Ajatuksia pörssiyhtiöiden osinkoverosta

Eilen oli keskustelua Kojamoa koskevan blogin kommenttiosiossa verovapaista osingoista. Siitä sain kimmokkeen tähän kirjoitukseen. Huom. Tässä puhutaan nyt pörssiyhtiöiden osingoista. Osakeyhtiömuotoisesti yritystoimintaa harjoittavien yrittäjien osinkoverotuksesta voidaan käydä toinen keskustelu.

Lähde: Osakesäästäjät

Tästä syystä sinä maksat osinkoveroa, mutta suursijoittajat eivät – näin valuvika korjataan | Nordnet

Näin kotimaisen yksityissijoittajan saamista osingoista on pidätetty yhteensä 44% vero. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen valtio saisi kaikista Suomessa maksetuista osingoista tämän suuruisen siivun. Kokonaisuus on paljon monimutkaisempi.

Vuonna 2021 Suomessa pörssiyhtiöistä maksettiin noin 12 Mrd. euroa osinkoa. Tämä osinko maksettiin nettotuloksesta, josta yhtiö oli jo maksanut 20% yhteisöveroa.

Osingoista vain 1,5 miljardia maksettiin suoraan yksityissijoittajille, jotka maksoivat keskimäärin 27,2% osinkoveroa. 10,5 miljardia osingoista maksettiin yrityksille, ulkomaisille sijoittajille ja verovapaille yhteisöille.

  • Kotimaiset yritykset maksavat saamistaan osingoista 20% yhteisöveroa
  • Ulkomaiset sijoittajat maksavat Suomeen veroa osingoista maidensa tekemien verosopimusten mukaisesti 0 – 15%. Verosopimukset ovat yleensä vastavuoroisia, eli Suomi saa vastaavasti verotuloja suomalaisen sijoittajan ulkomailta saaduista osingoista. Joidenkin maiden osalta on päällekkäisyyksiä, eli sekä osingon maksajamaan että osingon saajamaan verottajat iskevät kyntensä samaan tuloon.
  • Verovapaat yhteisöt saavat osinkonsa verovapaina. Tällaisia yhteisöjä ovat mm. eläkevakuutuslaitokset, säätiöt, sijoitusrahastot, vakuutuskuoret  ja työmarkkinajärjestöt (Osakesäästäjät käyttivät termiä ay-liikkeet, mutta tasapuolisuuden nimessä sama verovapaus koskee työnantajapuolen järjestöjäkin)

Tästä kuitenkin korostaisin, että sijoitusrahasto tai vakuutuskuori ei ole lopulta verovapaa, vaan sijoitusrahaston tai vakuutuskuoren omistaja maksaa veroa saadessaan tuotto-osuuksia tai luopuessaan omistuksestaan. Sama koskee osakesäästötilin omistajaa, vaikka tätä ei Osakesäästäjät materiaalissaan erikseen maininnutkaan.

Sijoitusrahaston, vakuutuskuoren tai osakesäästötilin omistaja voi kuitenkin lykätä osingonmaksua jopa vuosikymmeniä, jolloin korkoa korolle -ilmiö tekee töitä hänen hyväksensä.

Esimerkkinä Sammon omistusrakenne

Korjausehdotuksia

Lähdevero

On esitetty, että osinkoveroa muutettaisiin siten, että kaikki osingonsaajat maksaisivat 5% lähdeveron riippumatta juridisesta muodostaan. Maksava yhtiö keräisi veron suoraan osingosta ja tilittäisi valtiolle.

Finanssiala on kuitenkin ottanut negatiivisen kannan lähdeverojärjestelmään, koska se Finanssialan mukaan monimutkaistaisi verotusta edelleen ja asettaisi rahastosijoittajat kahdenkertaisen verotuksen piiriin. Lisäksi se vähentäisi ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta sijoittaa Suomeen (niistä maista, joista ei nykyään osinkoveroa peritä). Edelleen eläkevakuutusyhtiöt menettäisivät tuottojaan.

Valtion kannalta noin 5% lähdeverotaso olisi kustannusneutraali.

Osinkojen lähdevero – Finanssiala

Osakesäästötilin kehittäminen

Osakesäästäjät ottaa malliksi Ruotsin osakesäästötilimallin, jossa sijoittaja maksaa kiinteän osuuden sijoitustensa määrästä (Ruotsissa 0,375 % eli 1 miljoonan kruunun  salkusta veroa 3750 kruunua vuodessa) riippumatta siitä miten sijoitukset ovat kehittyneet. Oletuksena tässä on 8% vuotuinen tuotto, jolloin vero olisi 5% tuotosta.

Tämä ehdotus mahdollistaisi yksityissijoittajien vaurastumisen, mutta luonnollisesti leikkaisi valtion tuloja merkittävästi.

 

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu