Työn pitää olla kannattavaa – Myös ulosoton asiakkaille

Ulosoton asiakkaina on yhteensä 472 995 suomalaista, joista 434 572 (92%) on luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä 38 423 (8%). Se on iso määrä – yli joka kymmenes työikäinen suomalainen. Yleisimmät syyt ulosottoon ovat velkaongelmat ja ylivelkaantuminen, mutta ei se poikkeuksellista ole, että tilanteeseen on ajauduttu esimerkiksi sairauden tai uupumisen seurauksena.

Minnan tarina

Tässä kirjoituksessa päähenkilön nimi on muutettu asian arkaluontoisuuden takia. Hän on itse kertonut minulle ongelmastaan ja esittänyt laskelmansa.

Ystäväni Minna käy töissä, tienaa noin 2500 euroa kuukaudessa, asuu vuokra-asunnossa, liikkuu julkisilla ja elää silti alle köyhyysrajan. Miten tämä voi olla mahdollista? Miten tällaista voi tapahtua Suomessa?

Palataan hieman takaisin ajassa.

Joitain vuosia sitten Minna oli hyväpalkkaisessa työpaikassa pankkialalla. Hän tienasi yli 7000 euroa kuukaudessa ja tykkäsi työstään. Kuitenkin jossain vaiheessa, kuten niin monella muullakin, stressi, unettomuus ja arkielämän oravanpyörä väsytti hänet ja hän sai burnoutin. Päästääkseen eroon pahasta olosta hän päätti irtisanoutua työpaikastaan ja vaihtaa pienempään yritykseen liiketoiminnan kehityksestä vastaavaksi projektipäälliköksi.

Uuden työpaikan haastavan palkkiomallin ja yrityksen puutteellisten toimintaedellysten ansiosta hän päätyi jälleen työttömäksi, mutta tällä kertaa ilman palkan tuomaa turvaa. Hän päätyi yli vuoden kestäneeseen velkakierteeseen, joka vastikään päättyi ulosottoon vain puoli vuotta sen jälkeen kun hän oli saanut uuden työpaikan jälleen pankkialalta. Hän päätti sopia ulosoton maksamisesta omatoimisesti, koska finanssialalla maksuvaikeudet ovat eräänlainen tabu.

Tehdäänpä pieni laskelma

Minnan palkka on bruttona 2500 euroa, josta lounasetu on 150 €. Hänen veroprosenttinsa on 15%, jonka lisäksi hänen palkastaan veloitetaan 8,4% muita sosiaalikuluja. Nettona Minna saa tililleen siis 1890e kuukaudessa.

Ulosoton jälkeen viivan alle jää 1260e, mistä maksetaan vuokra, sähkö, vakuutukset, puhelimet, netit, vaatteet, ruoat ja vapaa-ajan kulut.

Helsingissä yksiö maksaa n. 850e/kk. Silloin viivan alle jää 410 euroa kuukaudessa. Kelaan voit laittaa hakemuksen, mutta se hylätään koska 150 euron lounasetu lisätään nettopalkkasi päälle Kelan laskelmien mukaan. Kelan mielestä on kohtuullista lisätä näkymätön raha nettopalkkasi päälle, koska saathan syödä yhden ”ilmaisen ruoan päivässä”. Tämä ilmainen ruoka tarkoittaa siis, että maksat 75% itse ruoastasi, ja se on verotettavaa etuutta.

Eli tuon 410 euron pitää riittää kuukaudessa ruokaan, laskuihin, bensaan, vakuutuksiin, lääkkeisiin ja lista jatkuu.

Minnaa lainatakseni ”olet siis huonommassa asemassa veroamaksavana, kunnollisena peruskansalaisena, kuin mitä 20 vuotta huumekoukussa ollut veroetuusnauttija on Suomessa.”

Käytännössä Minna saa käteen saman verran, kuin mitä saisi työttömänä työnhakijana.

”Tuntuu välillä, että käyn töissä vain sen takia, että arjessa pysyisi rutiini. Kannattavaa se ei ole”, sanoo Minna.

Miten ulosottoa tulisi muuttaa?

Suojaraha on nykyisin 681,30 euroa / kk, mutta siinä ei oteta huomioon elinkustannuksia esimerkiksi asumisen osalta. Sen takia onkin tärkeää, että myös elinkustannusten taso otettaisiin huomioon (myös omatoimisesti maksettavassa) ulosotossa. Niin, että suojarahan on jäätävä käyttöösi pakollisten kulujen kuten vuokran ja sähkön jälkeen. Näin työn tekeminen tehdään myös tälle osakseen unohdetulle ryhmälle kannattavaksi nyt ja tulevaisuudessa.

 

Artikkelin kirjoittaja Tom Norrgrann on markkinoinnin asiantuntija, elokuvatuottaja, sivutoiminen yrittäjä ja kokoomuksen ehdokas Espoon kuntavaaleissa 2021.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu