Ainakaan lannoitteet eivät enää nosta ruoan hintaa
Yaran viime viikolla julkaistusta neljännesvuosikatsauksesta käy aika selvästi ilmi, että lannoitteiden supersykli on ohi. Volyymit ja hinnat laskevat.
Yaran liikevaihto laski lähes 30% ja liikevoitto peräti 80%. Tulosta jäi 105 milj. USD kun vuosi sitten nettotulos lähenteli miljardia.
Toimitusmäärät laskivat 21%. Euroopassa toimitusmäärät laskivat neljänneksellä. Loput liikevaihdon pudotuksesta selittää hintojen lasku. Yhtiön mukaan asiakkaat myös siirsivät ostojaan laskevien hintojen vuoksi.
Tässä on taas yksi esimerkki talouden jäähtymisestä. Vastaavia on viime aikoina kuultu mm. sellumarkkinoilta ja rakentamissektorilta. Eivätkä vastaavat viestit jää tähän.
Ruuan hintaa taitaa nostaa se, että Venäjä ja Ukraina ovat maailmankin mittapuulla suuria viljan viejiä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja junat tuovat edelleen Venäjältä Suomeen fosforilannotteiden aineksia. Ja tulee sieltä myös maakaasusta tehtyä metanolia.
Ilmoita asiaton viesti
Typestä se puute oli,ei fosforista.
Ilmoita asiaton viesti
Jotkin kasvit pystyvät sitoa typpeä ilmasta, kuten esim. herneet. En ole maajussi, mutta eikö viljelykierrolla jotain vois tehdä asialle.
Typpeähän on ilmakehässä 78%.
Kolmanneksi, fosfori on alkuaine, joten mitä nämä fosforilannotteiden ”ainekset” ovat?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän nurmirehulla käytetäänkin typpeä sitovia kasveja kuten hernettä ja apilaa.Viljalla se ei kovin hyvin onnistu.
Kaikkihan nuo ovat alkuaineita. Yhdisteinähän kaikki lannoitteet ovat.Sulfaatteina klorideina tai nitraatteina yleensä. Kyllähän sinä laboranttina tiedät.
Ilmoita asiaton viesti
Kemiantekniikan insinöörinä tiedän.
Ilmeisesti tyyliin natriumvetysulfaatina tai kaliumsulfaattina jne, sillä natrium ja kalium taitaa olla hyödyllinen kasveille.
Mutta en nyt muista enää, miten nää valmistetaan. Googlettamalla löytyy.
Viljalla ei onnistu, koska sillä ei ole typensidonta bakteereja juuristossa ( puhutaan nitrifikaatiosta). Vain osalla kasveista on mahdollista sitoa ilman typpeä.
Ilmoita asiaton viesti
Juu. Rikkihapolla ne sulfaatin on ennenkin tehty. Kalium on yksi peruslannoite kolmesta. Typen ja Fosforin lisäksi. Natrium ei suolana liene.
Ilmoita asiaton viesti
Kalium on suola kuten natriumkin. Kyllä natriumkin kuuluu ravinteisiin.
Natriumkloridi=ruokasuola kansankielellä=suola
Ilmoita asiaton viesti
Ei välttämättä. Sulfaattina se on kloridivapa lannoite,joka sopii kaikille kasveille.
Suolahapon yhdisteenä se on suola,kuten ruokasuolakin. Tosin mauttomampi. Eikä se anna lihalle tai kalalle punaista väriä.
Joudun puhumaan sen persolla,että 50 vuotta sitten kemiantunneilla tunsin kiinnostusta asiaan.
Huudan sitten hep,kun en tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Suolahappo HCl = vetykloridi
Natriumkloridi NaCl= ruokasuola
K, Na = suoloja
Ilmoita asiaton viesti
Alkuaineita ne molemmat ovat.
Jos ne yhdistetään suolahappoon niin suoloja. Kaliunkloridilla ei ole natriunkloridin punaiseksi tekevää vaikutusta lihaan tai kalaan.
Jos ne taas yhdistetään rikkihappoon,niin saadaan kaikille kasveille käyttökelpoisia ravinteita. Sulfaatteja.
Jätän tämän kemianopettamisesi nyt niille,jotka eivät tiedä sitäkään,mitä olen yrittänyt sinulle kertoa.
Ilmoita asiaton viesti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suola
Ei siis tekemistä, onko kysymyksessä muu anioni.Ainut mahdollinen yhdiste ei ole suolahappo.
Ilmoita asiaton viesti
Tietänet lipeän?
Ilmoita asiaton viesti
NaOH
HCl + NaOH —> NaCl + H2O
On osatotuus, kuten linkistä näet.
Ilmoita asiaton viesti
Sekään ei ole lannoite.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään, mutta onko KOH?
Ilmoita asiaton viesti
Annetaan jo olla. Et ymärrä kemiasta kovinkaan paljoa.
Ilmoita asiaton viesti
En usko todeksi, koska sinähän et osannut oikein.
Sanot, että minä en ymmärrä kemiaa.
Ja lopuksi, noista kumpikaan ei ole lannotteita, koska OH-ryhmä tekee niistä voimakkaan emäksen.
Ilmoita asiaton viesti
itsehän olit Natriumia esittämässä lannoitteeksi.
Kalium oikeasti on yksi niistä kolmesta tärkeästä.
Annahan jo olla,kun et ainakaan lannoitteista ymmärrä yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.yara.fi/lannoitus/sokerijuurikas/kaliumin-ja-natriumin-vaikutukset-sokerijuurikkaan-satoon/
Ilmoita asiaton viesti
Ei sulfaattina vaan fosfaattina.
Ilmoita asiaton viesti
lisiko yksi syy lannoitteiden menekin vähenemiseen kysynnän, siis Venäjän hyökkäys Ukrainaan?
Ilmoita asiaton viesti
Hinnat lähtivät jyrkkään nousuun, kun lannoitteidenkin raaka-aineiden saatavuus Venäjältä ja Ukrainasta heikkeni viime vuonna. Tuotanto vaatii myös maakaasua.
Ostajilla tuli ilmeisesti kipukynnys vastaan ja nyt ostoja on leikattu ja siirretty. näin minä asian ymmärsin.
Ilmoita asiaton viesti
Aiemmin Yaran lannotteiden hinnat olivat suoraansanottuna käsittämättömät.
Ei siis ole mikään ihme,että ostohalut tyssäsivät. Eikä maajusseilla ollut oikein varaakaan.
Mielestäni oli selviö,etta Yara joutuu ottamaan lusikan käteensä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kärsitään ilmeisesti krapulasta kovien juhlien jälkeen. Pudotus on yllättävän raju.
Ilmoita asiaton viesti
Ureahan on typen lähde. Siinä on yli 40 %,a typpeä.
Virtsa-ainettahan se on,eli suomeksi sanottuna kusta.
Suomessa ihmisperäinen tuote ei kelpaa ihmisten ruuan lannoittamiseen.
Hyvä niin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kuvelehdessä oli muistaakseni tämän vuoden puolella juttu siitä, kuinka jossain maassa jo testimielessä kerätään ihmisen virtsaa lannoitekäyttöön. Vesivessahan tuhlaa puhdasta vettä joka huuhtelulla.
Ilmoita asiaton viesti
Viljelijöillä ei ole rahaa lannoitteiden käyttöön edellisvuosien tapaan. Syklinsä tälläkin.
Fosforia tullaan myymään Yaran johdolla kuitenkin yhä edelleenkin ja hyvään hintaan, mikäli mm. EU: ssa halutaan syödä ilman nälkää halpoja elintarvikkeita.
Puhdasta fosfaattia tuottava Siilinjärven yksikkö on laajentamassa toimintaansa ja tekee sen nykyisestä markkinahäiriöstä huolimatta ja tulevaisuutta silmälläpitäen varmasti kannattavasti. Fosforihan on juurikin se minimitekijä, jonka suhteen tehomaatalous ja elintarviketuotanto on tulevaisuudessa uhattuna.
Ruoka on kuitenkin se kaikkein tärkein prooriteetti kaikkien muiden ohi.
Ilmoita asiaton viesti