Kylien elinvoima voi olla voimavara

Minä pyrkisin säilyttämään tuusulalaiset kylät vahvoina. Ne ovat osa sitä vetovoimaa ja potentiaalia, mitä Tuusulan kuntarakenne tarjoaa. Eräskin perheenisä kertoi minulle perheensä muuttaneen Nahkelaan nimenomaan saadakseen asua omassa, idyllisessä kylässä, jossa heidän perheellään on hyvä olla. Tällaisen valttikortin kuntarakenteemme todellakin meille tarjoaa. Ja omissa käsissämme on, päätämmekö sitä korttia käyttää.

Koulut ovat osa kylien toimivuutta ja vetovoimaa. Kyseisenkin perheen kyläkoulun kohtalo ymmärrettävästi huolettaa, ymmärrettävästi. Eikä tuokaan perhe koe elämää enää samaksi, jos kotoinen lähikoulu vaihtuu pitkiin taksikyyteihin. Saman huolen alla painitaan muissakin kyläkouluissa. Esimerkiksi ainutlaatuinen hirrestä rakennettu Tuomala. Sen lakkauttamisen eräänä argumenttina ovat laskelmat vähenevästä lapsimäärästä alueella. Mutta todellisuudessa Tuomalaan on jonoksi asti tulijoita naapurikunta Järvenpäästä. Asia ei siis ole yksioikoinen.

Kylät tarvitsevat kouluja voidakseen hyvin, mutta myös koulut tarvitsevat ympärilleen kyliä, joissa on elinvoimaa. Molempien on yhdessä voitava hyvin. Ja jos Tuusula haluaa kylät voimavarakseen, myös kyläkoulujen säilyttäminen on tärkeä osa sitä. Minusta tämä voimavara tulisi hyödyntää, ajankuva on varsin otollinen. Tuomalan kylä on esimerkki – joskaan ei ainoa – jossa näen paljon omaleimaisuutta ja vetovoimapotentiaalia.

Ajattelen asioita monesti turvallisuuden kautta. Nimenomaan laajasti käsitettynä. Turvallisuutta eivät ole vain poliisien määrä, vaan siihen kuuluvat myös esimerkiksi turvallinen olo kouluympäristöstä. Kyläkoulujen etuihin kuuluu yhteisö, missä kaikki tuntevat toisensa ja vanhempien perheet muodostavat tuttujen ja turvallisten ihmisten verkoston. Se on ympäristö missä kiusaamiseen on helppoa myös puuttua. Myös virusten leviämisympäristönä pieni koulu on aina helpommin hallittavissa. Mahdollisissa sisäilmakysymyksissä pienen yksikön siirtäminen väistötiloihin remontin ajaksi on ketterämpää.

Entä kyläyhteisöt laajemmin? Yhteisö on kylienkin voimavara ja moottori. Jokainen kylämme hyötyisi vahvan brändistä. Etätyö yleistyy rajusti, ja ihmiset etsivät lähitulevaisuudessa väljempää ja kodikkaampaa, luonnonläheistä asumista. Tähän pöytään meidän kannattaisi lyödä vahvat kortit. Rohkeudella voisimme kehittää kylistämme esimerkiksi koko Etelä-Suomen halutuimpia etätyökeskittymiä. Vaikkapa kyläläisten yhteinen työtila, jonkin tietyn alan startup -hautomo ja kyläläisten oman yrittäjyyden kautta toteutetut palvelut olisivat vetovoimatekijöitä. Asumista voisi kehittää ryhmärakentamisprojektien avulla, jos asukkaat ja maanomistajat löytäisivät toisensa. Tässä kunta voisi monella tavoin toimia välittäjänä ja mahdollistajana.

Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi on asia, mitä ei voi rahassa mitata. Rohkeasti markkinoituna perheet ympäri Uuttamaata voisivat nähdä Tuusulan kylien kaltaisen ympäristön todellisena vetovoimatekijänä. Kyläkoulujen elinkelpoisuuslaskentoihin tulisi sisällyttää niiden monenlaiset laajemmat vaikutukset. Jokaista Tuusulan koulua tulisi arvioida koulukohtaisesti, siten että laskelmaan eivät sisälly vain esimerkiksi suorat henkilöstö- tai kiinteistökulut, vaan myös skoulun merkitys koko kylän muuttovoittotekijänä, pidemmän tähtäimen oppimistulokset, brändiarvo ja hyvinvointipotentiaali. Sekä hyöty kylän yritystoiminnalle.

0
TomiTervo
Kokoomus Tuusula

Liikennelentäjä, turvakouluttaja, yhteiskuntatieteiden yo.
Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaana Tuusulassa 2021.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu