Korona johtaa kansaa pelolla – kestääkö suomalainen sisu?

Hallitus on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa. Sen on tasapainoteltava viestinnässään tutkittuun tietoon perustuvien faktojen, ihmisten tunteiden ja poliittisten motiivien kanssa.

Jotta ymmärtäisimme tätä dynamiikkaa paremmin ja mistä koronavirus pandemiassa oikein on kyse sekä siihen liittyviä riskejä – meidän on hyvä tiedostaa ne ajatukset ja tunteet, jotka ohjaavat toimintaamme.

Kuulemme muiden ihmisten pelkäävän ja se ruokkii emotionaalista suhdettamme vaaraa. Tästä täydellinen esimerkki on koronaviruksen ympärillä käyty keskustelu. Kun meitä ympäröi riski, emme käytä otsalohkon prefrontaali osaa – aivojemme päättelyosaa, tehdäksemme älykkäitä asioita päätöksiä. Koronavirus on hyvä ja opettava muistutus tästä. Meitä ihmisiä ohjaa vahva taipumus kuunnella enemmän tunteitamme, kuin toimia järkevästi koko ajan – varsinkin kun on kyse itsemme turvassa pitämisestä. Joten hankimme nopeasti yhden tai pari-kolme tosiseikkaa – koska uhka voi olla välitön – ja sitten ajamme ne monen alitajuisen tunnesuodattimen läpi. Näitä ovat henkilökohtaiset ​​olosuhteemme, olemmeko terveitä, olemmeko vanhoja, ikämme, sukupuolemme – kaikki nämä asiat ja joukko vaistoja, jotka meillä kaikilla on yhteiset ja jotka saavat meidät tuntemaan jotkin riskit pelottavammiksi ja jotkin riskit vähemmän pelottaviksi.

Kuvittele joukko tummennettuja ikkunalaseja, jotka ovat toistensa takana. Olemme toisella puolella. Tiedämme muutaman tosiasian. Tarkastelemme tätä tummaa väriä ja pyrimme tilastojen ja todisteiden kanssa arviomaan objektiivisesti mitä lasien toisella puolella.

Emme kuitenkaan toimi näin ja sen seurauksena on, että pelkäämme asiaa enemmän kuin meidän tarvitsisi pelätä – kuten koronavirusta, tai joskus pelkäämme asiaa vähemmän emmekä ota sitä – kuten influenssa, riittävän vakavasti.

Psykologisesti yksi niistä seikoista, joka meitä koronaviruksessa pelottaa on, että koronavirus on jotain uutta. Miksi uusi pelottaa meitä? Uusi itsessäänhän – kuten uusi matkapuhelin, ei meitä pelotta. Uusi on kuitenkin tällä kertaa jotain mitä emme tiedä ja tietämättömyytemme tarkoittaa, ettemme tiedä mitä meidän on tiedettävä suojautuaksemme – ja se pelottaa meitä. Emme voi myöskään täysin hallita omaa turvallisuuttamme, koska emme tiedä kuinka pitää itsemme turvassa.

Hallitsemattomuuden tunteesta otan esimerkiksi autolla ajamisen keskellä tietä kaupungin keskustassa, silmät kiinni. Se, jos mikä on pelottavaa.

Joten tämän seurauksena monet ihmiset turvaavat asiassa erilaisiin uskomuksiin ja moniin muihin asioihin, kuten hengityssuojiin tai wc-paperiin. Ne kaikki ovat keinoja samojen tunteiden hallintaan tunteita, kun meillä ei ole henkilökohtaista hallinnan tunnetta, etsimme turvaa muista asioista.

Tästä hyvä esimerkki ovat koirat. Ne elävät tässä hetkessä ja tekevät päätökset vain edessä olevista ehdottomista todisteista. Ei eilen, eikä huomenna – vaan nyt. Kaikkia näitä ominaisuuksia, jotka tekevät riskistä, ei tuntea pelottavimmaksi ja kyvyttömäksi hallitsemaan.

Paniikki pahentaa tilannetta ja todellinen sairaus. Paniikkia on yhteiskunnan juosta. Panikoimme, kun hamstraamme wc-paperia. Se voi näyttää typerältä. Emme tee älykkäitä asioita, mutta etsimme hallintaa ja se on vaistomainen varotoimi. Se ei vastaa tosiasioita.

Pelko ei synny pelkästään ulkoisista tosiasioista – riskeistä. Pelko syntyy, kun yhdistämme riskit asioihin, joita meillä on omassa elämässä meneillään. Emme välttämättä mene paniikkiin, mutta se mitä teemme ylireagoidessamme näihin asioihin, aiheuttaa joskus muita riskejä.

Harmillisesti on enemmän ihmisiä, jotka ovat koronaviruksesta huolissaan enemmän kuin heidän tarvitsee olla ja jos he menettävät yöunensa ja saattavat olla hyvin stressaantuneita, tämä huoli heikentää heidän immuunijärjestelmäänsä tehden heistä alttiimpia saamaan tartunnan. Tietämättömyys huolestuttaa ihmisiä. Ja tietämättömyys saa meidät tuntemaan – en tiedä kuinka suojelen itseäni. Pelkäät enemmän, kun et tiedä mitä sinun tarvitsee tietää suojautuaksesi. Tämäkin on yksi niistä ominaisuuksista, jotka tekevät meistä enemmän tai vähemmän pelokkaita.

Laajemmalla tasolla pelkäämme enemmän ihmisen aiheuttamia riskejä kuin luonnollisia riskejä. Pelkäämme enemmän riskejä, jotka ovat nyt, kuin riskejä, jotka ovat/tapahtuvat myöhemmin. Siksi emme pelkää ilmastonmuutosta niin paljon kuin meidän pitäisi. Tämä on yksi esimerkki riskien havaitsemispsykologiasta. Tieteellisessä kirjallisuudessa tätä ilmiötä kutsutaan riskin sosiaaliseksi monistumiseksi, mikä tarkoittaa pohjimmiltaan, että se, miten kuulemme asioista, jotka eivät aina ole täysin tosiasiallisia ja tarkkoja ja käyvät läpi tunteemme, saavat meidät havaitsemaan riskin tavoilla, joilla teemme muita asioita, jotka ovat meille huonoja.

Kuten opettaa lapsillemme, että maailma on paha ja pelottava, tai on turha yrittää koska ei siitä kuitenkaan mitään hyötyä ole, tai maahanmuutto on vain pahasta. Viestit, jotka lähetämme toisillemme, kuten esim. suuri hallitsematon rikollisuus tai että taivas putoaa niskaan joka tavalla ja puolella – kuten koronavirukset nyt – koronaviruksen riski on todellinen ja vakava, ja meidän on se tunnustettava, mutta tällaiset viestit ruokkivat yleistä tunnetta, jota kutsutaan pahan maailman oireyhtymäksi / julma maailma -syndrooma. Pahan maailmanoireyhtymä on kognitiivinen ennakkoluulo, jossa ihmiset kokevat maailman vaarallisemmaksi kuin se todellisuudessa onkaan ja se johtuu pitkäaikaisesta, kohtalaisesta tai voimakkaasta altistumisesta väkivaltaan liittyvään sisältöön joukkotiedotusvälineissä. Jos kuulemme vain taivaan putoavan, kuljemme koko ajan pää piilossa.

Kriisiakana valtion on yritettävä tasapainotella ihmisten tunteiden ja pelkojen sekä tieteen tosiasioiden, sekä omien poliittisten toimiensa välillä. Se ei ole helppoa.

Monet vallassa olevat ihmiset eivät pidä siitä, että ihmiset pelkäävät enemmän kuin heidän tarvitsee olla ja menevät paniikkiin – ja ostavat wc-paperi ja elintarvikehyllyt hyllyt tyhjiksi. He yrittävät hallita tätä käyttäytymistä – älä panikoi -viestillä. Kuinka monta kertaa olemme kuulleet sen kaikilta poliitikoilta? Et kuitenkaan kuule samaa viestiä järkeviltä THL:n asiantuntijoilta, tai WHO:n asiantuntijoilta. He ymmärtävät, kuinka tärkeää on kunnioittaa tunteitamme, yrittämättä hallita niitä ja sanoa sinulle – sinun pitäisi tuntea kuin haluan sinun tuntevan. Välillä tuntuu kuin poliitikot haluaisivat meidän tuntevan vain onnellisuutta, jotta sijoitusmarkkinat toimivat tavalliseen tapaan, eikä heidän tarvitsisi kantaa huolta mistään. On epäkohteliasta kertoa ihmisille, mitä heidän tulisi tuntea. Terveydenhuollon asiantuntijat eivät tee sitä. Sen sijaan, he kertovat meille, että tulevaisuus näyttää huonolta ja sitä se on. Tämä on tapa laittaa asiat perspektiiviin nyt, jotta kun asiat pahenevat, ne eivät järkytä meitä vielä lisää. Kun koronasta puhuttaessa käytetään rinnastuksia flunssaan, ei verrata näitä kahta sairautta verrata toisiinsa, ne ovat erilaisia, mutta se on tapa kertoa meille, että olemme eläneet ja kokeneet jotain tällaista aiemmin, joten se ei tunnu enää niin uudelta, mikä tekee siitä vähemmän pelottavan tuntuisen.

Useat henkilöt, mukaan lukien monet sosiaalisen median vaikuttajat mm. Tik-Tokissa ja YouTubessa ovat tehneet hyvää työtä levittäessään tietoa koronaviruksesta verkossa. Suomi onkin tiettävästi ainoana maana Maailmassa määritellyt sosiaalisen median vaikuttajat huoltovarmuuskriittiseksi toimijaksi. Somevaikuttajilla on merkittävä rooli siinä, millaiseksi yhteiskunta koronakriisin aikana muodostuu.

Viruksen leviämisen estämisen lisäksi meidän on tehtävä myös kaikkemme väärän informaation leviämisen estämiseksi.

Osa väärästä tiedota saattaa tuntua selvästi väärältä tai epäilyttävältä, mutta, verkossa leviää myös paljon tietoa, joka saattaa vaikuttaa luotettavalta, vaikkei olekaan oikeasti tutkittuun tietoon perustuvaa. Joten ole varovainen, ennen kuin lähetät tai uudelleen jaat viestejä tai sellaisia ​​juttuja, joiden et tiedä olevan totta ja tulevan luotetuista lähteistä.

Henkilökohtainen toimintamme tällä hetkellä on ensiarvoisen tärkeää ja vaikka et olisi huolestunut omasta terveydestäsi, huolehdi että muut ihmiset, etenkin vanhukset ja he joiden immuunipuolustus on heikentynyt eivät saa tartuntaa. Heillä ei ole varaa ajatella huolettomasti. Joten on hyvä toimia näiden varotoimenpiteiden kanssa kuten ​​flunssatautien kanssa – et osa flunssarokotusta vain itseäsi varten, vaan kaikkia muita varten.

Meillä kaikilla on nyt ensimmäistä kertaa elämässämme todellinen vastuu toisiamme kohtaan, koska tulevina päivinä ja viikkoina tekemämme valinnat vaikuttavat suoraan siihen, kuinka pitkä ja vakava tästä kriisistä tulee.

Koronakriisin aiheuttama häiriö elämässäsi on varmasi hyvin ärsyttävää, ja saattaa aiheuttaa pettymystä tai jopa saada sinut vihaiseksi, koska et voi mennä ulos tai suosikki tapahtumasi peruutettiin tai siirrettiin myöhemmäksi, kuten uusi 007 elokuva, jota itse odotin kovasti, tai jouduit perumaan suunnitelmasi matkan – kyllä se vituttaa, mutta on hyvä purkaa turhautuminen luovasti ja käyttää kaikki se energia muiden auttamiseen. Olemmekin saaneet tästä jo monia upeita esimerkkejä. Listaan niistä muutamia tekstin lopuksi.

Tiedän, että asiat ovat tällä hetkellä hyvin pelottavia ja vaikeudet jatkuvat vielä viikkoja, todennäköisesti jopa kuukausia ja se asia meidän on vain hyväksyttävä. Siksi nyt onkin tärkeää, että tämän kriisin jatkuessa huolehdimme toinen toisistamme. Ei vain tartuntojen leviämisen estämiseksi, vaan myös kriisin aiheuttamien taloudellisten vaikutusten takia, sillä kaikki eivät välttämättä selviä kriisin yli ilman apua.

Tämä on varmasti jokaisen elämässä levotonta ja huolestuttavaa aikaa, ja todennäköisesti se tulee olemaan monelle meistä myös hyvin yksinäistä aikaa. Siksi onkin hyvä pitää yhteytä ystäviin, soittaa vanhemmille sukulaisille tai naapureille tai vain kenelle tahansa, jonka ajattelet olevan haavoittuvainen tai joka voi tuntea itsensä eristyneeksi ja yksinäiseksi. Yksi tapa, jolla voit myös auttaa muita on kuljettaa päivittäistavaroita vanhemmille sukulaisillesi tai naapureillesi, jos he eivät pysty tekemään sitä itse.

Pysytään vahvoina #YHDESSÄ


Lue lisää ajatuksiani politiikasta ja yhteiskuntaa puhuttavista aiheista
https://www.tomaal.fi
Tommi Aalto

Sinisen tulevaisuuden puoluevaltuuston jäsen, Helsingin Sinisten 2. varapuheenjohtaja, tuotannonsuunnittelija. Vahva ja elinvoimainen yhteiskunta huomioi jokaisen tasavertaisesti syrjimättä ketään, tutustuu rohkeasti uuteen ja uskaltaa tehdä kauaskantoisia päätöksiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu