”Islam on oikeassa naisista”

 

Olen seuraillut Yhdysvaltain poliittista ja kulttuurillista keskustelua aktiivisesti jo toistakymmentä vuotta. Ihan omaksi ilokseni, onhan maan politiikka melkoista teatteria ja loppujen lopuksi moni kulttuurillinen, siellä alkunsa saanut juttu, leviää koko läntiseen maailmaan.

Jokunen aika sitten uutisvirrasta silmiini sattui mielenkiintoinen tapaus, joka sattui pienessä kaupungissa lähellä Bostonia maan itärannikolla. Tuntematon taho, tai henkilö, oli kiinnittänyt paperilappuja julkiseen tilaan ympäri kaupunkia. Niissä luki vain viisi sanaa. ”Islam is right about women”. Islam on oikeassa naisista.

Kuten ymmärrettävää on, lause huolestutti kansalaisia kovin. Lopulta eräs heistä, perusamerikkalainen perheenäiti, kiikutti yhden papereista poliisille. Sen viesti herätti hänessä hämmennystä ja ahdistusta. Saako tällaisia kirjoittaa julkisesti? Kenties kyseessä on vihapuhe. Jotain vikaa noissa sanoissa täytyi joka tapauksessa olla.

Lopulta paikalliset tv-kanavatkin kiinnostuivat asiasta. Reportterit haastattelivat uutispätkässä moninaisia tahoja, kuten oikein onkin. Tarvitseehan perinpohjainen journalismi näkökulmia. Niin satunnaiset jalankulkijat kuin paikallinen imaamikin pääsivät ääneen. Saipa islaminuskoinen, kaiken muun paitsi silmät peittävään uskonnolliseen asusteeseen pukeutunut naishenkilökin kertoa mielipiteensä. Asiaa päiviteltiin ja paheksuttiin. Yksiselitteinen tuomio oli, ettei moisten lappujen levittely voi olla hyväksyttävää, olihan niiden sanoma selvästi jollain tavalla negatiivinen. Ainut ongelma oli, ettei kukaan oikein osannut – tai uskaltanut – sanoa, miksi.

No, laputhan olivat tietenkin eräänlaista trollausta, vieläpä sangen nerokasta sellaista.

Viiden sanan lause paljasti yhteiskunnallisen keskustelun tulehtuneen kipupisteen, josta ei voi nykyajassa sanoa juuta eikä jaata. Jos papereissa esitetyn väitteen julkisesti kieltää, kuten maallistuneen ja tasa-arvoista yhteiskuntaa kannattavan henkilön kaiketi pitäisi, asettaa itsensä vaaraan tulla leimatuksi islamofobiksi tai ties miksi rasistiksi. Suomessa lauseen kovin pontevasta vastustamisesta voisi kai nykyään joutua jopa rikostutkintaan epäiltynä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Mutta sitten taas toisaalta, ei se sanotun lauseen todeksi myöntäminenkään oikein oikealta tunnu. Kaikki ovat nähneet dokumentteja vaikkapa Saudi-Arabiasta ja Afganistanista. Naisten elämä siellä ei näytä kovin hääviltä. Hieman huvittavaa olikin, että edes haastatellut islamilaisen yhteisön uskovaiset jäsenet eivät rohjenneet ottaa selkeää ja suoraa kantaa siihen, onko islam oikeassa naisten asemasta. Kunhan kiertelivät ja kaartelivat. Hekin kai ymmärsivät, ettei tällaisen, heidän näkökulmastaan ihan perusasian, myöntäminen yhdysvaltalaisessa tv-lähetyksessä ole ihan kosher (sic).

Mitä siis tehdä? Kuten joskus sanottu on: mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta. Jos ei halua vastata vaikeisiin kysymyksiin, jää ainoaksi vaihtoehdoksi parjata kysymystä ja kysyjää. Ja kuinka ollakaan, se länsimaisten yhteiskuntien kollektiivisessa olohuoneessa möllöttävä virtahepo kasvaa taas piirun verran suuremmaksi. Niitä virtahepoja taitaa olla siellä jo useampia, kokoa keräämässä. Tila alkaa loppua. Ei ihme, että ahdistus vain kasvaa ja vastakkainasettelu lisääntyy.

Arvoisa lukija, kuinka sinä reagoisit vastaavaan tekstiin omassa ympäristössäsi? Vai väistäisitkö kadulla mikrofoni ojossa vastaan tulevan toimittajan, ja jatkaisit päivääsi ajatellen iloisempia asioita?

 

Artikkelikuva on ruutukaappaus Youtubesta.

Tomi Tölli

Matkablogi: havaintoja.com
Facebook: facebook.com/tomitolli
Uusin kirja: https://tinyurl.com/y6zn8p3z

 

Tomi Tölli

Yrittäjä ja DI. Maailmanmatkaaja ja matkakirjailija. Yli sata vierailtua valtiota, kaksi rauhanturvaoperaatoita. Matkablogi: www.havaintoja.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu