100.000 uuden työllisen valtion- ja kansantaloudellinen merkitys
Arto esitti eilen kysymyksen, mitä valtiontaloudelle merkitsisi, jos 100.000 työtöntä työllistyisi. Kysymys oli asiallinen, mutta hukkui keskusteluun siitä, onko tätä luvattu vai ei. Asiallista vastausta ei siksi saatu.
Laskeskelin asiaa mielessäni ja päädyin samaan suuruusluokkaan, jota Chat GPT tarjosi. Mutta tässä tekoälyn laskemat luvut.
- Sosiaaliturvamenot vähenisivät n. 1,44 mrd. (Chat GPT oletti 1200 eur/kk)
- Ansiotuloverot kasvaisivat n. 600 miljoonaa
- Arvonlisäverot kasvaisivat n. 240 miljoonaa
Itse päädyin hieman suurempaan summaan, mutta tämä on varovainen arvio: Yhteensä siis 2,28 mrd. Euroa.
Chat GPT:n arvio oli omaa arviotani varovaisempi siksi, että se laski mekaanisesti. Tämän lisäksi työllisyyden paraneminen antaisi uskoa myös työssä käyville. Se saisi aikaan kulutuksen kasvua selvästi laajemmin. Arvioin dynaamisten vaikutusten kautta arvonlisäverotulojen kasvavan selvästi enemmän ja päädyin itse noin 2,5 mrd. hyötyyn.
Suorien verotulojen kasvun ja sosiaaliturvamenojen alenemisen lisäksi aiheutuisi kasvusysäys bruttokansantuotteeseen. Chat GPT:n mukaan BKT voisi kasvaa jopa noin 11 mrd. euroa. Kun valtionvelka suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, BKT:n kasvu saisi nykyisen velkapotin näyttämään huomattavasti kestävämmältä.
Näiltä luvut voisivat näyttää, mikäli uudet työlliset työllistyisivät keskipalkkaisiin töihin yksityiselle sektorille.
Ajatusmalli on vain nurinkurinen eli ensin tarvittaneen työpaikat ja sitten niihin työntekijät. Sosialisti toki loihtii ihmisille töitä julkiselta ja toisaalta väenlisäys itsessään luo työtä monelle sektorille.
Tämä ikiliikkuja on nyt vaan sikäli rikki kun se perustuu velkaan jota on nyt vähän liikaa, joka vuosi tulee lisää liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatusmallissa ei ole mitään nurinkurista. Markkinatalous toimii juuri kuvaamallasi ikiliikkujaperiaatteella:
– Kysyntä lisää työvoiman tarvetta
– Työvoiman lisäys lisää kysyntää jne.
Ikävä kyllä ikiliikkuja on rikki mm. korkeiden korkojen ja surkean tulevaisuudenuskon vuoksi. Esim. pari päivää sitten uutisoitiin autokaupan olevan 30 vuoden pohjissa ja jokainen tietää missä tilanteessa on asuntokauppa (ja rakentaminen).
Korkojen lasku auttaa hieman, mutta rinnalle tarvitaan tunnelman paranemista niin Suomessa kuin meidän vientimaissammekin.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvua harvemmin tulee veroja korottamalla
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on totta. Ikävä kyllä kasvua ei tule myöskään leikkaamalla, ellei säästettyjä rahoja käytetä paremmin: kasvua tukeviin toimiin.
Miljardin veronkorotus vähentää kysyntää noin miljardilla, jos oletetaan että ylivoimaisesti suurin osuus tuloista menee kiertoon. Tämä puolestaan vähentää verotuloja. Joten miljardin veronkorotus voi nettovaikutukseltaan olla vähäinen.
Miljardin säästö puolestaan on oikeasti vain 600 miljoonan säästö, jos veroaste on noin 40%. Sen lisäksi yksityinen kulutus leikkaantuu joitakin satoja miljoonia säästökohteesta riippuen.
Joten ei ole helppoa hallituksessakaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Joten ei ole helppoa hallituksessakaan.”
Mutta oppositiossa on helppoa, voi luvata mitä vain, vaikkapa 100 000 uutta työpaikkaa, kuten tämänkin hallituksen avainpolitikot lupasivat oppositiossa ollessaan.
Ilmoita asiaton viesti
Paras säästökohde olisi saada julkiselta puolelta virkakyöstejä siirtymään yksityispuolelle töihin.
Ilmoita asiaton viesti
Toki. Mutta silloin myös työtehtävien pitäisi muuttua. Se ei auta paljoakaan, jos julkinen puoli vähentää työntekijän ja hankkii sitten saman ostopalveluna. Säästöä voisi syntyä vain sitä kautta, jos yksityinen tekisi asian tehokkaammin.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä nyt tiedä onko ne kaikki julkisen sektorin keskijohdon työt niin tarpeellisia.
Ilmoita asiaton viesti
Erilaisia laskuharjoituksia kansantalouden parametreilla kuten juuri työllisyysaste, tai esim. vaihtosuhde, BKT, viennin osuus, koko julkisen talouden velka, investointiaste, kysyntä, tarjonta, korko, inflaatio, veroaste jne. on toki mielenkiintoista tehdä.
Kymmenet ekonomistit Suomessa eri tutkimusyksiköissä tekevät näitä analyysejä ja simulointeja päivät pääksytysten. Kansantalouden tutkimus ja teoriat ovat löytäneet eri parametrien välillä riippuvuuksia ja selitysmalleja.
Yksi yleinen eri taloustieteilijöiden koulukuntia yhdistävä löydetty totuus on se, että lyhyen (< 4 vuotta) ajan toimilla vaikutukset työllisyyten ovat vähäisiä, tarvitaan pitempiä vaikutussyklejä.
Kansainvälisten suhdanteiden ja yhden kauden hallituksen vaikutussuhde työllisyyteen lienee luokkaa 90 suhde 10:een.
Populaareilla keskustelufoorumeilla kuitenkin oman avauksen tulokulma talouteen on lähes aina poliittinen: etsitään vikaa toisten poliittisten ryhmien tekemisistä ja mielipiteistä, harvemmin kyseenalaistetaan omia arvoja ja asenteita.
Siksi ei ole kovinkaan merkillistä että vuoropuhelua, jos sitä syntyy lainkaan, käydään juoksuhaudoista käsin, juupas-eipäs tai ”ne lupas” -pohjilta.
Toki tällaisellakin vuorovaikutuksella on oma arvonsa, vähintään viihde-.
Eihän näitä foorumeita muuten olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän oli juuri tuo ”ne lupas” -pohja, minkä vuoksi Arto ei saanut yhtään asiallista vastausta muutoin asialliseen kysymykseensä. Tämä blogi yrittää antaa sellaisen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, koetin vain edellä vastata ihmetykseesi siitä, miksi asiapohjalta ei syntynyt analyyttistä keskustelua. Kun lukija tuntee aikaisemmista yhteyksistä kirjoittajan tulokulman, ei blogisti ehkä kohtuudella voi odottaakaan täysin arvovapaata, analyyttistä keskustelua.
Vielä: pisteet sinulle että yrität.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun lukija tuntee aikaisemmista yhteyksistä kirjoittajan tulokulman, ei blogisti ehkä kohtuudella voi odottaakaan täysin arvovapaata, analyyttistä keskustelua.”
😉
Minulle kyllä kelpaa asiaton ja arvopohjainen keskustelu, eikä keskustelu minun blogissani edes lähestynyt mitään ”punaisia viivoja”.
Tosin arvovapaa keskustelu tietenkin sopii minulle yhtä hyvin kuin arvopohjainenkin keskustelu, mutta sellaisesta keskustelusta josta puuttuu arvopohja kokonaan, jää kyllä suuri osa mielenkiinnostakin pois.
Arvovapaata keskustelua tarvittaisiin tietenkin nimenomaan sielä missä päätöksiä tehdään ja ehkäpä vähän enemmän myös opposition edustajilta ja vaaleissa ehdolla olevilta. Valitettavasto vain arvovapaa keskustelu on populistien arvojen vastaista ja se vesittää koko arvovapaan keskustelun idean, eivätkä muutkaan kuin populistit voi siis sellaiseen tyytyä.
Täällä blogistaniassa arvojen esiintuominen keskustelussa ei toisaalta ole niin kovin haitallista.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos asiallisetsta vastauksesta, jota en valitettavasti omassa blogissani saanut.
”Näiltä luvut voisivat näyttää, mikäli uudet työlliset työllistyisivät keskipalkkaisiin töihin yksityiselle sektorille.:”
Julkiselle puolelle tarvittaisiin valitettavasti myös lisää työntekijöitä, vaikka se ei lukuja kaunista, vaan päinvastoin heikentää niitä. Mutta sitä vartenhan tämä meidän yhteiskunta ja luotu järjestelmä on olemassa, että ihmiset saisivat ns. julkisia palveluita, eivätkä talousluvut. Nyt näitä julkisia palveluita ollaan talouslukujen kaunistelemisesksi karsimassa ja sen työpaikkoja ollaan vähentämässä.
Esitit lukuja jotka voivat pitää paikkansa tai sitten ei. Lukusi näyttävät minusta optimistisilta, mutta itse en ole jaksanut ryhtyä pohtimaan sitä mitä se 100 000 työpaikkaa merkitsisi, joten minulla ei ole mitään kanttia kiistää lukujasi mihinkään suuntaan.
Tämä on liian vaativa laskuharjoitus minulle.
Sensijaan on helppo laskea mitä valtionvelan kasvattamisen lopettaminen merkitsisi meille kaikille. Se tarkoittaisi kulutuskyvyn laskua parilla tonnilla meille kaikelle ja se näkyisi käytännössä joko niin että ostoksia tehtäisiin parilla tonnilla vuodessa vähemmän, tai sitten sijoitukset kasvaisivat parilla tonnilla vähemmän.
Kaikki välimuodot ovat tietenkin mahdollisia, mutta joillakin ihmisillä se tosiaan merkitsisi ostosten pienentämistä ja joillakin vain säästämisen tai sijoittamisen vähentymistä parilla tonnilla vuodessa.
Toki sen verran voi ihan hatustakin sanoa, tai hihasta vetää, että 100 000 uutta työllisstä merkitsisi merkittävää parannusta valtion budjetin alijäämään. Kenties velanotto voitaisiin jopa lopettaa.
Pitäisi vain jollain konstin saada niitä työpaikkoja lisää, mutta se merkitsee sitä että jotkut edellytykset pitää täyttyä. Yksi niistä edellytyksistä on tietenkin se että työpaikkoihin löytyy sopivia työntekijöitä, jos ei löydy, ei työpaikkojakaan voi syntyä.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kun tuon kulutuskyvyn lasku parilla tonnilla vuodessa tarkoittaisi kysynnän heikentymistä edelleen 10 miljardilla (tai 6 miljardilla jos lasketaan vain aikuisväestö). Kymmenen miljardia pois kulutuksesta vähentäisi verotuloja 4 miljardia (veroaste 40%). Tällä tuskin voitaisiin velkaantumisongelmaa ratkaista.
Sitäpaitsi 2000 vuodessa on useimmille melko suuri raha.
Ilmoita asiaton viesti
Olet täysin oikeassa siinä että ei se kulutuskysynnän pienentäminen todellakaan ole ratkaisu ja siitä varmaan kerrotaan ministereille virkamiesten toimesta, etteivät tekisi vääriä ratkaisuja. Virkamiehet oikeasti johtavat tätä maata, riippumatta siitä keitä siellä hallituksessa kulloinkin on kukkoilemassa, eikä talouden suuntaa voida siis kääntää ainakaan sillä tavalla että vaihdetaan politikkoja.
Toivotaan sentään että valtion virkamiehet keksivät tähän ongelmaan hyvän ratkaisun, tai sitten noususuhdanne tulee ja pelastaa, riippumatta siitä ketkä politikot silloin sattuvat olemaan ”in the spotlight.”
Ilmoita asiaton viesti
Tilastojen perusteella vuosien 2020 ja 2023 aikana työllisten määrä yksityisellä sektorilla on lisääntynyt 78 000:lla henkilöllä koostuen pääosin palkansaajista.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tuona aikana julkisen puolen työpaikat lisääntyneet 55000?
Kansantalous | Tutkijat huolestuivat: Julkinen sektori on paisunut Suomessa vauhdilla: https://www.hs.fi/talous/art-2000010597251.html
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin eri tilastointitapa on käytössä hesarilla,
https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html
Julkinen sektori oli ”paisuneimmillaan” 1980-luvun loppupuoliskolla, sen jälkeen julkisen sektorin työvoimaosuus on pysytellyt neljänneksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Hesari on esimerkillinen selvittelijä kun on kyse persujen asioista. Kaikki kivet käännetään. Ehkä tässäkin on kyse Tilastokeskukuksen kaunistelevista tutkimustuloksista.
Vastaavia kaunisteluja löytyy työttömyystilastoinneista eri instansseilla. Vai pidätkö Hesaria epäluotettavana tiedonlähteenä?😂😂
Ilmoita asiaton viesti
En pidä. Julkisen sektorin osuus työvoimasta on edelleen samat 25 prosenttia, mitä se oli 1900-luvun lopussa.
Vuodesta 2020 vuoteen 2023 yksityisen sektorin työllisyys koheni vähintään 78 000 henkilöllä ja silti valtio ottaa nyt vuonna 2024 ennätysmäärin lisää velkaa. Hallituksen haikailemat 100 000 uutta työllistä eivät siten vääjäämättä tule kääntämään velkasuhdetta.
Ilmoita asiaton viesti
Neljännes on vasta menty hallituskaudesta. Parasta tehdä yhteenveto 2027.
Ilmoita asiaton viesti
”Näiltä luvut voisivat näyttää, mikäli uudet työlliset työllistyisivät keskipalkkaisiin töihin yksityiselle sektorille.”
Toki, mutta myös julkisen sektorin työlliset maksavat ansio- ja kulutusveroa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää paikkansa ja monet yritykset palvelevat julkista sektoria. Tätä en kiistä. Samoin julkinen sektori on täysimääräisesti osa bruttokansantuotetta.
Laskeminen menee kuitenkin aika paljon vaikeammaksi, jos palkat maksetaan julkisista varoista. Se on kuitenkin selvää, että julkiselle sektorille palkatut tai julkista sektoria yksityisessä yrityksessä palvelevat työntekijät eivät nettona ole yhtä edullisia valtiontalouden kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Moniko heistä on nollatuntisopimuksella töissä?.
Ilmoita asiaton viesti
Nollatuntisopimukset ovat yleisempiä yksityissektorilla tietenkin ja etenkin sesonkiluonteisissa tehtävissä kuten ravitsemus- ja majoitusaloilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Viinikka:”Monet yritykset palvelevat julkista sektoria”.
Siihen kysymyksenu liittyi..
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, julkisen sektorin työllinen saa palkkansa julkisista varoista, mutta myös yksityistä työnantajaa tuetaan useilla eri keinoilla yhteiskunnan puolesta. Mm. suorat yritystuet, maataloustuki, Eu:n investointiavustukset.
Työllistymisen kansantaloudellisten vaikutusten laskeminen on siis monimutkaista.
Lähes filosofinen kysymys on sitten se, että missä määrin uusi työllistyjä verrattuna toisen sektorin työlliseen sitten on aidosti kansantaloutta vakauttava toimija työllisyydessään – esimerkiksi 8 prosentin kaljapulloja kaupan hyllyille järjestevä myymäläapulainen vs. kunnan terveysaseman siivooja?
Ilmoita asiaton viesti
”Lähes filosofinen kysymys on sitten se, että missä määrin uusi työllistyjä verrattuna toisen sektorin työlliseen sitten on aidosti kansantaloutta vakauttava toimija.”
Kansantalous tarvitsee myös ne siivoojat ja oluttölkkien hyllyihin järjestäjät, kuten myös terveys- ja hoitoalan ammattilaiset. Ilman niitä talous ei toimi, evätkä pelialan tai IT- tekniikan huippuosaajatkaan täällä viihdy.
Julkisessa keskustelussa, varsinkin persujen taholta, aivan turhaan ja aivan liikaa aliarvostetaan ns. pienipalkkaisia ja heidän merkitystään kokonaisuuden suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Työ itsessään voi olla tekijälleen merkitystä (vakaus, toimeentulon turva, työn sisältö) tuova arvo pienipalkkaisenakin, mikä kumuloituu kansantalouteen pienempänä sairastavuutena tai ”häiriökäyttäytymisenä”.
Työttömyys nostaa sairastumisen, rikosten tekemisen ym, haitallisen riskiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tommi hyvä,
Suomen hyvinvointi ja turvallisuus perustuvat pääosin vientiin, joka vastaa 45% jaloudestamme ja pk-yrityksistä, jotka muodostavat 85% uusista työpaikoista.
Kannattaa muistaa, että maailmassa on koko ajan 24/7 ”talous-olympialaiset”. Niissä jaetaan miljoonissa eri lajeissa vain yksi mitali, ”kultamitali” sille, joka saa tuotua kaupan kotiin!
Samoin kuin äskeisissä Pariisin olympialaisissa, Suomi on nyt suureksi osaksi myös talous-olympialaisissakin kilpailukyvytön, eikä saa riittävästi noita kultamitaleita.
Mikä neuvoksi?
Suomessa pitää nyt unohtaa sosialismi ja tehtävä täysremontti julkishallintoon, varsinkin soteen, verotukseen, työlainsäädäntöön ja koulutukseen – globaalin markkinatalouden ehtojen mukaan.
Vain niin Suomesta voi tulla taas globaalisti kilpailukykyinen matalan riskin maa, jossa on houkuttelevaa ja sallittua MEGA-rikastua, ottaa riskiä, investoida uuteen tekniikkaan, työllistää ja tehdä lapsia.
Seppo Korppoo, pk-riskiyrittäjä, 30+ vuotta 24/7 viemässä suomalaista huipputekniikkaa armottomille globaalimarkkinoille
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä hyvinvointi voi perustua myös hyvin toimiviin kotimarkkinoihin. Vientiä tarvitaan tuonnin rahoittamiseksi, mutta kotimarkkinasektori on muutoin ihan yhtä tärkeä.
Jos pelkkä vienti ratkaisisi, Yhdysvallat olisi todella köyhä maa. Suomen vienti on 35-40% suhteessa bruttokansantuotteeseen, Yhdysvaltojen 10-15%.
Kuitenkin pienessä maassa tarvitaan suurempi viennin osuus juuri pienten kotimarkkinoiden vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tommi hyvä,
Tottakai sisämarkkinoita tarvitaan.
Mutta kannattaa muistaa, että Suomen sisämarkkinatkin ovat veroparatiiseista käsin toimivien globaali-firmojen armottoman kilpailupaineen alla.
Kannattaa muistaa sekin, että Suomessa toimii noin 2000 ulkomaisten omistamaa sisaryritystä. Ne useinkin kaappaavat verokikkailulla monta sektoria sisämarkkinoistamme, esimerkkinä hoitoala…
Johtopäätös: Suomen melkeinpä kaikkien yritysten kannattaa olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä!
Ilmoita asiaton viesti
”Suomenkin sisämarkkinatkin jne…”.Ja ollaan vielä vailla lisää kansainvälisiä investoijia.
Ilmoita asiaton viesti
Sitäpaitsi yleensä unohdetaan että Suomen sisämarkkinat on nyt EU:n sisämarkkinat.
Kuvitelma että Suomella olisi EU:n sisämarkkinoiden lisäksi vielä omat sisäiset markkinat ovat yhtä harhaisia kuin kuvitelma että Keuruun kunta voisi olla tuotannon suhteen omavarainen ja että se voisi toima pelkästään omien sisämarkkinoidensa varassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Sitäpaitsi yleensä unohdetaan että Suomen sisämarkkinat on nyt EU:n sisämarkkinat.”
Kaunis kuvitelma. Eiköhän jokainen valtio myötävaikuta oman maan toimijoiden voittoon kilpailutuksissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Eiköhän jokainen valtio myötävaikuta oman maan toimijoiden voittoon kilpailutuksissa.”
Kuten Keuruun kunnan elinkeinoasiamieskin pyrkii myötävaikuttamaan oman kunnan toimijoiden voittoon kilpailutuksissa.
Mutta Keuruullakaan ei silti ole omia sisämarkkinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Saksa ja Ranska tukevat useilla sadolla mrd omia toimijoitaan. Onko se sitä eu- vai kansallisia sisämarkkinoita?
Ilmoita asiaton viesti
Se että tuetaan oman maan yrityksiä on tietenkin EU;n idean ja hengen vastaista puuhastelua.
Tarkoitus olisi että jako tehtäisiin vapaan kilpailun perusteelle, eikä kansallisia tukia pitäisi olla, ne sotkevat vapaan kilpailun periaatteen.
EU ei ole sitä mitä sen pitäisi olla. Sallitaanko esim. Jenkkilässä alueellisia tukia alueella toimiville yrityksille?
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla Suomi ainoa idiootti eu-alueella.
Ennallistamis- ja päästökauppa määritykset ovat tehneet punavihreät virkamiehet yhdessä typerien politiikkojen kanssa. Näillä päätöksillä sitten kuritetaan ainoastaan omaa kansaa.
Eun yhteisvelka ja 2035 hiilivapaa Suomi kuuluu samaan idioottien kyhäelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Eun yhteisvelka ja 2035 hiilivapaa Suomi kuuluu samaan idioottien kyhäelmiin.”
Ei ole idiotismia yrittää pelastaa tulevia sukupolvia ilmastonmuutokselta, meihinhän se ilmastonmuutos ei ennätä vaikuttaa,
Suomalaiset maksavat vuosittain EU:sta noin 200 €, kun taas Riikka Purra lainaa meille jokaiselle suomalaiselle tuhlattavaksi rahaa noin parin tonnin edestä vuosittain.
Ilmoita asiaton viesti
Laske luettelemani politiikkojen tekemät typeryydet
– yhteisvelka
– päästökauppa
– ennallistamiset
Ollaan ihan eri lukemissa kuin 200€/v/henk.
Suomen hiilineutraalius 2035 ei meidän nuorisolle eikä kenellekään muulle ole mitään vaikutusta. Paitsi veronmaksajille.
Ilmoita asiaton viesti
Löysin tiedon jonka mukaan Valtioneuvoston laskelman mukaan EU-jäsenyys maksoi vuonna 2021 Suomelle 175 euroa asukasta kohden.
Olisivatko nuo maksut sitten sen jälkeen kovasti kasvaneet ja miksi tämä meidän nykyisen hallituksemme aikana maksu olisi noussut?
https://valtioneuvosto.fi/-/10623/eu-jasenyys-maksoi-viime-vuonna-suomelle-175-euroa-asukasta-kohden
Eikö vaalilupauksissa ollut toisenlainen henki ja eikö äänestäjät uskoneet johonkin muunlaiseen lopputulemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen et ymmärrä lukemaasi. Saman ongelman olen huomannut aiemminkin.
Laske vuotuisten maksujen päälle, mitä tulee meille maksamaan päästökauppa, ennallistaminen ja eu yhteisvelka. Nämä kaikki ovat meidän typerien moraaliposeerausten tulos.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en mitään ala laskemaan, sitä varten on olemassa muita laskijoita kuin minä. Toki kaikkea sopii aina epäillä.
*****************************lainaus**********************************
Suomi maksoi vuonna 2022 EU:lle yhteensä 2,307 miljardia euroa, mikä oli 228 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen tulot EU:lta kasvoivat 173 miljoonalla eurolla 1,8 miljardiin euroon. Asukasta kohden laskettuna nettomaksu laski 175 eurosta 144 euroon.24.1.2024
*************************************************************************
Ilmoita asiaton viesti
Sinä se jaksat veivata suhteellisen pientä vuosimaksua. Lisää siihen päästökauppa, ennallistaminen ja yhteisvelka, niin aletaan pääsemään todellisiin lukemiin.
Virkamiesten ja politiikkojen typeryydet alkoivat heti euhun liittymisessä. Markka liitettiin liian alhaisella kurssilla ja miksi eläkevarat liitettiin bkthen. Valtio ei niitä omista, mutta kaikissa eu maksuissa joudumme ””varakkaana valtiona”” maksamaan ekstraa.
Ilmoita asiaton viesti
”Lisää siihen päästökauppa, ennallistaminen ja yhteisvelka, niin aletaan pääsemään todellisiin lukemiin.”
Minä en tiedä kuuluvatko nämä mainitsemasi asiat mukaan valtioneuvoston mainittuihin laskelmiin. Jos eivät kuulu, niin näille asioille on sitten varmaan myös laskettavissa joku hinta. Jos se hinta tiedettäisiin, niin voisin minäkin sitten yhtyä tähän sinun kauhisteluusi ja päivittelyysi.
Mutta jos hintaa ei ole tiedossa, niin epäilen kyllä etteivät nämäkään tiedossa olemattomat summat vedä vertoja Riikka Purran meidän puolestamme ottamalle velalle, jota me sitten voimme kaikki mielin määrin kuluttaa, miten haluamme, jotta kauppa kukoistaisi ja jotta yritykset pysyisivät pystyssä ja työpaikat säilyisivät ja yritysten omistajat voisivat kerätä voittoja tileilleen veroparatiiseissa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikuttaa siltä, että Suomi menettää 100 000 työpaikkaa tämän hallituksen toimenpiteillä ja nimenomaan sieltä yksityiseltä sektorilta.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeinen lause on olennainen.
Ilmoita asiaton viesti