Trump vs. Biden: toistuuko neljän vuoden takainen? (päivitetyt gallupit)

Neljä vuotta on kulunut siitä hetkestä, kun ajattelematon tapahtui ja Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi. Etenkin suomalaismedioissa tämä mahdollisuus ei juurikaan noussut esille, sillä niin varmana Hillary Clintonin voittoa pidettiin. Monen puolustukseksi on sanottava se, että valtaosa gallupeista ennustikin Clintonille voittoa. Aivan kaikki eivät kuitenkaan näin tehneet.

Tulevan yön vaalien suhteen on huomattavissa hieman vastaavia piirteitä kuin neljä vuotta sitten. Hillary Clinton on vaihtunut Joe Bideniin, joka – vaikkei olekaan aivan Clintonin veroisesti maansa politiikassa ryvettynyt – on hänkin ehtinyt jo lähes puoli vuosisataa toimia USA:n politiikan koukeroissa.

Ehdokkaiden olemuksista huolimatta suurin vaaleja yhdistävä tekijä on se, että tälläkään kertaa Trumpille ei tunnuta mielipidemittauksissa annettavan juurikaan mahdollisuuksia. Suomalaismedioissakin kilpakumppaneiden eron kerrotaan olevaan reilu ellei peräti murskaavan selkeä Bidenin eduksi.

Usein näiden uutisten lähteet ovat kuitenkin hyvin värittyneiden amerikkalaismedioiden edustajilta, kuten esimerkiksi CNN:ltä. Se, että CNN on demokraatteja suosiva kanava, ei ole minkään salaliiton lietsomista, vaan yhtä selkeä asia kuin Fox Newsin republikaanius. En lähde siksi tässäkään tekstissä kummaltakaan näistä hakemaan luotettavaa gallup-tulosta. Sen sijaan käännän katseeni niihin mielipidemittauksen tekijöihin, jotka vuonna 2016 osuivat lähimmäs oikeaa lopputulosta.

Näitä olivat muun muassa Robert C. Cahaly Trafalgar Groupista, Raghavan Mayurin johtama IBD/TIPP sekä Rasmussen. Näistä Cahaly ennusti vuonna 2016 jopa valitsijamiesäänet hämmästyttävän liki, sillä hänen ennen vaaleja tekemiensä laskujen mukaan valitsijamiesäänet olisivat menneet Trumpille 306-232. Lopulta ne menivät Trumpille 304-227.

IBD/TIPP näyttää tekevän koko maan laajuisia gallupeja, mutta Trafalgar Group ja Rasmussen keskittyvät myös osavaltiotasolle. Siksipä artikkelissani käyttämissä taulukoissa käytän vain Trafalgar Groupin ja Rasmussenin osavaltiotason mielipidemittauksia. Näiden lisäksi olen ottanut seurantaan myös gallupeja kokoavan ja niiden keskiarvon laskevan Real Clear Politics -sivuston. Suosittelen kuitenkin tsekkaamaan myös IBD/TIPPin, sillä heidän osuvuus on ollut aiemmin kovaa luokkaa.

Presidentinvaalien systeemi ja osavaltioiden jaottelu

Ennen taulukoihin menemistä on oleellista selventää Yhdysvaltain presidentinvaalien systeemiä. Ensinnäkin, USA:n presidentinvaaleissa yksinkertaisella äänten enemmistöllä ei voittoa napata. Esimerkiksi vuonna 2016 Hillary Clinton sai ääniä lähes kolme miljoonaa enemmän kuin Donald Trump, mutta Trumpista tuli silti presidentti hänen vietyään osavaltiotasolla useat taistot täpärästi nimiinsä. Siitä päästäänkin aasinsillan avulla toiseen olelliseen seikkaan, sillä USA:n presidentinvaaleissa oleellista on juurikin olla suositumpi ja siten voittaa tarpeeksi osavaltioita ja sen myötä kertyviä valitsijamiehiä itselleen. Näitä valitsijamiesääniä jokaisella osavaltiolla on vaihteleva määrä väkimääränsä perusteella. Valitsijamiesääniä on koko maassa yhteensä 538 ja voittaakseen vaalit on ehdokkaan kerättävä vähintään 270 valitsijamiesääntä.

Useat osavaltiot ovat tässä vaiheessa kisaa jo selviä sinisiä (= demokraattien) tai punaisia (= republikaanien) osavaltioita. Mielipidemittaukset harvoin enää keskittyvät näihin varmoina pidettyihin osavaltioihin. Taulukko 1 esittää tämän hetken varmoina pidetyt osavaltiot ja niiden valitsijamiesmäärät.

 

Taulukko 1. Varmat osavaltiot.

Bidenilla on siis varmoina pidettyjen osavaltioiden myötä 91 valitsijamiestä enemmän kuin Trumpilla. Näiden osavaltioiden sijaan mielenkiinto kohdistuu kuitenkin ns. vaa’ankieliosavaltioihin, joiden äänestystulos ei ole vielä varma. Näiden osavaltioiden äänestystulokset ja sen myötä ehdokkaiden kesken jakautuvat 197 valitsijamiesääntä ratkaisevat presidenttikilvan voittajan tulevissa vaaleissa. Seuratessasi siis presidentinvaalikilpailua seuraa erityisesti näitä vaa’ankieliosavaltioita, sillä niiden jakautuminen ehdokkaiden kesken ratkaisee vaalit.

Seuraavaksi esitän nämä osavaltiot sekä niissä tällä hetkellä vallitsevan galluptilanteen. Olen valinnut esitettäviksi Real Clear Politicsin useiden gallupien keskiarvon esittämän lukeman sekä vuonna 2016 oikeaan osuneiden Trafalgar Groupin ja Rasmussenin mittaukset. Olen tämän jälkeen laskenut jokaisen mielipidemittaajan alle näiden osavaltiotulosten myötä seuraavan presidenttikisan lopputuloksen. Trafalgar Group ja Rasmussen eivät ole tehneet kaikista osavaltioista gallupeja, joten mikäli yhdeltä mittaajalta sellainen puuttuu, olen päätellyt sen muiden gallupin tekijöiden tuloksista. Julkaisin tämän tekstin ensimmäisen kerran eilen 2.11., ja olen nyt mielipidemittaustuloksia päivittäessäni ottanut mukaan sekä eiliset että tämän aamuiset gallup-tiedot sisälvät taulukot (Taulukko 2a ja 2b).

Taulukko 2a. Tilanne vaa’ankieliosavaltioissa 2.11.2020.
Taulukko 2b. Tilanne vaa’ankieliosavaltioissa 3.11.2020.

Real Clear Politicsin gallup-tilanne näyttää tänään 3.11. vähemmän selkeältä kuin vielä eilen. Eilen tilanne näytti lähes Joe Bidenin ylikävelyltä, mutta tänään Trumpin mahdollisuudet ovat jo selkeästi paremmat. Biden on toki yhä selkeästi edellä, mutta tänään kilvan kääntyminen Trumpille vaatisi ”enää” esimerkiksi Arizonan, Floridan ja Pennsylvanian kääntymisen. Rasmussenin kohdalla ainoat muutokset eiliseen taulukkoon ovat Pennsylvanian pieni muutos (Biden +3% –> +4%) ja Ohion mittaustulos (Trump +3%). Rasmussenilta löytyy edelleen harmillisen vähän omia osavaltiokeskeisiä mielipidemittauksia, joten heidän kohdallaan osavaltiokohtaisten laskelmien tekeminen nojaa tässä taulukossa vahvasti RCP:n ja Trafalgarin mittaustuloksiin. Joka tapauksessa sekä RCP että Rasmussen puoltaisivat näillä tuloksilla Joe Bidenin voittoa.

Mielenkiintoisen twistin kilpaan tuo Trafalgar Group, jonka gallupien valossa Donald Trump jatkaisi presidenttinä seuraavat neljä vuotta. Trafalgarin Cahaly veikkasikin aiemmin linkatussa jutussani uskovansa Trumpin uusivan presidenttiytensä noin 270-280 valitsijamiesäänellä. Eiliseen verrattuna Trafalgarin mittaustuloksissa merkittävin muutos on Nevadan kääntyminen Bidenin 2,3 prosentin johdosta Trumpin 0,7 prosentin johtoon. Muita muutoksia ovat Trumpin kaventunut johto Floridassa (2,8% –> 2,1%) ja Georgiassa (6,5% –> 4,3%) sekä kasvanut johto Pennsylvaniassa (0,8% –> 1,9%). Pennsylvanian kohtalo näissä vaaleissa on erittäin mielenkiintoinen ja ratkaiseva, sillä osavaltion kohdalla erot Trafalgarin ja RCP:n ja Rasmussenin gallupien välillä ovat suuret.

Real Clear Politicsin keskiarvoja ja sitä, miten ne saattavat vaalien lopputuloksen suhteen muuttua, voidaan myös vertailla. Taulukossa 3 esitän vuoden 2020 vaa’ankieliosavaltiot vuoden 2016 lukemilla. Esitän Real Clear Politicsin viimeisen gallup-keskiarvon ennen vaaleja ja sen vertailukohtana vaalien todellisen lopputuloksen. Lasken myös näiden erotuksen.

Taulukko 3. Tämän vuoden presidenttikilvan ratkaisevat osavaltiot vuonna 2016.

Huomattava seikka on se, että Trump oli lähes poikkeuksetta vaalipäivänä reilusti viimeisiä mielipidemittauksia suositumpi. Erot viimeisten gallupien ja lopputulosten välillä ovat niin suuret, että mikäli ne tälläkin kertaa toteutuvat vastaavan suuruisina, nousee Trump monessa vaa’ankieliosavaltiossa iskuetäisyydelle Bidenista. Taulukossa 4a ja 4b kuvattuna vuoden 2016 viimeisten gallupien ja lopputuloksen erotus eilisiin ja tämänpäiväisiin tilanteisiin.

Taulukko 4a. Vaa’ankieliosavaltioiden lopputulos, jos vuoden 2016 tulokset toteutuisivat 2.11.2020 gallup-tulosten kohdalla.
Taulukko 4b. Vaa’ankieliosavaltioiden lopputulos, jos vuoden 2016 tulokset toteutuisivat 3.11.2020 gallup-tulosten kohdalla.

Vuonna 2016 Trump päihitti näissä osavaltioissa kilpakumppaninsa viimeisissä gallup-mittauksissa 9-5, joten vaikka Trump onkin eilisestä parantanut (Biden 10-4 –> Biden 8-6), niin tilanne on selkeästi parempi demokraattien kannalta. Ja vaikka Trump onnistuisi vaalien loppukirissään vuoden 2016 tapaisesti, niin hän ei siitäkään huolimatta nousisi nykyisillä gallup-tilanteilla riittävän monessa osavaltiossa Bidenin ohi. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että kilpa on eiliseen verrattuna muuttunut tasaisemmaksi. Siinä missä eilen Trumpilla ei ollut oikein mitään mahdollisuuksia, nyt voiton saavuttaakseen hänen pitäisi ”enää” kääntää Florida ja Texas punaiseksi.

Lopuksi

Biden on siis selkeästi ei vain Clintonia tiukempi vastus Trumpille, vaan todennäköisempi voittamaan koko presidenttikisan. Näin siis pelkkiä tilastoja lukemalla. Toisaalta Trumpin jatkokausikaan ei ole niin mahdoton kuin monella suunnalla tunnutaan ajattelevan. Trafalgar Groupin mielipidemittaukset osuivat vuonna 2016 hyvin oikeaan nimenomaan osavaltiotasolla. Heidän mittauksensa näyttivät osavaltioiden voittajan oikein, jonka myötä Robert C. Cahalyn oli esimeriksi mahdollista osua niin lähelle oikeita valitsijamiesäänten määriä. Jos Trafalgarin tämän hetken mittaukset pitävät paikkansa, on Trump vahvasti matkalla kohti jatkokautta.

Trafalgar Groupin lisäksi oletettua tiukemman kilvan puolestapuhujia ovat IBD/TIPPin ja Rasmussenin mielipidemittaukset. Nämä jälkimmäiset eivät kuitenkaan välttämättä povaa Trumpille voittoa, vaan Bidenin niukempaa voittoa.

Joka tapauksessa Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputulos on vielä täysin auki. Ei muuta kuin popcornit esiin ja seuraamaan jännitysnäytelmää!

edit. Päivitin taulukoiden tiedot ajan tasalle (3.11.) ja lisäsin ne tekstiin. Jätin kuitenkin myös eilisen taulukot tekstiin, sillä eilisen ja tämän päivän tilanteiden vertailu tuo mielestäni lisämielenkiintoa tarkasteluun. Muokkasin myös hieman tekstiä analysoidessani eilisen ja tämän päivän muutoksia ja niiden vaikutuksia. Summa summarum: kisa näyttää vain kiristyneen.

Eilisessä tekstissäni olin myös virheellisesti maininnut, että vaaliyö olisi ollut jo kuluneena yönä. Tämä oli kirjoituksen aiottua aikaisemman julkaisun myötä siihen jäänyt lapsus. Vaalit ratkeavat siis Suomen aikaa ensi yönä.

TommiTer

31-vuotias turkulainen kuntapäättäjä ja KD Turun puheenjohtaja vm. 2021. Filosofian maisterivaiheen opiskelija Turun yliopistossa, aiemmin valmistunut tradenomiksi. Vapaa-ajalla vaimon, perheen ja ystävien lisäksi aikaa kuluu mm. lätkän, kirjojen, musiikin ja lenkkeilyn parissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu