Sauli Niinistö varoittelee Suomen velkaantumisesta
Euroja eli ekejä joka on Euroopan Unionin vuosien 1999 – 2002 aikoihin lanseeraama valuutta.
Lauantaina 21.1 Sauli Niinistö varoittelee haastattelussaan Suomen kansantalouden velkaantumisesta. Niinistö ei taloussaarnojaan pidä ensimmäistä kertaa. Tasavallan presidenttimme on kenties suomessa tunnetuin henkilö joka on kertonut kansalaisille ”rahan luomisesta tyhjästä”.
Vaikka Niinistön sanomalla on painoarvoa, jää haastattelun anti jokseenkin helppoheikkimäiseksi.
”Meidän on opittava elämään sen mukaan, mitä me olemme oikeasti tuottaneet hyvää”
”Tähän velkaantumiseen on johtanut liiallinen rahan painaminen keskuspankkien taholta. Se on kasvattanut monet väärään talousajatteluun, jossa raha on ilmaista ja velka on vaaratonta”
– Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Turun Sanomien haastattelussa lauantaina 21.1.2023 ( Lähde: Helsingin Sanomat )
Niinistön puhuessa ”hyvän tuottamisesta” hän sotkee kansalaisten ajatuksia ja hämärtää kovien talousrealiteettien totuuksia. Tasavallan presidenttimme ei myöskään kerro mitä ”vaaroja” velkaan sisältyy. Tämän olisin itsekin halunnut kuulla. Oliko haastattelu vain yksittäinen haastattelu muiden joukossa vai pyrkikö Niinistö pehmittämään kansalaisten ajatuksia tulevaisuutta ajatellen.
Vaikka Niinistö tunnetaan koko kansan ja työväen presidenttinä, muistetaan hänet myös kokoomuksen riveistä. Kokoomusta kohtaan on kovia odotuksia tulevia eduskuntavaaleja silmälläpitäen. Kokoomus on rummuttanut velkaantumisen ”vaarallisuudesta” ja esittänyt vaihtoehtojaan. Työperäistä maahanmuuttoa kokoomus ei ole unohtanut, mutta aiemmat puheet ”innovaatioista” ovat jääneet vähemmälle.
Tarkastelemalla suomalaista työmarkkinatilannetta kokonaisuudessaan, osoittautuu ”työperäinen maahanmuutto” ajatuksena talouskasvuun ja velkojen vähenemiseen harhaiselta ajatukselta.
Kun ”velkojen vaarat” jää hämärän peittoon on epäilykset luonnollisia. Voisiko tulevalla Suomen valtaeliitillä olla peräti aikomuksena myydä merkittäviä maa-alueita ja luovuttaa ne siten globaalien toimijoiden haltuun velkojen vastineeksi. Vai voisiko Suomi jopa innovatiivisesti tarjoutua säteilevän ydinjätteen kaatopaikaksi?
Suomen kansantalouden velkaantumisessa on piirteitä jotka vaativat selvittämistä. Tähän selvitystyöhön on nimitettävä puolueeton Totuuskomissio selvittämään velan syyt ja seuraukset.
Eiköhän se mene niin että on kevytmielisesti velkaannuttu 50 miljardia tämän hallituksen aikana ja jatkossa velkaantumista ei voi enää jatkaa ja taloudellista liikkumavaraa tulevaisuudessa supistaa veloista maksettavat korot.
Todellakin on eletty yli varojen. Ilman ylimääräistä raharuisketta taloutemme on paljon aneemisempi.
Kyse ei ole yksin otetun velan määrästä vaan myös otetun velan kerrannaisvaikutuksista taloudessa. Kerrannaisvaikutukset ovat olleet joskus ennen maailmassa 9-kertaiset, joten kyseessä on jopa 450 miljardin kokoinen potti rahaa. Nykyisin siitä iso osa valuu tosin ulkomaille palkkoina ja matkailuna mutta kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos julkisen kulutuksen kerrannaisvaikutukset olisivat todellakin yhdeksänkertaiset tai edes sinne päin, meillä ei olisi mitään hätää. Julkisen talouden voisi laittaa kuntoon velkaantumalla. Valitettavasti se ei mene niin.
https://www.eurojatalous.fi/fi/2017/artikkelit/onko-julkinen-velka-vaikuttanut-talouskasvuun-suomessa/
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä jonkinlaisen kansalaisista koostuvien totuuskomission ja kansantuomioistuimen perustamisesta, joiden tehtävä olisi tutkia poliitikkojen tekemiset viimeisen 20-30 vuoden ajalta. Poliitikot ovat myyneet valtion tuottavat yritykset, luonnonvaroja ja kansallisomaisuutta, sekä velkaannuttaneet valtion ja työntäneet saadut rahat ulkomaille mitä ihmeellisimpiin kohteisiin joko menetettyinä sijoituksina tai jonain apuina ja tukina muille maille.
Siinä Niinistö on oikeassa, ettei meillä ole varaa nykyisenkaltaiseen presidentti-instituutioon, kansanedustuslaitokseen ja siihen määrään virkamiehiä joita nykyään on.
Maamme pelastamiseksi tulisi siirtyä suoraan demokratiaan välittömästi, jossa valtiota pyöritettäisiin sitovien kansanäänestysten turvin ja poliitikkojen tehtävä olisi vain toteuttaa sitovien kansanäänestysten tulokset. Jokainen näkee mihin olemme tulleet ja mihin olemme matkalla nykyjärjestelmällä.
Ilmoita asiaton viesti
Useissa maissa valtion velkaantuminen ei ole mikään yksinkertainen toimi. Monissa maissa on varmistuksia ettei istuva hallitus voi velkaannuttaa maata.
Esim. Virossa on sellainen lainsäädäntö.
USA:ssa lupa lisävelkaan joudutaan joka kerta hakemaan aika monimutkaisin menettelyin. Ihmettelenkin miten Bidenin potti on saatu menemään läpi aika pienin mutinoin. Normaalisti se edellyttäisi aika laajaa yksimielisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
” Monissa maissa on varmistuksia ettei istuva hallitus voi velkaannuttaa maata.”
Joku tällainen varmistus pitäisi saada meidänkin maahamme, koska velkasaldo alkaa olla täysi ja jo korkomenot rasittavat valtiontaloutta kohtuuttomasti.
Velka on hyvä bisnes sille joka luo rahan tyhjästä ja nuoret poliitikot jotka valtion ovat velkaannuttaneet, on palkittu ruhtinaallisesti maan rajojen ulkopuolisilla viroilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos hyvistä kommenteista!
Ylempänä Esko Karinen kommentoi:
”Todellakin on eletty yli varojen. Ilman ylimääräistä raharuisketta taloutemme on paljon aneemisempi”
Ilmeisesti velkarahaa on pumpattu sievoisesti julliselle sektorilla ilman, että rahalla on ollut mitään tuottoajatuksia. Siten tämän velkarahan osuus reaalitalouteen jää epäselväksi.
Tässä poimintona esimerkkejä Suomen valtion veloista eri vuosina, VUOSILUKU / VELKA MILJARDIA EUROA, joidenkin vuosien loppuun merkitty prosentti suhteessa BKT mittakaavan havainnollistamiseksi:
1954 228
1955 230 – 13,7%
1956 253
1957 284
1958 289
1959 294
1975 596
1976 778 – 3,6%
1977 1 136 – 5,0%
1978 2 051
1979 2 555
1980 3 022
1981 3 717
1982 5 087
1983 6 412
1984 7 445
1985 7 902
1986 8 745
2000 63 435 – 46,6%
2001 61 760
2002 59 253
2018 104 973
2019 106 368
2020 124 833 – 52,5 %
2021 128 696
Ilmoita asiaton viesti
Velat voitaisiin käyttää investointeihin jotka maksavat itsensä takaisin.
Nyt näin ei ole, kyse on syömävelan ottamisesta, rahan käytöstä korruption tapaan ja lisäksi varoja suunnataan investointeihin jotka eivät ole tuottavia.
Tuottamattomia investointeja ovat raideinvestoinnit, varsinkin Kruunuvuoren silta toteutettavassa muodossa, tunnin juna, pikaratikka,, rata lentoasemalle, Vantaan ratikka, vuokriaan itse maksamattomalle kansanosalle rakennettaviin vuokrapalatseihin jne.
Ilmoita asiaton viesti
Risto Ryti maksatti valtion velan pois juuri ennen toista maailmansotaa. Nykyinen hallitus ei ole ainakaan tätä Rytin virhettä tekemässä.
Ilmoita asiaton viesti