Kimmo Kiljunen ampui eläkeläisten sydämiin – Sdp eri linjalla

 

Entinen Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen kirjoitti kirjan "Eläkeläisten taitettu itsetunto".  Hieno juttu.

 

Tiistaina 26.1.2016 hän piti seminaarin kirjansa aiheesta Tampereella Werstaassa.  Sali oli täynnä hurmioituneita eläkeläisiä.  Kiljunen sai raikuvat aplodit.  Erinomainen kansankiihottaja. Monin verroin parempi kuin yksikään viime vuosien poliitikkomme.  Onnittelut tästä.

 

Seminaarin aluksi ETK:n johtaja Mikko Kautto selvitti asiantuntevasti Suomen eläkejärjestelmän ja siihen viime vuoskymmeninä tehdyt muutokset. Muutokset ovat olleet eläkkeensaajien kannalta heikennyksiä ja ne on valmisteltu kolmikannassa, siis ay-liikkeenkin tuella.

 

Kauton jälkeen Kiljunen piti palopuheensa. Hän ampui rajusti Kauton keskeiset tiedot alas ja yleisö hurrasi.

 

Tampereen yliopiston tutkijan Lina van Aerschotin hyvän alustuksen jälkeen alkoi kansanedustajapaneeli. Siinä oli mukana Keskustan Pertti Hakanen, Kokoomuksen Pauli Kiuru, Sdp:n Jukka Gustafsson ja allekirjoittanut. Lisäksi vihreitä edusti Leo Lähde.

 

Pääaihe niin Kiljusella kuin paneelissakin oli taitettu indeksi. Hän myönsi, että ollessaan kansanedustajana 1995-2011 hän itse äänesti aina ja lukuisia kertoja eläkeläisten etuja vastaan ja taitetun indeksi puolesta.  Jukka Gustafsson totesi kerran äänestäneensä Sdp:n kantaa vastaan.

 

Kimmo Kiljunen on siis kääntänyt takkinsa. Nyt hän vastustaa taitettua 20/80 indeksiä ja vaatii hurjalla raivolla sen palauttamista 50/50 indeksiksi. 

 

Totesin, että itse olen äänestänyt vuosina 1995-2011 liki 10 kertaa eduskunnassa taitetusta indeksistä (lakeja ja ponsia) ja äänestänyt sitä vastaan.  Edelleen olen sitä mieltä, että se pitäisi palauttaa 50/50 indeksiksi.

 

Lipposen hallitus Kimmo Kiljusen vankalla tuella heikensi eläkkeiden indeksisuojaa. Jutta Urpilainen teetti sen korjaamisesta selvityksen vv. 2011-12, mutta ei halunnut toteuttaa korjausta.  Sdp:n vaaliohjelmassa 2015 se ei ollut. Siellä ei eläkeläisille ollut muuta kuin takuueläkkeen korotus, jonka Sipilän hallitus jo tekikin.

 

Kimmo Kiljunen äänesti eduskunnassa myös kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen puolesta (122 000 eläkeläiseltä Lipposen hallitus poisti sen kahteen kertaan ja palautti vain osittain). Pohjanosan leikkaus heikensi työelämässä pienehköä palkkaa saaneiden eläkettä.  Eläkeläisten raippaveroa Kiljunenkin tuki pitkään. Kansaneläkkeitä Lipposen hallitus ei korottanut, mutta leikkasi niistä lapsikorotukset. Veropolitiikassa se suosi suureläkkeiden saajia.

 

Kimmo Kiljusen äänestysten ja Sdp:n eläkepolitiikan seurauksena eläkeläiset ovat menettäneet noin 15 vuodessa jopa 10 mrd euroa. Niin rajuja olivat heikennykset vuosituhannen vaihteen tienoilla. Samana aikana eläkerahastojen pääoma on kasvanut moninkertaiseksi.

 

Nyt taitetun indeksin palauttaminen 50/50 indeksiksi lisäisi eläkemenoja noin 350 miljoonaa euroa/vuosi. Se on hyvin vähän, kun tiedetään, että eläkerahastoissa on yli 180 mrd euroa ja summa kasvaa vuosittain 10-12 mrd euroa. 

 

Eläkkeiden ostovoiman parantaminen lisäisi kotimaista kulutusta varsinkin, jos korotukset osoitettaisiin pieniin ja keskisuuriin eläkkeisiin. Se olisi oikeudenmukaista, tasa-arvoa parantavaa ja ikäihmisten kunnioitusta osoittavaa.  Yhteisistä varoista maksettaviin suureläkkeisiin pitäisi alkaa valmistella kattoa.

 

Perussuomalaiset ajoi taitetun indeksin korjaamista hallitusneuvotteluissa, mutta se ei tuottanut tulosta. Tavoitteena se on edelleen, mutta sitä vastustavat lähes kaikki muut puolueet ja työmarkkinajärjestöt.

 

Työeläkkeitä koskevat lait valmistellaan aina kolmikantaisesti.  Sdp on siis epäsuorasti ollut myös ay-liikkeen kautta vaikuttamassa niihin.

 

Vinkkinä kiihkeälle Kimmo Kiljuselle onkin sanottava, että yritä ensin saada oma puolueesi Sdp eläkeläisten puolustajaksi ja sitten ay-liike. Sen jälkeen on mahdollisuuksia saada Kepu ja Kokoomuskin mukaan.  Perussuomalaisiin korjaus ei kaadu!

 

Miten tylsää elämä olisi, jos meillä ei olisi Kimmo Kiljusta ja Paavo Väyrystä  –  tohtorismiehiä, jotka taistelevat omia puolueitaan vastaan!  Voimia heille!

 

0
toimikankaanniemi
Perussuomalaiset Jyväskylä

Olen ollut kansanedustaja vv. 1987-2011 ja 2015 alkaen edelleen. Ministerinä (UM ja STM) olin vv. 1991-94. Olin kaikkien ministerivaliokuntien ja monien työryhmien jäsen. Eduskuntatyössä ollessani olen ollut liki jokaisen valiokunnan jäsen tai varajäsen jossakin vaiheessa.
Olen valtiovarainvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen. Lisäksi olen Eduskunnan ja Kansaneläkelaitoksen tilintarkastaja sekä Finnfund Oy:n hallintoneuvoston jäsen.
Tulin ylioppilaaksi Vammalan yhteislyseosta ja opiskelin Tampereen yliopistossa kunnallistutkinnon pääaineena kunnallisoikeus. Opiskelun jälkeen olin kunnallisvirkamiehenä noin 12 vuotta 1975-87.
Uuraisten kunnanvaltuuston puheenjohtajana olin vv. 2001-2014. Lisäksi olin Keski-Suomen maakuntavaltuutettu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuutettu saman ajan. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen ja Kehitysyhtiö Jykes Oy:n hallituksen jäsen sekä Vitapolis Oy:n hallituksen puheenjohtaja olin 2013-2014.
Nykyisin olen Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen ja Keski-Suomen maakuntavaltuuston varajäsen. Edelleen olen Suomen Kuntaliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen sekä Kuntaliitto Holding Oy:n ja Suomen Kuntasäätiön hallituksen jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu