”Catch and release” -kalastukselle loppu?
Vuoden 2024 alussa astuu voimaan uudistettu eläinsuojelulaki. Iltalehti nosti lain tiimoilta kalastusta koskevan täsmennyksen.
”Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti”
Lakia voisi tulkita siten, että ns. ”catch and release” kalastus, jossa kala ensin pyydystetään ja tämän jälkeen päästetään takaisin veteen tulisi laittomaksi toiminnaksi. Tämän kalastus muodon tunnettuja harrastajia ovat olleet suomessa Jasper Pääkkönen ja Peltsi Peltonen. Kalastustapa jakaa mielipiteitä. Itsekin lähtisin kiellon tielle sillä tutkitusti kalat tuntevat kipua ja kokevat tukehtumisen tunnetta kun niistä otetaan kuvia. Ainoastaan siinä tapauksessa jos pyydystetty kala on todellinen mätisäkki mörskäle on veteen takaisin laskeminen tapauskohtaisesti suositeltavaa.
Elokuvassa Armomurhaaja pääroolihahmo ottaa elokuvan kohtauksessa kantaa catch and release kalastukseen. Kahden minuutin mittainen kohtaus on YouTubesta nähtävissä.
Ampuma-asein tapahtuvassa metsästyksessä lait ovat pääosin olleet suomessa hyvässä jamassa ja härskeistä metsästysrikoksista on usein jouduttu käräjille. Kalastuksessa tapahtuviin rikkeisiin oletettavasti jatkossakin päästään heikommin puuttumaan. Kalastuksen suhteen kun lähdetään maailman valtamerille, törmäämme kalastukseen jossa luonnosta ei piitata. Siksi asenteilla ja kulutustottumuksillamme on suuri merkitys.
”Ihminen on pahin peto”
Catch and release kalastuksesta kirjoittaa Peltsi Peltola YLEn sivuilla –
Mikko “Peltsi” Peltolan kolumni: Catch and release – kalojen pelastus?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/01/04/mikko-peltsi-peltolan-kolumni-catch-and-release-kalojen-pelastus
Vaaralamaisesti otsikoitu Iltalehden artikkeli –
Kalastajille alkaa rapsahdella pian rikostuomioita, ellei rääkkääminen lopu
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/01c8efbe-8e8a-4c5d-ab2a-60bcb9fd7232
On hyvä, että kaikenlainen kivun tuottaminen luonnonvaraisille eläimille ja eliöille laitetaan kuriin.
Muistan, kun lapsena pujotin ongenkoukkuun matoa, joka kiemurteli ja yritti vapauteen. En silloin vielä ymmärtänyt, että kipuahan se matonen tuntee.
Se oli silloinen tapa, joka minulle oli opetettu, enkä osannut sitä kyseenalaistaa. Ilmeisesti sama toiminta jatkuu – onkimatoja kaivetaan mullasta.
Ihminen ei ole julma vain omalle lajilleen, paljon julmempi se on luontoeläimille.
Ilmoita asiaton viesti
Muista nyt kun seuraavan kerran menet ongelle, että lopetat sen madon ennen koukkuun laittoa. Vaikka lyömällä nuijalla päähän, eli siihen paksumpaa kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle opetettiin jo muksuna että kun se madon paiskaa voimalla kallioon, se menettää tajuntansa ja sitten sen voi pujottaa koukkuun. Tiedä sitten hänestä.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä ei tuollainen seikka tullut ilmi aikuisten taholta!
Hieman epäilyttää tuo madon tappaminen tai tainnuttaminen!
Ilmoita asiaton viesti
No huh!
Näin varmaan tulisi tehdä, mutta enää ei kiinnosta onkiminen, sillä kärsiihän se kalakin, kun koukku tarttuu kitusiin!
Ilmoita asiaton viesti
Voihan kala hiukan kärsiä silloinkin, kun hauki haukkaa. Pitää lukea myös hauille lakia!
Ilmoita asiaton viesti
Catch and release – kalaa ei nimenomaan oteta saaliiksi vaan päästetään pois.
Uusi laki koskee kalastajan saaliiksi valikoimia yksilöitä.
P.S. Uuden lain soveltaminen on sangen haastavaa esim. silakan troolauksessa saaliiksi saatavien silakkayksilöiden lopettamisessa. Kertasaalis kun saattaa olla melko massiivinen lukumäärältään.
Ilmoita asiaton viesti
Catch and realessa pyydystysmenetelmät ovat kuitenkin samoja kuin kalojen hankkimisessa saaliiksi.
Lakia oletettavasti sovelletaan kuhunkin menetelmään tarkoituksenmukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Mietin samaa just silakoiden ja kilohailien kohdalta.
Olisiko siinä ydinsana ”MAHDOLLISIMMAN” nopeasti kun ei kukaan mene troolarin ruumaan lyömää papilla jokaista uhria niskaan?
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin tuntuu, että tämä laki ei koske ollenkaan kaupallista kalastusta, vaan ainoastaan meitä vapaa-ajankalastajia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo lainattu kohta ei ole eläinsuojelulaista vaan kalastuslaista, jonka päivitettäväksi tulevat kohdat lukevat tässä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230695
Lain mukaan lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää. Ja sillä tarkoitettaneen juurikin troolaria eikä pilkkikisaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää.”
Ymmärrän olosuhteiden mahdottomuuden mutta toi samalla vesittää koko perustelut.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, muutamaa yksilöä ei saa kiduttaa, mutta joukkokidutus on sallittua.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksi kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa tilastotieto.”
Ilmoita asiaton viesti
Kaupallinen kalastus ei ole c&r kalastusta. Se on keino hankkia terveellistä ekologista lähiruokaa teollisuudelle ja kuluttajille.
Ilmoita asiaton viesti
Terveellistä ja ekologista ruokaa pyytävät myös vapaa-ajankalastajat, itselleen ja paljon myös naapureille ja tuttaville. Miksi se kaupallinen toimija saa kiduttaa ko. ruokaa, mutta harrastelija ei?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä näin. C&R kalastusta ajattelin etupäässä. Jos kalikkaa käytät ja verestät, niin puhtaat paperit ainakin minulta saat. Ymmärrät kuitenkin volyymien erot ja kaupallisen ja kotitarvekalastuksen merkityksen kokonaisuuden kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan näin. Yhtä ahtaalla se henki on jäiden seassa,ja vielä paleltuakin pitää.
Ilmoita asiaton viesti
Näin kaupallisena kalastajana, pikkupojasta kalastusta kotitarpeiksi harrastaneena, luontoihmisenä ja kalastonhoitoa harjoittaneena sekä kalastuksenvalvojana toimineena tuo catch and release on tuntunut jotenkin oudolta toiminnalta.
Kun ei haluta tai tarvita kalaa, niin sen kalastus ja sitten vapauttaminen stressipiikin ja mahdollisen suun tai kidusten vahingoittumisen jälkeen on mielestäni erikoista ja itsekästä hupia.
Poikkeus on tietysti jos kalanpyynnissä tulee liian pieni tai harvinainen saalis, joka halutaan sen takia vapauttaa.
Kalastoa tulee säädellä hoitotoimin eli tarvittaessa rajoittamalla erilaisin keinoin (kutuajat, pyydyskoot ja määrät, kalastuskieltoalueet) ja istuttamalla tarvittaessa kalanpoikasia.
Ilmoita asiaton viesti
Laki on ristiriitainen esim. tilanteissa jossa toinen laki määrää vapauttamaan alamittaisen takaisin. Uusi laki toisin sanoen määrää lopettamaan alamittaisen ennen vapauttamista. (Olenko ymmärtänyt väärin)???
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni alamittainen on vapautettava, oli se kuollut tai elävä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja eläväkin siis lopetettava.
Ilmoita asiaton viesti
Olet ymmärtänyt väärin. ”Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen.” Linkki lakitekstiin ylempänä.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen”.
Mikä on selvästi vahingoittunut? Koukun tekemä reikä vai pää irti? Jotain siltä väliltä?
Jos ihmistä vedetään koukulla huulesta 100m perässä, niin huuli on ”selvästi” vahingoittunut. Onneksi ihmisiä ei tarvitse lopettaa tällaisessa tilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kala teutaroi eikä siitä valu verta, olettaisin että siinä tapauksessa sitä ei katsota selvästi vahingoittuneeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ihminen/eläin teutaroi eikä siitä valu verta, olettaisin että siinä tapauksessa sitä ei katsota selvästi vahingoittuneeksi???
Ilmoita asiaton viesti
Kalastuslaista siis on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen, ettei verkkokalastajat ole vielä heränneet. Koko toiminta kun perustuu kalojen kidutavan hitaaseen tukehduttamiseen. Eikä edes tuo suuren saalismäärän poikkeus taida verkkokalastusta pelastaa.
Taidetaan taas saada elämälle vieras laki josta kukaan ei välitä. Puree ehkä pilkkikisoissa lopetuspakon aikaansaantiin. Onkikisoissa saattavat sumput lisääntyä, mutta epäilen sitäkin.
Oleellista olisi suhtautua saaliiksi saatuihin kaloihin kunnioittaen. Ne mitä syödään tapetaan nopeasti ja ne mitä ei syödä vapautetaan asiallisesti.
Ilmoita asiaton viesti
On se Börjekin vieraantunut elävästä elämästä. Millä se Börje kuvittelee kotitarve- tai ammattikalastajan hankkivan kalaa tiskeille..? Onkivavalla vai virveliä viskomalla…? Hä? Ja kyse on siitä ekologisesta luonnonvaraisen lähiruuan pyytämisestä kuluttajille, josta taitavat vihreätkin juhlapuheissaan puhua. Btw. rysäpyydykset eivät ole mahdollisia ja järkeviä monen kalalajin ympärivuotisessa kalastuksessa. Vai kasvatettua kalaako pitää suosia ja vielä energiaa kuluttavassa kiertovesiviljelyssä, jotta ei syntyisi rehevöittävää vaikutusta vesistölle..? Vai ostetaanko suosiolla Norjasta tai Vietnamista ja ollaan kovin tyytyväisiä..?
Ilmoita asiaton viesti
Et tainnut ymmärtää kommenttiani. Uusi laki ei ole oikeastaan noudatettavissa missään kalastusmuodossa villien kalojen osalta lukkunottamatta katiska- ja rysäpyyntiä. Kalastusoppaana tuo laki lähinnä huvittaa. Oleellista on noudattaa asiallista saaliin kohtelua. Siihen taas on monia kalastuskulttuuriin liittyviä mahdolisuuksia vaikuttaa. Minä esimerkiksi viehekalastan vain väkäsettömillä yksikoukkuisilla vieheillä. Koukussa väkästä tarvitaan vain syötin paikallaan pitämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, sorry, käsitin väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Laitan Kalevi Härkösen esiinnostaman täsmennyksen tiimoilta lyhyen referaatin.
”Helsingissä 23.3.2023
Laki kalastuslain muuttamisesta…”
”58 §
Kalojen vapauttaminen
Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen.
58 a §
Kalojen ja rapujen lopetus
Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Kala on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi kalan kuolemaan. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että kalan tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka. Kalan kuolema on varmistettava ennen kalan mahdollista jatkokäsittelyä. Rapu on lopetettava menetelmällä, joka aiheuttaa sen kuoleman mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.
Kalaa tai rapua ei tarvitse saaliiksi ottamisen jälkeen välittömästi lopettaa, jos olosuhteet vaikeuttavat lopetusta, tai jos saalista säilytetään sumpussa taikka muussa vastaavassa kalojen tai rapujen säilyttämiseen soveltuvassa laitteessa tai tilassa.
Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää.”
Ilmoita asiaton viesti
Vähän kaksijakoisesti suhtaudun lakimuutokseen. En minäkään ymmärrä tuollaista catch & release -kalastusta. Mutta kyllä jos vielä pilkillä käyn niin jäätyköön hengiltä ihan entiseen malliin.
Ilmoita asiaton viesti
Keski-Suomessa pyöri muuan pienpoliitikko elä5keläisten ym pilkkikilpailuissa kyttäämässä tappavatko osallistujat saaliskalansa nopeasti. Jos eivät, paasasi kyttääjä äkäistä vihapuhetta onkijoille suureen ään
een. Kyttääjä lopetti harrastuksensa kuin seinään nähtyään sattumalta telkkarissa kuinka, silakkatrooli tyhjennettiin troolarin ruumaan. Kalaa meni sinne useita satoja kiloja komeana ”hopeanhohtoisena putouksen”.
Ilmoita asiaton viesti
Teemu Torssonen vaimoineenko?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kannattaa miettiä mitä tarkoittaa saaliiksi otettava. Se on kala, jota ei vapauteta. Sellainen on vaikkapa kala, jonka pilkillä sujautat pilkkijakkaran sisuksiin elävänä. Se pitää aina tappaa ennen kuin se laitetaan talteen muiden saaliskalojen sekaan. Ei tuo lakimuutos koske C&R-kalastusta mitenkään. Siinä jokainen kalastaja miettii edelleen omaa moraaliaan. Minä valikoin saaliiksi otettavat kalat koon perusteella tai jos se on selvästi vahingoittunut. Muut saavat jatkaa uimistaan. Monissa passiivipyydyksissä kalat usein joutuvat kärsimään pitkiäkin aikoja ennen kuin kuolevat itse tukehtumalla tai kalastaja ne lopettaa. Siksi pidän aktiivisia kalastusmenetelmiä kalojen osalta eettisempinä. Helpointa olisi tietysti lopettaa kalastaminen ja siirtyä vegaaniravintoon, mutta enpä taida.
Ilmoita asiaton viesti
Vegaaniravinto voi olla enemmän ympäristöä kuormittava. Vesistöjen kaloja on hyväksi hyödyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan.
Ja laajoiksi muodostuneet hylje- sekä merimetsohaitat kannattaisi ottaa tosissaan.
Merituulivoimaloiden rakentaminen tuo valitettavasti myös kaksi naulaa lisää kalojen kutuun ja itse kalastuksen harjoittamiseen…
Ilmoita asiaton viesti
” Itsekin lähtisin kiellon tielle sillä tutkitusti kalat tuntevat kipua ja kokevat tukehtumisen tunnetta kun niistä otetaan kuvia.”
– Tuo kuulostaa niin vakaumukselliselta, että melkein tulee mieleen Linkolan ns. ekofasismia lähentelevät linjaukset (paitsi että kalastajana Pena ehkä joskus joutui käytännössä tinkimään periaatteesta). Ehkä jopa Teemu Torssosen äärimmäiset ulostulot ja hänen perustamansa ”kansallismielinen luonnonsuojelujärjestö”. Toivotaan vaan, että ihan oikeita natseja ei päästetä koskaan mato-onginnan kalastuksenvalvojan tehtaviin enempää kuin järjestyksenvalvojiksikaan 😉
Eilinen uutinen: ”IS:n tietojen mukaan Torssosen epäillään pakottaneen silloisen avovaimonsa erilaisiin tehtäviin, muun muassa hoitamaan kalastuksenvalvontaa. Kalastuksenvalvonta liittyi Torssosen perustamaan ”kansallismieliseen luonnonsuojelujärjestöön”.
– Keskitymme siihen erityiseen suhteeseen, mikä suomalaisilla on Suomen luontoon. Halusin myös näyttää, että luontoa voivat suojella muutkin kuin tytöt ja nynnyt, Torssonen kommentoi järjestöään vuonna 2017” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009879954.html
Ilmoita asiaton viesti