomaisten kehoituksiin. Helsinki eristäytyi lähes täysin pelkästä kehotuksesta.

Tautitapauksien eksponentiaalinen kasvu katkaistiin erittäin nopeasti. Tartuntatilastoihin tulee vielä ”kauneusvirheitä”, eli hyppyjä, tartunta-alueilta saapuneiden screenaamisen unohtamisen ja laajentuneiden testikäytäntöjen takia. Baarien ja yökerhojen sulkemisen vaikutukset alkavat näkyä tulevana viikonloppuna. Kokonaisuudessaan, ja muihin maihin verrattuna, tilanteemme vaikuttaakin hyvältä.

Arviot, joidenkin mukaan esim. suomalaisen sulkeminen asuntoihin (ulkonaliikkumiskiellot), työmaiden lopettaminen ja kaiken täydellinen sulkeminen, olisi ollut taloudellemme parempi, eivät ole mielestäni realistisia.

Ensinnäkin, kansainvälisesti ei ole olemassa sellaista todistusaineistoa, joka kertoisi että täyssulkujen vs. nyt Suomessa toteutettujen tiukkojen toimien välillä olisi merkittävää eroa viruksen leviämisen pysäyttämisessä epidemian alkuvaiheessa. Systeemibiologit ja virologit muistuttelevat jatkuvasti, että virus ei erittäin todennäköisesti häviä mihinkään. Onkin hyväksyttävä, että emme todennäköisesti pääse siitä kovinkaan nopeasti täysin eroon, joten sitä on turha yrittää. Tästä myös THL on toistuvasti muistutellut.

Toiseksi, talouden uudelleenkäynnistämisen kannalta on merkittävä ero sillä, onko taloudellista toimeliaisuutta supistettu merkittävästi vai onko se ajettu alas lähes täysin. Työmaiden ja tehtaiden toiminta sekä ravintoloiden take-away mahdollisuudet pitävät talouden perusrakenteen jollain osilta toiminnassa pelastaen todennäköisesti monia yrittäjiä. Kiinan esimerkit osoittavat myös selvästi, kuinka vaikeaa taloutta on avata täydellisen sulun jälkeen.

Mielestäni Suomen hallitus onkin valinnut kannaltamme optimaalisen linjan. Toimet ovat olleet rajuja ja voimakkaita, mutta eivät liioiteltuja.

Vaikka rajoituksia vielä tarvitaan, on jo aika alkaa miettiä niiden purkamista. Teen tässä alustavan ehdotuksen, miten Suomen talous voitaisiin avata. Tämä ensimmäinen osa keskittyy sulkutoimien purkamisen vaatimiin toimiin ja jälkimmäinen osa talouden käynnistämiseen.

Toimenpideohjelma perustuu pitkälti yrityksemme hankkimaan tietoon muiden maiden kokemuksista sekä niiden soveltamisesta Suomen käytäntöihin. Korostan, että tämä ei kuitenkaan ole yrityksemme tuottamaa, vaan henkilökohtaista analyysiani.

Sulkutoimien purkaminen

Voidaan melko suurella varmuudella odottaa, että epidemia alkaa helpottaa loppukuun aikana. Missään maassa sulkutoimia ei ole tarvittu kahta kuukautta pidempään, pandemian alkupistettä, Wuhania, lukuun ottamatta. Kuten yllä totesin, Suomi otti myös käyttöön globaalissa mittakaavassa voimakkaat sulkutoimet hyvin aikaisessa vaiheessa kansallista epidemiaamme. Näkymämme pandemian kohtuullisen nopean taittamisen suhteen onkin hyvä.

Monet muut maat, kuten esim. Italia ja Yhdysvallat, antoivat epidemian edetä paljon pidemmälle, mikä luonnollisesti vaati rankempia toimia ja huomattavasti suurempien kuolonuhrien hyväksymistä. Ruotsi on seurannut samanlaista tietä, mitä voidaan pitää huolestuttavana.

Kuten yllä todettua, on myös hyväksyttävä, että virus ei hyvin todennäköisesti häviä mihinkään. On varauduttava seuraaviin, potentiaalisesti pahempiin aaltoihin, esim. ensi talvena. Tähän varautuminen vaatii ennen kaikkea laajamittaisen kansallisen valmiusohjelman aloittamista ja sen ylläpitämistä Etelä-Korean tyyliin. Huoltovarmuudesta on myös pidettävä huolta. Nämä ovat kuitenkin toisen blogikirjoituksen asia.

Kaiken saatavilla olevan tiedon mukaan testaus on ensisijaisen tärkeää! Jos emme pysty pitämään tartuntoja kurissa testaamalla, talous on suljettava uudestaan.

Toimenpidesuositukset

On tärkeää ymmärtää, että talouden uudelleenkäynnistäminen ei tapahdu ”sormia napsauttamalla”. Pitkään kestäneiden sulkujen purkaminen ja ihmisiin iskostettu pelko väistyy hitaasti, ja vaikutukset kertyvät taloudessa. Kiinan esimerkin perusteella voidaan olettaa, että kestää vähintään kuukauden ennen kuin työmatkaliikenne on jollakin tapaa normalisoitunut ja pidempään ennen kuin ihmiset uskaltavat esim. käydä normaalisti ravintoloissa.

Onkin ensiarvoisen tärkeää alkaa avata talouttamme selkeästi ennen kesälomia. Jos avaaminen venyisi esim. juhannukseen, Suomi alkaisi käytännössä aueta vasta elokuussa. Tämä olisi aivan liian pitkä aika, ja musertaisi taloutemme.

On oltava realisti. Pandemialla on inhimillinen kustannus sekä sairastuneiden että työnsä ja elantonsa menettäneiden kautta. On löydettävä ”kultainen keskitie”.

Viruksen leviämisestä muista maista ja mallinnuksista saadun tiedon perusteella hallituksen nyt ilmoittamaa toukokuun 13. päivää voidaan pitää realistisena tavoitteena maan avaamisen aloittamiseen.

Keskeiset toimenpidesuositukset:  

  • Tärkeintä on, että ihmiset kokevat, että työpaikalle palaaminen on, niiltä osin kuin sitä ylipäätään halutaan tehdä (etätyömahdollisuudet) ja liikkuminen on turvallista. Kiinassa tämä aiheutti poikkeuksellisia haasteita, koska valtion virusuutisointiin ei luotettu ja pelko levisi laajalle. Avoimuus kaikessa viruksen leviämistä koskevassa viestinnässä onkin ensiarvoisen tärkeää. Turhaa pelottelua olisi kuitenkin syytä välttää.
  • Keskeistä luottamuksen rakentamisessa on, että käynnistetään maanlaajuinen testauskampanja välittömästi.
  • Testit tehdään ilmaiseksi ja niitä tarjotaan ”turuilla ja toreilla”. Testauspisteissä jaetaan myös informaatiota mahdollisen tartunnan varalta. Tartunnan saaneet ohjeistetaan karanteeniin.
  • Perustetaan testauspisteitä, joihin voi ajaa autolla. Jos Uusimaa avataan ennen toukokuuta, kaikki rajan ylittäjät on testattava.
  • Vasta-ainetestit otetaan käyttöön välittömästi, kun riittävä luotettavuus on saavutettu.
  • Ravintolat ja kahvilat ohjeistetaan asiakasetäisyyden säilyttämiseen, siivoukseen (jokaisen asiakkaan jälkeen) sekä ruoan hygieeniseen valmistukseen THL:n ja elintarviketurvallisuusviraston tarkan ohjeistuksen mukaan.
  • Viimeistään toukokuun alussa aloitetaan maanlaajuiset ravintolatarkastukset. Ne ravintolat, jotka läpäisevät viranomaisen testit ohjeiden noudattamisesta saavat avata tilansa asiakkaille toukokuun puolivälissä.
  • Yliopistot, opistot ja koulut ohjeistetaan oppilaiden välisiin etäisyyksiin, jos opetus jossain todella aloitetaan vielä tänä lukukautena. Esimerkiksi luentosaleissa istutaan joka toisella rivillä ja oppilaiden välissä on kaksi vapaata istuinta.
  • Oppilaitoksien kirjastot on kuitenkin ehkä syytä avata, että opiskelijat pääsevät tehokkaasti jatkamaan mm. lopputöidensä viimeistelyä. On luotava uskoa tilanteen normalisoitumiseen, vaikkakin erityissääntöjen alla. Esimerkiksi yliopistojen kirjastot poistavat puolet tuoleista sekä muista istumapaikoista ja ohjeistavat käyttäjiä säilyttämään 1,5-2 metrin välit sekä pesemään käsiä toistuvasti. Korostetaan, että on tärkeää, että opiskelijat noudattavat näitä kuuliaisesti!
  • Baarit ja yökerhot pidetään kiinni siihen asti, kunnes virustapaukset ovat selkeästi vähentyneet. Todennäköinen avaamisen ajankohta: kesäkuun alku.
  • Ohjeistetaan riittävät turvavälit, jotka THL määrittää, kuljettaessa, jonotettaessa ja asioidessa kaupoissa, ravintoloissa, bussipysäkeillä, jne.
  • Hengityssuojaimen käyttöä olisi hyvä lisätä, mikäli mahdollista.
  • Tehdään selväksi, että maan avaaminen ja auki pysyminen vaatii, että kaikki kantavat vastuunsa itsestään ja ensisijaisesta toisistaan seuraamalla ohjeita!
  • Olemme tässä yhdessä!

Katse eteenpäin!

On selvää, että kaikki ylläesitetty on vain alustavaa hahmottelua ja lopullinen avaamissuunnitelma sekä -aikataulu vaatii useiden eri alojen ammattilaisten yhteistyötä. Meidän on kuitenkin ehdottoman tärkeä alkaa suunnitella avaamista, ja sillä alkaa olla jo kiire!

Ihmisille ja yrityksille on tehtävä selväksi, että on olemassa päivä, johon tähdätä. Epämääräiset lausunnot ”kuukausien suluista” luovat epävarmuutta ja epätoivoa. On sitouduttava järkevään ja todennäköiseen aikatauluun!

On tärkeää, että kaikki katsovat nyt eteenpäin. Kesään, talouden avaamiseen ja elämän jonkinasteiseen normalisoitumiseen, ehkä uuteen alkuun. Etenemme kohti hyvin vaikeita taloudellisia aikoja, ja tarvitsemme kaikki toisiamme.

Valtionhallinnolla tämä tarkoittaa (joustavaa) sitoutumista avaamisen ajankohtaan, vaikka se olisi hieman riskialtista. Nyt tarvitaan välittämisen lisäksi rohkeutta!

Seuraavassa osassa siirryn/siirrymme tarkastelemaan tarkemmin talouden käynnistämisen vaatimia erityistoimenpiteitä.

tmalinen

Taloustieteen dosentti, Helsingin yliopisto; Toimitusjohtaja, GnS Economics. Kiinnostuksen kohteita: makrotaloustiede, talouskasvu, talouskriisit, tulonjako. Kotisivu: <a href="https://gnseconomics.com/" title="https://gnseconomics.com/">https://gnseconomics.com/</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu