Aiheuttaako varallisuusarvojen sulaminen globaalin finanssikriisin?
FED:in johdolla alkanut kvantitatiivinen kiristäminen (QT) on alkanut näkyä varallisuusarvoissa hyvinkin etupainotteisesti. Tämä on ymmärrettävää, sillä markkinat reagoivat aina tulevaisuuden odotuksiin, ei niinkään jo tehtyihin toimiin.
Korkosijoitukset eivät ole olleet turvasatama tällä kertaa. Velkakirjojen markkina-arvot ovat laskeneet suurin piirtein osakkeiden tahtiin.
Velkakirjojen markkina-arvot, kehitys vuoden alusta:
- Kehittyvien markkinoiden valtionlainat – 20%
- Euroopan valtionlainat – 13%
- Yrityslainat (Investment Grade) – 12%
- High Yield Eurooppa yrityslainat – 13%
- High Yied USA yrityslainat – 15%
Osakemarkkinoiden kehitys vuoden alusta:
- Stoxx Europe 600 -17%
- S&P 500 (USA) – 20%
- Nasdaq 100 (teknologiaosakkeet) -28%
Kryptovaluutat ovat oma lukunsa:
- Bitcoin -50% vuoden alusta
Erityisen vahingolliseksi näin suuri omaisuusarvojen sulamisen tekee sijoitusten vivutus. Valtionlainojen osalta lainoitusaste voi helpostikin olla 90%. Näin ollen monet valtionlainasijoittajat ovat saaneet tai saamassa pankista yhteydenoton, jonka perusteella sijoituksia on pakko myydä, mikä tietysti painaa hintoja entisestään.
Valtionlainojen lisäksi monet osakkeet alkavat olla samassa tilanteessa. Pakkomyynnit painavat hintoja koska ostajat ovat vähissä.
Kehitys voi olla vaikea pysäyttää
Markkinakehitys on varmaan osittain keskuspankkien tavoittelemaa, mutta kehitys voi kiihtyä ja olla vaikea pysäyttää. Osakkeita ja velkakirjoja myydään, koska niiden kurssit laskevat. Kurssit laskevat, koska niitä myydään.
Kannattaa muistaa, ettei ensimmäistäkään koronnostoa Euroalueella ole vielä tehty. Taseen kevennys on aivan alussa. Tähän mennessä tapahtunut on aiheutunut Yhdysvaltain ja Iso Britannian vielä maltillisista toimista ja Euroalueen toimien ennakoinneista. Kiihtyykö kehitys, kun EKP aloittaa tositoimet?
Euroopan Lehman -hetki mahdollinen
Euroalueen valtioiden budjettivajeet ovat kohtalaisen hyvin hallinnassa verrattuna Yhdysvaltoihin tai Aasiaan. Silti Eurooppa on Italian myötä noussut isoksi riskiksi. Myös EKP on tämän noteerannut ja alkanut suunnitella helpotustoimia Italialle. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, jarruttaako esimerkiksi Saksa niiden käyttöönottoa.
• Fiscal deficit as share of GDP by region 2022 | Statista
Lehman -hetki voisi edetä vaikka näin:
- Sijoitusten arvonlaskusta seuraa yllättäviä tappioita pankeille ympäri Eurooppaa
- Kuluttajaluottamus heikkenee ja yrityskonkurssit lisääntyvät. Tästä aiheutuu luottotappioita pankeille
- Heikoimmat pankit pyytävät valtioilta pääomituksia. Esimerkiksi Italia ei tähän pysty
- Italian ja muutaman muun maan korot nousevat sietämättömiksi. Saksa on sitonut EKP:n kädet
- Italia/Kreikka/Espanja/Belgia/Ranska/Portugali (kaikkien velat per bkt yli 100%) ilmoittautuvat maksukyvyttömiksi
- Pankkijärjestelmää ei pystytä pitämään pystyssä
- Valtavat tappiot eläkejärjestelmiin, sijoittajille, säästäjille, työttömyyden kasvu jne.
En halua pelotella tällaisella skenaariolla, mutta täysin mahdotonkaan se ei ole. Siksi toivon, että EU, eurovaltiot ja erityisesti EKP pysyvät tilanteen tasalla, tekevät luottamusta vahvistavia toimia eivätkä keikuta venettä.
Vuonna 2008 luultiin ylintä valtakunnan johtoa myöden, ettei Atlantin toisella puolella tapahtunut huonoihin asuntoluottoihin liittynyt kriisi juuri vaikuta Suomeen. Ehkä nyt ollaan viisaampia.
Jälkikäteen on sitten helppo sanoa ettei olisi pitänyt. Nyt kokemamme vaikeudet ja tulevat kriisit johtuvat toimista jotka tehtiin jo aikaa sitten.
– Ryhtyminen euroon.
– Se ettei euroa purettu aikanaan, kun valuvikojen korjaamattomuus kävi ilmi
– Kreikan bail-out.
Ja yhä lisää virheitä joudutaan tekemään vanhojen päälle että nenä pysyisi pinnalla.
Tuhoon tuomittu euro, mutta sitoutumista ei voi enää lopettaa. Mennään pohjan kautta komeasti
Tuosta lainojen arvostusten putoamisesta luettiin noidanluvut Kauppalehdessä jo kymmenen vuotta sitten. Otsikko oli jotain sinnepäin kuin Veri vuotaa vielä lainamarkkinoilla tms.
Kuka haluaa enää vanhoja nollakorkoisia velkoja ostaa täydestä hinnasta jos uusissa on korkeammat korot.
Ilmoita asiaton viesti
”Ryhtyminen euroon”
Tulkitsen, ettet tarkoita tällä euron perustamista vaan Suomen liittymista euroon?
Taitaa olla että Suomen valuutan nimellä ei juurikaan ole merkitystä maailmanlaajuisiin finanssikriiseihin. Kriisit kolhivat jokaista, pieniä aste-eroja toki on.
Euron purkaminen? Kreikan bailout?
Mahdotonta arvioida luotettavasti, mikä olisi ollut vaihtoehtoinen tulevaisuus. Ehkä parempi, ehkä täysi katastrofi. Tuossa Kreikan varsin vaatimattomassa tukipaketissa eristettiin tartuntaa isompiin maihin. Toki vasta EKP:n toimet korjasivat/siirsivät tilannetta vuosikymmeneksi.
Ilmoita asiaton viesti
Euron perustaminen ei ole ollut järkevä päätös. Jopa saksalaisille se voi olla vielä katkera pala, vaikka ovat tähän asti hyötyneet siitä.
Suomen osallistuminen euroon on päätös joka on ollut katastrofi Suomen taloudelle. Voi verrata Ruotsiin joka olisi otettu kiinni mutta nyt olemme lopullisesti takamatkalla.
Euro olisi ollut mahdollista purkaa samoin menetelmin kuin se perustettiin, toimet olisivat vain olleet päinvastaisia.
Kreikan velkakriisiin osallistuttiin vaikka se oli sääntöjen vastaista. Kuinka paljon Kreikan velkataakka on pienentynyt? Ei yhtään.
Kreikan tilanteen hoito merkitsi moraalikatoa.
Kaikki euroon liittyvät päätökset ovat vain väistämättömän siirtämistä.
;MItä aikaisemmin virhe olisi oikaistu sitä pienemmäksi vahingot olisivat jääneet.
Ilmoita asiaton viesti
”Kreikan velkataakka on pienentynyt? Ei yhtään.
Kreikan tilanteen hoito merkitsi moraalikatoa.”
Velkataakka pienenee velkaa maksamalla tai velan anteeksiannolla. Eikö moraalikato olisi ollut suurempi, jos velan pääomaa olisi leikattu? Nythän leikattiin korkotasoa ja järjesteltiin velkojen maksuaikaa pidemmälle.
Järjestely onnistui ainakin osittain, koska 2014 Kreikka pääsi takaisin lainamarkkinoille. Nyt kreikan 10 vuoden lainan korko on samaa luokkaa Italian kanssa (n. 4%)
https://yle.fi/uutiset/3-7185024
https://tradingeconomics.com/greece/government-bond-yield
Ilmoita asiaton viesti
Kertainen rutina olisi tullut halvemmaksi kuin pitkitetty kitinä. Kreiikka tule ikinä maksamaan velkojaan. Ei pystyisi vaikka haluaisi.
Muuta ei ole saavutettu kuin pystytty pitämään korttitaloa hiukan pidempään pystyssä.
Ja mitä pidempään korttitaloa pidetään pystyssä sitä heikompi se on. Sen on Venäjäkin huomannut.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin pahalta näyttää:
Keskuspankit luovat toistuvasti yks.sektorin velka/asset-kuplia ja ovat nyt päästelemässä ilmoja tästä uusimmasta.
Fed aloitti koronostot vasta yks.velan uudella ennätystasolla > 243 %/BKT (IMF debt database) ja EKP on tosiaan vasta puhunut nostoista.
—
Jussi Ahokas ennakoi taantumaa/lamaa blogissaan:
”Kesää kohti mennään rahoitusmarkkinoiden luisussa ja taloustilanteen heikentyessä kaikissa länsimaissa. Yritysten ja kuluttajien reaktiot kiristyviin rahoitusolosuhteisiin määrittävät sen, kuinka nopeasti taantuma tulee ja kuinka syvälle sukelletaan.”
https://keskuspankkikapitalismi.substack.com/p/perjantaikirje-kasi-kadessa-kuljemme
—
Tästä voi todellakin tulla uusi Lehman-moment, mutta paljon pahempi, sillä yks.velka on nyt paljon suurempi.
Keskuspankit voi kyllä laittaa pakin päälle, mutta en usko, että se auttaa mitään, vaan vaaditaan massiivista julkista elvytystä, jollaisella selvittiin korona-kriisistäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Powell sai eilisellä puheellaan rauhoitettua markkinoita. USA:n pörssit kääntyivät nousuun ja Euroopassakin auki olevat pörssit ovat nousussa. Eri asia, miten kauan rauhoittuminen kestää.
Wall Street opened higher today despite recession fears, as falling bond yields led investors towards growth stocks. Yesterday, Fed chairman Jerome Powell managed to limit the damage during his speech, as he assured investors that the US economy was strong enough to withstand several rate hikes this year.
QT on melkoista tasapainottelua.
Ilmoita asiaton viesti
Olen Ahokkaan linjoilla: korkoja ei voi juurikaan nostaa ilman taantumaa/lamaa/rommausta.
Powellin korkolausunto kuulostaa huolestuttavalta: Itse veikkaan, että Fedin heinäkuun 0.50% nosto jää viimeiseksi.
EKP ei välttämättä nosta lainkaan tai eka 0.25% jää myös viimeiseksi.
Jokatap äärimmäisen jännittäviä aikoja meille talousharrastajille 🙂 !
Ilmoita asiaton viesti
On ihan mainiota, että tyhjän päälle rakennetut varallisuusarvot romahtavat. Reaaliomaisuus ja osaaminen säilyttävät aina arvonsa, koska se arvo on näiden käyttöarvo. Bitcoinit ja katteeton tiliraha sekä seteliraha kuten myös keinotteluinstrumentit saavat mennä kankkulan kaivoon. Elämä jatkuu silti.
Ihmiset, jotka ovat ylivelkaantuneet, keinottelijoita ja vastaavia saavat ihan rauhassa ottaa takniinsa. He eivät ymmärrä, ettei heidän varallisuuttaan koskaan ollutkaan vaan ainoastaan tyhjiä pelimerkkejä ja velkaa. Persaukisen velkaisen helppoa elämää toivovan asuntosijoittajan makeasta velkavivusta jää vain vipu käteen.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs eläkeläiset? Valtaosa eläkevaroista on kiinni velkakirjamarkkinoilla tai osakkeissa. Miten olisi 20% leikkaus eläkkeisiin?
Ilmoita asiaton viesti
Hallitun kyynisesti voisi ajatella. Mitäs sitten, meillähän jo kansaneläke. Sillä kuulemma pärjää……
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo kansaneläkkeenkään rahoitus tule taikaseinästä.
Ilmoita asiaton viesti
Se on vain varallisuusarvon muutos, reaalimaailmassa mikään ei sinänsä muutu.
Itseasiassa korkohalpuutuksen vahingot ovat syntyeet jo aiemmin: pääomaa ja siten myös resursseja on allokoitu virheellisesti, eikä sitä voi enää korjata, vaan reaalitappiot ovat jo tulleet.
Kuplaantumisen aiheuttama varallisuuserojen kasvu on myös heikentänyt yhteiskunnallista yhteenkuuluvuudentunnetta ja sitä kautta horjuttanut demokratiaa (Trump, Brexit, Italian äärioikeisto).
Mahdollinen lisävahinko on mahd. rommauksen aiheuttama poliittinen epävakaus, kuten tapahtui v.1929 pörssirommauksen jälkeen, mikä aiheutti pankkikriisit sekä USA:ssa että Euroopassa. 1930-luvun suuren laman aikana äärioikeisto nappasi sitten vallan Espanjassa, Italiassa ja Saksassa.
Ilmoita asiaton viesti
On varmaan allokoitu osin virheellisesti, mutta sen lisäksi investoinnit ovat olleet turhan alhaiset ainakin vuosikymmenen. Näin siitä huolimatta, että korkotaso on ollut nollissa ja reaalikorko negatiivinen.
Turha muistuttaa, että Suomi vie ja valmistaa juurikin investointihyödykkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Osakkeet eivät katteettomia varallisuusarvoja. Niillä yleensä omistetaan reaaliomaisuutta ja reaalituotantoa.
Niiden arvoon eivät pure kurssiveilahtelut pitkällä jänteellä. Tuottava yritys ei menetä arvoaan yllättäen vaan vasta, kun se on möhlinyt toimintansa ja menettänyt markkinoita sekä tuotteidensa haluttavuutta. Eläkevakuuttajan varainhoidon on osattava hommansa ja omistettava kannattavia yrityksiä. Eläkevakuuttaja ei myöskään sijoita velkarahaa.
Kaikenmaailman johdannaismarkkinoiden ja vastaavien finanssituotteet ovat juuri tuota kuplataloutta ja pelkkää pelaamista varten.
Mitä tulee eläkeläisiin niin on ihminen huonosti hoitanut leiviskänsä, jollei kestä 20% eläkkeen leikkausta Kreikassa eläkkeitä leikattiin ainakin 40% eikä se monia heilauttanut. Vain kotiäidit,jotka ovat nyt mummoja, joutuivat tiukoille pidntäkin pienemmän eläkkeensä takia.
Kreikkalaisilla on tuplavarallisuus suomalaisiin verrattuna ja Italiassa kolminkertainen.
Ilmoita asiaton viesti
Otin tuon eläkeasian esille, kun muistin sinun kirjoittaneen useankin blogin Suomen huonoista eläkkeistä.
Vuoden 2008 finanssikriisi koski kaikkia. Möhlimällä on mahdollista rakentaa samanlainen lähitulevaisuudessa. Se on myös mahdollista välttää.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen huonot työeläkkeet johtuvat heikosta eläkkeen palkkavastaavuudesta sekä heikosta tuottavuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
USA:n mielikuvituksellinen ja nopea velkaantuminen aiheuttaa aikanaan liittovaltion romahduksen, ja sitä seuraa globaali finanssikriisi.
Viite:
https://www.worldometers.info/us-debt-clock/
Ilmoita asiaton viesti
Moody´s vahvisti juuri juhannusaattona Yhdysvaltain liittovaltion kolmen aan luokituksen:
June 24 (Reuters) – Ratings agency Moody’s on Friday affirmed United States’ rating at ”Aaa”, citing the country’s emergence from the pandemic shock with ”exceptional” economic strength.
Toisaalta kaikilla luottoluokituslaitoksilla oli huippuhyvät luokitukset 2007 mm. Lehman Brothersille ja AIG:lle.
Ilmoita asiaton viesti