Aiheuttaako varallisuusarvojen sulaminen globaalin finanssikriisin?

FED:in johdolla alkanut kvantitatiivinen kiristäminen (QT) on alkanut näkyä varallisuusarvoissa hyvinkin etupainotteisesti. Tämä on ymmärrettävää, sillä markkinat reagoivat aina tulevaisuuden odotuksiin, ei niinkään jo tehtyihin toimiin.

Korkosijoitukset eivät ole olleet turvasatama tällä kertaa. Velkakirjojen markkina-arvot ovat laskeneet suurin piirtein osakkeiden tahtiin.

Velkakirjojen markkina-arvot, kehitys vuoden alusta:

  • Kehittyvien markkinoiden valtionlainat – 20%
  • Euroopan valtionlainat – 13%
  • Yrityslainat (Investment Grade) – 12%
  • High Yield Eurooppa yrityslainat – 13%
  • High Yied USA yrityslainat – 15%

Osakemarkkinoiden kehitys vuoden alusta:

  • Stoxx Europe 600 -17%
  • S&P 500 (USA) – 20%
  • Nasdaq 100 (teknologiaosakkeet) -28%

Kryptovaluutat ovat oma lukunsa:

  • Bitcoin -50% vuoden alusta

Erityisen vahingolliseksi näin suuri omaisuusarvojen sulamisen tekee sijoitusten vivutus. Valtionlainojen osalta lainoitusaste voi helpostikin olla 90%. Näin ollen monet valtionlainasijoittajat ovat saaneet tai saamassa pankista yhteydenoton, jonka perusteella sijoituksia on pakko myydä, mikä tietysti painaa hintoja entisestään.

Valtionlainojen lisäksi monet osakkeet alkavat olla samassa tilanteessa. Pakkomyynnit painavat hintoja koska ostajat ovat vähissä.

Kehitys voi olla vaikea pysäyttää

Markkinakehitys on varmaan osittain keskuspankkien tavoittelemaa, mutta kehitys voi kiihtyä ja olla vaikea pysäyttää. Osakkeita ja velkakirjoja myydään, koska niiden kurssit laskevat. Kurssit laskevat, koska niitä myydään.

Kannattaa muistaa, ettei ensimmäistäkään koronnostoa Euroalueella ole vielä tehty. Taseen kevennys on aivan alussa. Tähän mennessä tapahtunut on aiheutunut Yhdysvaltain ja Iso Britannian vielä maltillisista toimista ja Euroalueen toimien ennakoinneista. Kiihtyykö kehitys, kun EKP aloittaa tositoimet?

Euroopan Lehman -hetki mahdollinen

Euroalueen valtioiden budjettivajeet ovat kohtalaisen hyvin hallinnassa verrattuna Yhdysvaltoihin tai Aasiaan. Silti Eurooppa on Italian myötä noussut isoksi riskiksi. Myös EKP on tämän noteerannut ja alkanut suunnitella helpotustoimia Italialle. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, jarruttaako esimerkiksi Saksa niiden käyttöönottoa.

• Fiscal deficit as share of GDP by region 2022 | Statista

Lehman -hetki voisi edetä vaikka näin:

  • Sijoitusten arvonlaskusta seuraa yllättäviä tappioita pankeille ympäri Eurooppaa
  • Kuluttajaluottamus heikkenee ja yrityskonkurssit lisääntyvät. Tästä aiheutuu luottotappioita pankeille
  • Heikoimmat pankit pyytävät valtioilta pääomituksia. Esimerkiksi Italia ei tähän pysty
  • Italian ja muutaman muun maan korot nousevat sietämättömiksi. Saksa on sitonut EKP:n kädet
  • Italia/Kreikka/Espanja/Belgia/Ranska/Portugali (kaikkien velat per bkt yli 100%) ilmoittautuvat maksukyvyttömiksi
  • Pankkijärjestelmää ei pystytä pitämään pystyssä
  • Valtavat tappiot eläkejärjestelmiin, sijoittajille, säästäjille, työttömyyden kasvu jne.

En halua pelotella tällaisella skenaariolla, mutta täysin mahdotonkaan se ei ole. Siksi toivon, että EU, eurovaltiot ja erityisesti EKP pysyvät tilanteen tasalla, tekevät luottamusta vahvistavia toimia eivätkä keikuta venettä.

Vuonna 2008  luultiin ylintä valtakunnan johtoa myöden, ettei Atlantin toisella puolella tapahtunut huonoihin asuntoluottoihin liittynyt kriisi juuri vaikuta Suomeen. Ehkä nyt ollaan viisaampia.

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu