Tulonsiirto on tulonsiirto EU:n elpymisvälineessäkin
Keskusteluun EU:n ”elpymisvälineestä” liittyy Suomessa kummallinen väärinkäsitys. Kyse on rahaston 390 miljardin euron lahjoituksina jaettavasta osasta, tai sen käsittelystä. Viimeksi väärinkäsitystä vahvisti Helsingin Sanomat uutisoimalla, että rahaston ”eurooppaoikeudelliset ongelmat ovat poistuneet”. Mitään tällaista ei luonnollisesti ole tapahtunut.
Väärinkäsitys lienee lähtöisin EU:n oikeuspalvelun politisoituneesta lausunnosta, jonka mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklaa 125 ei sovellettaisi ”elpymisvälineeseen”. Artikla 125 toteaa, että
Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU ei saa vastata jäsenvaltioiden budjettialijäämistä, eli se ei saa jakaa niille tulonsiirtoja, kuten lahjoituksia.
Tämä luonnollisesti aiheutti komissiossa paljon päänvaivaa, kun se mietti ”elpymisvälineen” toteutusta. Komissio keksi, että se ei kutsukaan rahaston varojenjakoa sen oikealla nimellä, tulonsiirto, vaan kutsutaan niitä ”investoinneiksi”. Tämä ei luonnollisesti poistanut sitä ilmeistä tosiasiaa, että varat maksetaan valtioille, mikä vapauttaa niiden budjeteista varoja muuhun toimintaan. Kyseessä on siis puhdas tulonsiirto.
Komission piti myös luottaa siihen, että EU:n omat toimielimet tai kansalliset perustuslakituomioistuimet tai -valiokunnat eivät kiinnittäisi tähän ilmeiseen epäkohtaan huomiota. Suomessa tämä epäonnistui, kun perustuslakivaltiokuntamme kyseenalaisti kyseisen linjauksen.
Hätävaraksi komissio oli keksinyt SEUT:n artiklan 122. Siinä todetaan, että
Jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia, neuvosto voi komission ehdotuksesta tietyin edellytyksin myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua.
Aikaisemmin artiklan oli katsottu tarkoittavan luonnonkatastrofeja, tai vastaavia mullistuksia. Nyt se päti koko maapalloon iskeneeseen koronapandemiaan ja viranomaistoimenpiteisiin sekä yksittäisen jäsenmaan sijasta koko unioniin, ja yhtäkkiä sillä voitiinkin kiertää artikla 125.
Tulkintaa voidaan pitää kyseenlaisena, mutta se muuttuu täysin absurdiksi, kun huomioidaan, millä kriteereillä ”elpymisvälineen” avustuksien on päätetty jakautuvan.
EU:n rahaston maakohtaisen tuen (lahjoituksien) enimmäismäärät määritellään väestömäärän, asukasta kohden mitatun bruttokansantuotteen sekä (vuosien 2015-2019) työttömyysasteen perusteella. Mikään näistä ei kerro pandemian suorista talousvaikutuksista, vaan jäsenvaltioiden taloudellisesta tilanteesta ennen koronapandemiaa.
Toisin sanoen, ”elpymisvälineestä” maksettavaksi päätetyt rahasummat eivät liity pandemian seuraamuksiin, vaan siihen miten maiden taloudet ovat kehittyneet ennen sitä!
Vesa Vihriälä toteaakin osuvasti, että ”Näyttäisikin siltä, että komissio on ensin päättänyt halutusta maajakaumasta ja sen jälkeen etsinyt sopivat kriteerit”. Jos tämä ei ole pandemiasta suoraan riippumaton tulonsiirto, en tiedä mikä on.
Helsingin Sanomien haastattelemat Suomen ”johtavat eurooppaoikeuden tutkijat”, ovat nielaisseet tämän komission sepityksen siimoineen päivineen. Mitenkään muuten ei voi selittää, miten tutkijat voivat todeta, että rahaston eurooppaoikeudelliset ongelmat ovat poistuneet, vaikka ne ovat ainakin jokaiselle ekonomistille ilmeisiä. On toki huomioitava, että he eivät ole ekonomisteja.
Ihmettelen myös, miksi Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori, Päivi Leino-Sandberg, joka on todennäköisesti kansainvälisesti tunnetuin eurooppaoikeuden tämän alan tutkija Suomessa, ei mahdu Hesarin listalle? Ehkä siksi, että hän on kyseenalaistanut tämän tulkinnan.
Tosiasia on, että EU:n ”elpymisrahaston” lainmukaisuutta, sen tehosta puhumattakaan, ei voi tarkastella kuulematta ekonomisteja. Meidät on, yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta, suurelta osin marginalisoitu keskeisten medioittemme toimesta, koska pääosa meistä ei sano mitä pitäisi, eli (karrikoiden): ”EU:n rahasto toteuttaa kaikkia EU:n periaatteita ja sopimuksia, ja sen elvytysvaikutus on huomattava!”.
Varsinkaan me makrotaloustieteilijät emme pääsääntöisesti sano mitään tuon suuntaistakaan, koska se ei olisi totta. ”Elpymisväline” ei elvytä Suomen tai Euroopan taloutta, ja se vie meidät tulonsiirtounioniin ja sen kautta todennäköisesti liittovaltioon rikkoen samalla mahdollisesti (todennäköisesti) EU:n perussopimuksen keskeisiä osia.
Mielestäni päätöstä ”elpymisvälineestä” ei voi tehdä ilman kansanäänestystä, ja siihen liittyvää laajaa kansalaiskeskustelua.
Tulonsiirrosta EU ssa on muodostumassa ennakkotapaus.
Mikäli tämä kaavailtu tulonsiirto hyväksytään niin vain tyhmät ja Tytti Tuppurainen uskovat tulonsiirtojen jäävän tähän.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Tämä on äärimmäisen vakava ennakkotapaus, joka muuttaa EU:ta perustavanlaatuisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”Aikaisemmin artiklan oli katsottu tarkoittavan luonnonkatastrofeja, tai vastaavia mullistuksia. Nyt se päti koko maapalloon iskeneeseen koronapandemiaan ja viranomaistoimenpiteisiin sekä yksittäisen jäsenmaan sijasta koko unioniin, ja yhtäkkiä sillä voitiinkin kiertää artikla 125.”
Oletko vakavissasi sitä mieltä, ettei pandemia ole luonnonkatastrofi? Tai ettei se kohdistu koko unioniin ja vieläpä varsin epätasaisesti?
Ilmoita asiaton viesti
Artikla toteaa yhteen maahan tai maaryhmään kohdistuvan poikkeustilanteen.
Paljon merkittävämpää on kuitenkin rahanjakoperuste, joka ei liity pandemiaan mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole näistä uusista sopimuksista vielä tekstejä, mutta tiedotuksesta olen saanut sellaisen käsityksen, että elvytyspaketin rahanjakoperuste on rajattu nimenomaan koronapandemian torjunnasta aiheutuneiden kustannusten peittämiseen.
Paketin laillisuusarviointi Suomessa ei tietenkään kuulu kansanäänestykseen vaan perustuslain 94-95 §:n mahdollisen soveltamisen osalta perustuslakivaliokunnalle ja EU:n perussopimusten pykälien kuten SEUT 122:n osalta suurelle valiokunnalle. Euroopan Unionin toimielimistä perussopimuksia tulkitsee Euroopan parlamentti ja EU-tuomioistuin.
Minun arvioni lopputuloksista on, että Covid-19 tulkitaan sekä EU:ssa että suuressa valiokunnassa yleisvaarallisena tartuntatautina luonnonkatastrofiin rinnastettavaksi ja perustuslakivaliokunta katsoo, että perustuslain 94-95 §:n määräenemmistösäännöt eivät enää täyty, koska Suomen vastuita on rajattu kohtuullisiin summiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Paketin laillisuusarviointi Suomessa ei tietenkään kuulu kansanäänestykseen…”
Eipä tietenkään laillisuuden kannalta kuulukaan, mutta sekä perustuslakivaliokunta että itse valtioneuvosto on ollut sitä mieltä, että kansalaisten hyväksyntä on saatava elvytyspaketille. Miksi ei sitten toteutettaisi hyväksynnän saamista? Onko poliittinen jargoni pelkkää sanahelinää Marinin hallitukselle?
Valtioneuvosto ja valiokunta; ”Valtioneuvoston kirjelmän mukaan päätösten legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeellista. Valiokunta korostaa, että demokraattisen legitimiteetin varmistaminen on tärkeää, kun päätetään jatkossa tukivälineen toimeenpanosta.”
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunta-on-arvioinut-EUn-elpymissuunnitelmaa.aspx
Suuri valiokunta ei kylläkään ole laillisuuskysymysten päättäjä vaan kyllä laillisuus elpymivpaketistakin tehdään PeVL:ssä.
Ilmoita asiaton viesti
👍
Ilmoita asiaton viesti
No kun ei ole. Jakokriteerit kun on jo päätetty.
Ilmoita asiaton viesti
Tavanomaisen vaatimattomana en viitsi siteerata itseäni, joten siteerataan nyt Sirpa Pietikäistä:
”EU on jo nyt tulonsiirtounioni: yli 30 prosenttia suuntautuu koheesiorahoihin ja kolmannes maataloussektorille (yli 22 prosenttia suoriin maataloustukiin).”
Ei Euroopan unionin jäsenyyttä ole pakko kannattaa, mutta tosiasiat ovat tosiasioita.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö. Käytännössä jäsenmaat maksavat maataloustuet itse ja koheesiorahaston varat ovat hyvin pienet. Eikä niillä pyritä tuloerojen tai talousshokkien tasaamiseen.
Pietikäinen voisi vähän muistella, mitä kauppakorkeassa tuli opittua. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Hohhoijaa. EU:n koko seitsemän vuoden budjettikehys on 1 074 miljardia. Maataloustuet siitä 378 miljardia ja aluetuet 356 miljardia.
Toistan: Ei unionin jäsenyyttä pakko ole kannattaa. Ei varsinkaan, jos on sitä mieltä, että kaikki samat taloushyödyt saa kansallisilla maataloustuilla 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mutta kun me maksamme ne omat tukemme ensin sinne.
Toiseksi, tuo on murto-osa suhteessa BKThen, eikä sillä yritetäkkään paikata valtioiden välisiä tuloeroja.
Jos haluat leikkiä taloustieteilijää, ala ottaa asioista selvää muutenkin kuin pelkkien numeroiden valossa.
Ilmoita asiaton viesti
No tuo on tietysti aina hyvä peruste olla tuohtunut jostakin: asia on niin pieni, ettei sillä pitäisi olla toisille väliä, mutta niin tavattoman suuri, että sisäinen pakko ajaa juuri minut tekemään avauksen avauksen perään.
Ilmoita asiaton viesti
”EU on jo nyt tulonsiirtounioni”
Joo niin näyttää olevan. Meitä on kusetettu jo ikaisemmin ja tämä on sille vain jatkoa.
”Ei Euroopan unionin jäsenyyttä ole pakko kannattaa, mutta tosiasiat ovat tosiasioita.”
Entä, jos kannattaa jäsenyyttä, mutta vastustaa tulonsiirtoja ?
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kannattaa käydä ajamaan tarpeelliseksi koettuja muutoksia EU:n toimintaan. Tämä taitaisi onnistua parhaiten meppien kautta. Toki kansalaiskeskustelullakin voi olla pieni vaikutus.
Ilmoita asiaton viesti
Somen ansiosta kansalaiskeskustelulla saattaa olla jopa pientä suurempi vaikutus. Siitä on tehty hyvä elokuva miten somella vaikutettiin Brexitin toteutumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jeps, minä kannatan unionia, mutta en niitä nykyisiä valuvikoja. Euroa en kannata nykymuodossaan. Sama valuutta ei yksinkertaisesti sovi kaikille Euroopan maille. Se lisää velkaantumista, sekä valtioiden että kansalaisten. Kun korttitalo brakaa, voi jälki olla hirmuinen. Näitä viheitä kannattaa siis korjata ajoissa…
Ilmoita asiaton viesti
Politiikassa saa olla eri mieltä. Myös EU-politiikassa. Jollekin jokin asia tarkoittaa ihan muuta kuin toiselle. Tämä on vain kestettävä niidenkin, jotka jäävät vähemmistöön. EU ei ole käräjäoikeus, vaan demokraattisen poliittisen päätöksenteon mahdollistava instituutio.
Ilmoita asiaton viesti
En sanoisi että EUn demokratia- tai oikeusperusta olisi tällä hetkellä kovinkaan vahva.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se joidenkin mielestä demokratiaa, kaikilla EU mailla kun on oikeus olla asioista samaa mieltä Saksan ja Ranskan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Suuri valiokunta (julkaistu 24.6.2020) kertoo saaneensa pääministeri Marinilta selvityksen ensimmäisestä elvytyspakettia koskevasta eu-johtajien neuvottelusta.
Tuossa selvityksessä on yksi mielenkiintoinen kappale, josta voi hyvin tehdä johtopäätöksiä Suomen saavuttamista voitoista neuvottelussa.
”Suomi korostaa mm. elpymisvälineen koon pienentämistä, lainapainotteisuuden lisäämistä, takaisinmaksuajan lyhentämistä, rahoituksen kohdentamista suoraan koronakriisin jälkitoimiin ja tukemaan rakenneuudistuksia ja talouden nykyaikaistamista. Pääministerin mukaan on myös tehtävä selkeät kirjaukset siitä, että toteutuessaan väline on kertaluonteinen erityisjärjestely.”
Marin näyttäisi sanoneen eu-johtajille Suomen sisällöllisistä ja perustuslaillisista huolista, joihin on jatkotyössä löydettävä kompromissi.
Voidaan kysyä, löysikä Marin neuvoteltuun sopimukseen perustualaillisten huolten kaikkoamisen? Entäpä ne alkuperäiset tavoitteet joita tavoiteltiin?
– elpymisvälineen koon pienentäminen
– lainapainotteisuuden lisääminen yhdessä luonnollisesti koon pienentämiseen liittyen
– takaisinmaksuajan lyhentäminen
– rahoituksen kohdentamista suoraan koronakriisin jälkitoimiin ja tukemaan rakenneuudistuksia ja talouden nykyaikaistamista
– paketin kertaluonteisen erikoisjärjestelyn kirjaaminen
Oikeastaan tiukasti tulkiten kaikki perustarvoitteet jäivät saavuttamatta. Mielenkiintoinen kohta tuossa Marinin antamassa selvityksessä on se, ettei mainittu ole sanallakaan oikeusvaltioperiaatteiden vaatimiskirjauksesta.
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/suuri-valiokunta-sai-paaministerin-selvityksen-eu-johtajien-ensimmaisesta-elpymispakettikeskustelusta.aspx
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi että PeV ohjeisti, että Suomen pitäisi vastustaa rahaston luomista.
Ilmoita asiaton viesti
Totta on PeVL:n kanta. Tuo edellisessä kommentissani kertoma ei koskenut kuin pääministerin selityksen suurelle valiokunnalle neuvottelutavoitteista ensimmäiseen neuvotteluun osallistumisessa.
Suuri valiokuntahan myös asetti neuvotteluille omat reunaehtonsa siten, että PeVL:n kannanotot lausumassa osin ainakin ohitettiin. Näin myös esiin tuomasi rahaston luomisen vastustaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Italialle oli suunniteltu rahasiirtoja jo ennen koronaa. 209000000000 eur joista suuri osa menee Angelan ja Emmanuelin valtioiden pankeille on vain alku .
Loppua ei näy
Ilmoita asiaton viesti
Lainatakseni tutkijatohtori Niko Pyrhöstä: Tässä pyritään tuomaan esille omat ajatukset tästä aiheesta. Mediapeliä. Tällä pyritään horjuttamaan pääministeri Marinin asemaa. Puoluepoliittista vatulointia.
🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli tälläinen kansanäänestys järjestettäisiin nyt syksyllä koronauhan ollessa vielä päällä niin millaiseksi mahtaisi äänestysprosentti nousta max. 30 prosenttiin ehkä, eurovaaleissa se on ollut hieman yli 40prosenttia. Mitä arvoa tälläisellä äänestyksellä olisi, ei mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tätä asiaa kaivelee löytääkseen perussyyn, niin löydän kaksi- kolme syytä. Ensimmäinen syy on, että Suomi kuvittelee olevansa täysin suvereeni eli itsenäinen valtio, jolla on oma perustuslaki, mutta joka ei ota huomioon sitä, että EU lopulta aina sanoo, miten jokin tärkeä asia hoidetaan. Lehtisessä, joka jaettiin joka kotiin EU-liittymisen aikoihin, kuvattiin tarkasti, miten lait Suomessa säädetään. Myös EU:sta tulevat määräykset kerrottiin tulevan Suomen eduskunna päätettäväksi, Kuvauksessa ei ollut sanaakaan, mitä tapahtuu, jos eduskunta huvikseen ei hyväksy EU:sta tullutta määräystä. Kun asiaa ei oltu kuvattu, sitä ei ollut olemassa. Oikeassahan kuvaus oli. Eduskunta voi vain hyväksyä EU:sta tulevat määräykset.
Toinen seikka on yhteinen sekä EU:ssa että Suomessa, että EU-sopimusta voidaan rikkoa. Myös Suomessa menettelytavat sovitetaan tarpeen mukaan, vaikka ne olisivat perustuslain vastaisia. Perustuslakivaliokunta ei antanut valtuuksia hallitukselle elvytyspaketista sopimiseen ehdotetussa muodossa. Mutta ei se mitään. Sattuuhan sitä.
Suomi kovasti pitää esillä oikeusvaltioperiaatetta EU:n rahojen jaossa. Mitäs jos Suomi rupeaisi ensin itse noudattamaan omaa perustuslakiaan ja oikeusvaltioperiaatetta.
Jos kyse ei olisi erittäin vakavasta asiasta, niin tähän voisi suhtautua huumorilla. Aikuiset ihmiset ovat kuin näytelmässä kieltäen yksinkertaiset tosiasiat ja uskottelevat itselleen, että toimintamme on täysin oikeaa ja loogista. Itse asiassa he toimivat kuin missä tahansa diktatuurissa, jossa ulkopuoliset näkevät toiminnan perustuvan valheeseen.
Ilmoita asiaton viesti
On ihan totta, että nykyinen EU ei ole ihan sama kuin se, mihin liityttiin. Mikä maailmassa olisi, 25 vuoden jälkeen?
Lissabonin sopimus on käytännössä EU:n perustuslaki. Maastrichtin sopimus ei ollut. Vuoden 2009 jälkeen EU-tuomioistuin tulkitsee Lissabonin sopimusta. Suomen perustuslain merkitys EU-oikeudelle on lähinnä se, että siinä todetaan Suomen olevan Euroopan unionin jäsen.
Euroopan unioni on poliittinen projekti. Alustaja on yksinkertaisesti väärässä sanoessaan, että ’EU:n ”elpymisrahaston” lainmukaisuutta, sen tehosta puhumattakaan, ei voi tarkastella kuulematta ekonomisteja.’
Ilmoita asiaton viesti
Enkä sanonut tuossa, että elpymisrahaston tehoa pitäisi tarkastella nimenomaan kuulematta ekonomisteja.
Voitin vuonna 1971 KOP:n taloustietokilpailun piirinmestaruuden. Seuranneina lukiovuosina kävin läpi suurimmaksi osaksi esimerkiksi Smithin, Marxin, Millin, Keynesin, Hayekin ja Galbraithin tuotannon. Kannatin EEC-vapaakauppasopimusta ja kirjoitin 99 pisteen ylioppilasaineen Euroopan markkinoista ja Suomen ulkomaankaupasta keväällä 1974.
Nuo kokemukset johtivat siihen, että yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa valitsin aineyhdistelmääni sosiologian, kansainvälisen politiikan, tilastotieteen ja tiedotusopin. Talous”tiedettä” pidin jo silloin lähinnä huumorina, mutta toki sillä on oma merkityksensä poliitikkojen apuvälineenä, lähinnä tilastotieteen osana.
Ilmoita asiaton viesti
No tämä selittääkin. Teitä ”todellisia” talouden ymmärtäjiä ja selittäjiä piisaa nyt kuin meren mutaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomas Malinen. Onko tämä teksti oikea eli onko eroarviota tehty:
EU on päättänyt vedoten artikla 122 :aan käyttää avustusmäärien kriteerinä esim.vuosien 2015-2019 työttömyysastetta. Tällä ei ole mitään tekemistä pandemian kanssa. Kriteerinä voi olla vain vuoden 2020 työttömyysasteen ja vuosien 2015-2919 keskimääräisen työttömyysasteen ero. Jos tätä eroa ei ole osoiteta tai arvioitu, avustukselle ei ole perustetta. Kun jokainen jäsenvaltio on kärsinyt vahinkoa pandemista, niin maiden vahinkojen vertailu on vaikeaa. Se on kuitenkin tehtävä eikä vain todeta esim. mennyt työllisyyskehitys. Ilman tällaista arviota EU ja jokainen jäsenvaltio hyväksymällä pandemia-avustukset rikkoo perussopimusta.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin tympääntyneenä olen seurannut viime päivien EU-keskustelua. Samaan aikaan kun britit maksavat erostaan enemmän kuin jäsenyydestään ikinä ja kun rapakon takana populismi ja häikäilemättömyys maksavat ihmishenkiä, sitä jotenkin luulisi että eurooppalainen yhteen hiileen puhaltaminen ja solidaarisuus olisivat aika tärkeitä asioita. Toki ymmärrän Suomen etu -näkökulman, mutta aika kapeasti sekin minusta tässä keskustelussa määrittyy. Tapa hahmottaa maailma niin eri tavoin ei vaan koskaan lakkaa hämmästyttämästä.
Ilmoita asiaton viesti
Väite jonka mukaan Britit maksavat enemmän on roskaa, koska koko analyysi on tehty päin prinkkalaa. Sen taustalla ei voikaan olla kuin puhtaasti poliittiset motiivit.
Se on tietenkin nielaistu EU-uskovaisten ja propagandistien taholta siimoineen päivineen.
Ilmoita asiaton viesti
Siteeraan Uuden Suomen maksumuurin takaa:
”Muun muassa Suomi vaati neuvotteluissa tähän muutosta katsoen, että jakoperusteiden tulee perustua koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin vakavuuteen. Eurooppa-neuvoston neuvotteluissa jakokriteereitä tarkennettiin lopulta siten, että vuoden 2023 osalta painotetaan bruttokansantuotteen pudotusta vuosina 2020 ja 2021.”
Ilmoita asiaton viesti
70% rahoista jaetaan -21 ja -22.
Ilmoita asiaton viesti
Katso linkit.
Ilmoita asiaton viesti