Draghin suunnitelma Italian talouden uudistamiseksi
Mario Draghi esitteli 222 miljardin euron suunnitelman Italian talouden kääntämiseksi. Suunnitelman perustana on saada erityisesti nuoret ja naiset töihin. Italiassa nuorisotyöttömyys on 30 prosenttia ja monet naiset työelämän ulkopuolella.
Italia satsaa julkisen hallinnon palveluiden digitalisaatioon ja nopeaan internettiin sekä kannustaa myös yrityksiä satsaamaan digitalisaatioon.
Toinen iso satsaus on päivähoito sekä vanhus- ja vammaispalvelut, jolla pyritään saamaan naisia työelämään.
40 prosenttia summasta (89 mrd. Euroa) käytetään vihreisiin investointikohteisiin, kuten julkiseen liikenteeseen, nopeisiin junayhteyksiin, vesiväylien parannuksiin ja kierrätykseen. Investointien painopiste on heikosti kehittyneessä etelässä.
Koulutukseen ja tutkimukseen käytetään noin 14% summasta eli 32 mrd. Euroa. Tällä taistellaan mm. aivovuotoa vastaan. Suuri osa italialaisista lähtee ulkomaille opiskelemaan, eikä koskaan palaa.
Terveydenhuoltoon satsataan 18 mrd. euroa ja osansa saa myös mm. oikeusjärjestelmän uudistus ja byrokratian kevennys. Tämä kannustaisi arvion mukaan ulkomaisia yrityksiä investoimaan Italiaan.
Italy’s ’epochal’ recovery plan targets women, youth, south (apnews.com)
Draghilla on tiukka paikka
Italialla on massiivinen velka, joka on kerrytetty vuosikymmenien aikana. Korkotaso on kuitenkin ennätyksellisen matala. Myös korkoero esimerkiksi Saksaan on supistunut. Tämä on tietysti suurimmalta osin EKP:n politiikan ansiota, mutta kertoo myös luottamuksesta Italiaan.
Talous pitäisi saada nopeasti oikealle uralle, jotta korkoero Saksaan ei pääsisi uudelleen kasvamaan. Kun velkaa on noin 130% bruttokansantuotteesta, korkotason merkittävä nousu tekisi elämästä vaikeaa.
Italy – Interest Payments (% Of Revenue) – 1973-2019 Data | 2021 Forecast (tradingeconomics.com)
Italialla on nyt kuitenkin maailman ammattitaitoisin hallitus. Pääministerinä maailman luokan ekonomisti ja tiedeministerinä fyysikko. Osa muistakin ministereistä on ekonomisteja tai oman alansa ammattilaisia.
Too big to fail
Italia, kuten myös Espanja ja Ranska eivät saa kaatua. Mikä tahansa niistä voisi saada aikaan ketjureaktion, johon verrattuna finanssikriisi olisi ollut harjoituskierros. Pankkien taseet ovat tyypillisesti noin kolminkertaiset verrattuna alueen bruttokansantuotteeseen ja altistukset pankkien välillä moninaisia.
Markkinoilla on kuitenkin tällä hetkellä vahva usko Euroopan talouksien selviämiseen. Pankkiosakkeet ovat vahvistuneet. Ennen koronakriisiä pankkien NPL-lainat (järjestelemättömät luotot) olivat laskussa useamman vuoden ajan.
Ranska on kriittisempi kuin Italia, jos otetaan huomioon sisäpoliittisen kriisin ainekset, jotka uutisten perusteella ovat hiljalleen nousemassa lähelle kiehumispistettä.
Ainakin itse huolestuisin, jos Suomen kenraalikunnan edustajat ja ylemmät upseerit varoittelisivat hallitusta mahdollisesta sisällissodasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskasta on tulossa hyvää vauhtia EMU: n megaluokan ongelma ja talouden suurraato.
Sirkustirehtööri ex- sosialisti Macron ei ole saanut maan taloutta lupauksistaan huolimatta uudistumaan, vaan herran aikana alijäämät ovat vain kasvaneet ja julkinen velka lisääntynyt v. 2017 lähtien 750 miljardia euroa ( sama määrä, mitä nyt kiistelty elvytysväline ). Samalla kaupunkien kaduille on saatu keltaliivit ”gilets jaunes” protestit, jotka varmasti yltyvät yhä edelleen coronan hellittäessä hieman otettaan maassa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko siis niin, miltä näyttää, paljon on porukkaa, ilmiselvästi taitavaakin, mutta mistä ovat leipänsä tienanneet ? Ei nykytilanteessa, jossa EU on jäänyt USA n ja Kiinan jalkoihin kaikessa uuden luomisessa, ole käyttöä byrokraateilla, joita kansa on elättänyt ja kukkulan kuninkaina pitänyt, tässä kilpailutilanteessa ja kuinka ylimielistä on byrokraattien asenne ollut, esim. yritysryhmittymäämme kohtaan, joka on luonut pohjan merenkulun kokonaisuudistukselle ja toiminnalle ” Consuming less, Doing more ”. Voi penkoa FB / Tuubi, LOFS ( Lubrication Oil Factory Ship ), voi herättää talviunesta, jos kateudeltaan kerkeää.Lisään vielä huomion, siis vähentämällä turhaa, investoimalla muutokseen, joka luo miljoonia työtunteja teollisuuteen ja tuo vientituloja x miljardeja, miksei myös Italiaan tai Kiinaan, on arvovaltakysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä sanaakaan läpi maan rönsyilevästä harmaasta taloudesta ja korruptiosta ?
Siis vain menoja lisäten ilman vanhoja rakenteiden puhdistuksia talous kasvuun huippuekonomistin johdolla, joka jo aiemmin sössi EKP: n johtajana rahaliiton syvemmälle nykyiseen jamaan.
One sitten sitä itseään.
Ilmoita asiaton viesti
Oli tuossa suunnitelmassa sentään oikeusjärjestelmän uudistus ja byrokratian kevennys mainittu. Parhaassa tapauksessa nämä uudistukset ja harmaan talouden ehkäisy maksavat jopa itse itsensä, eli näihin ei ehkä tarvitse investoida kovin paljon.
Tosin muistelen, että ainakaan Suomessa tehdyt harmaan talouden kitkemisohjelmat eivät ole olleet varsinaisesti menestyksiä. Ehkä Italiassa sitten paremmin…
Ilmoita asiaton viesti
Joo… On mainittu tavoitteiksi nämä samat jo vuosikymmenien ajan, mutta mitään ei ole todellisuudessa tapahtunut. Nytkään ei tarkempia toimintamalleja ole viitsitty edes asettaa – on vain edelleen tavoitteita ja muuta sanahelinää.
Kyllä tämä elvytysväline on Italian harmaalle talodelle bensaa tuleen heittämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos näin olisi, Italian tilanne olisi varsin hyvä. Tuohan tarkoittaisi että Italia saisi pelkästään tukkimalla harmaan talouden julkisen taloutensa nopeasti hallintaan.
Kas kun Draghi ei ole huomannut…
Ilmoita asiaton viesti
Ei kysymys ole siitä, onko asia huomattu vai ei. Tuo parinsadan miljardin vuotuisen verovälttelyn suuruusluokka on aika monessa tutkimuksessa räknäilty.
Kysymys on siitä, mikä on poliittisesti mahdollista ja mikä ei. Verojen välttely on sellainen kansanhuvi, että siihen puuttuva pääministeri on hyvin nopeasti entinen pääministeri.
Helpompaa on käydä muiden kukkarolla, koska esimerkiksi EU:n pohjoisissa jäsenmaissa näyttää löytyvän veronmaksuintoa italialaistenkin puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Toivotan onnea harmaan talouden vastaiselle kamppailulle, mutta pelkään pahoin, että käy samoin kuin Suomessa: selvityskulut ylittävät saadut verohyödyt.
Edit:
Tämän mukaan harmaa talous Italiassa olisi luokkaa 190 mrd. Tuostahan tietysti teoriassakaan ei voisi 60 miljardia enempää hallituksen kassaan kertyä, mutta kaikki olisi tietysti oikeaan suuntaan.
(Nyt syyllistyin itsekin tuohon, mitä olen joskus kritisoinut: maksimaalisen verotuksen hehkuttamiseen”
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkäs sen kauniisti muotoilisi; meilläkin taitaa olla aika hyvä konsensus siitä, että niitä hyötyjä ei halutakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei ole artikkelitietokantojen maksumuurien takana, joten kelvatkoon: https://www.theguardian.com/news/datablog/2013/sep/27/tax-evasion-how-much-does-it-cost-a-country
Sen arvion mukaan harmaan talouden koko Italiassa on 550 miljardia (USD) ja veromenetykset 239 miljardia.
En minäkään maksimaalista verotusta hehkuta, vaan kun tässä tapauksessa italialaisten veronmaksun minimointi näyttää tarkoittavan sitä, että vekseli nakataan esim. suomalaisille, ja meillä sitten maksimoidaan verotusta senkin edestä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos linkistä. Antaa ajattelemisen aihetta.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu paljon mikä on harmaata taloutta. Jos joku tekee pimeästi jonkun työn ja saa palkaksi vaikka 100e.
Niin vaikka tuossa välissä vero voi jäädä saamatta, niin kun se työntekijä ostaa sillä pimeellä satkulla jotain, niin se työllistää ja siinä kohtaa voi verotkin tulla jo maksettua.
Eli voi olla hankala laskea kokonaishyötyä sillä harmaatalouden kytkemisellä. Jotain varmaa jäisi tekemättä jos siitä pitäisi maksaa vero.
Tarkemmin kun aloin miettimään, niin asia taitaa olla vieläkin monimutkaisempi
Ilmoita asiaton viesti
Tahtotilaa saattaa jarruttaa sekin, että viime vuosina korruptiota tutkivia hallinnon edustajia on kuollut murhattuina 154 kpl.
Ilmoita asiaton viesti
Ja koko tuon summan pitäisi muiden maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minkä summan?
Ilmoita asiaton viesti
Italian talous on ollut romahduksen partaalla niin monia vuosia, ja kun romahdus viimein tulee, niin samalla EU:n olemassaolo on vaakalaudalla.
EU:n tukirahkeet Italian kokoiselle taloudelle eivät riitä, ja suorien kriisitukien ruljanssi euromaiden veronmaksajien lompakosta on käyty jo loppuun.
EU:n keräämä rahasto ei riitä tässä tapauksessa alkuunkaan.
Tietääköhän kukaan, mitä kuuluu Suomen Irlannille, Portugalille, Espanjalle, Kyprokselle ja Kreikalle maksamille tukimiljardeille, onko mitään saatu takaisin?
Ilmeisesti ei ole saatu takaisin juuri mitään, koska asiasta on varsin totaalisesti vaiettu.
Yhteisvastuullinen EU-sosialismi on Suomellekin ylettömän kallista.
EU on sellainen epäjohdonmukaisuuksien salaatti, että se ei kovin kauan koossa kestä.
Viite:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hrautomaki/213251-eurooppalaisia-epayhtaloja-ii/
Ilmoita asiaton viesti
Uskooko blogisti aidosti Italian toiminnan paranevan?Mafian osuuden taloudesta,harmaan talouden ja veronkierron vähenemiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Uskoo tai ainakin toivoo. Se on nimittäin pakko.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoijien konsensus näyttää olevan, että minkäänlaisia parannuksia ei saa suunnitellakaan. Ilmeisesti kaikki suhteet italialaisiin pitäisi katkaista, aloitetaan nyt vaikka pastan ja pizzan kieltämisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Italialaisten kyllä pitäisi osoittaa muille EU-maille että se todella haluaa korjata ongelmiaan talousrikollisuuden ja veronkiertelyn suhteen.
Vuosikymmeniä on Italiassa eletty velaksi ja vain sen tähden että ei ole haluttu ottaa veroja italialaisilta vaan mieluummin pohjoisemmilta ”rikkailta” mailta. Ns. veropohjaa olisi kyllä ollut mutta sitä ei ole haluttu käyttää.
Suomikin on elänyt velaksi mutta täällä on sentäs yritetty ohjailla rahavirtoja omien kansalaisten hyväksi joltisenkin tasapuolisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä nyt on käsillä nimenomaan Draghin korjaussuunnitelma.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, lisääkö se uskoa Italian todelliseen haluun korjata vääristymiään omatoimisilla menetelmillä eikä vain saatavissa olevilla almuilla.
Ilmoita asiaton viesti
Palataan asiaan sitten, kun olet lukenut alustuksen. Mario Draghin koko ura on ollut Italian ja Euroopan auttamista auttamaan itseään. Ymmärrän toki, että itse et ole koskaan apua tarvinnut.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Draghin Euroopan auttamisella itsensä auttamisessa tarkoitat sopimusten vastaista jäsenmaidensa suoraa tukea arvopaperiostoilla, niin ihan ei välttämättä voida vielä sitä avun tasoa oikein määritellä, koska Draghin liikkeelle potkaisema lumipallo pyörii yhä, eikä sitä uskalleta pysäyttää, ettei se sula.
Ilmoita asiaton viesti
”Mario Draghin koko ura on ollut Italian ja Euroopan auttamista auttamaan itseään.”
Kovin huonosti hän on tuossa auttamisessaan onnistunut.
Osaatko sanoa mitä Italia on tehnyt tilanteensa helpottamisesksi, muuta kuin ehdottanut että EU auttaisi keräämällä rahat maksavilta jäseniltään.
Asiat pitäisi voida edes joskus sanoa suoraan eikä aina vain jatkaa samaa jargonia.
Tuo minun oma avuntarpeeni on tosin jotenkin hölmö vertaus tässä yhteydessä mutta senverran voin sanoa että minulle ei kukaan eikä koskaan ole luvannut rahallista apua ilman että vaatisi siitä takaisinmaksutakuita ja varmistuksia ja vielä moninkertaisia itse avustukseen nähden. Italialle sitä vastoin on aikojen saatossa jo useampaan kertaan nollattu kaikki sen ottamat lainat ja auttajat ovat pyyhiskelleet kynsiään leppiin.
En tiedä oletko itse ollut tilanteessa jossa talosi ja omaisuutesi ovat työnsaantimahdollisuutesi takuina viimeiseen räystäskouruun asti, sitä kannattaa kokeilla. Se antaa pontta omatoimiseen hengissäpysymiskamppailuun, jos haluaa elää rehellisesti omilla avuillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei toisten maiden auttaminen korjaa tilannetta pikemminkin pahentaa. EU on tällä menolla rampa.
Ilmoita asiaton viesti
”Italia satsaa julkisen hallinnon palveluiden digitalisaatioon ja nopeaan internettiin sekä kannustaa myös yrityksiä satsaamaan digitalisaatioon.
Toinen iso satsaus on päivähoito sekä vanhus- ja vammaispalvelut, jolla pyritään saamaan naisia työelämään.”
Satsaukset digitalisaatioon ymmärtääkseni tarkoitus on parantaa kustannustehokkuutta, eli Suomeksi jatkossa saman tuottamiseen tarvitaan vähemmän työvoimaa. Eli tämä voi hieman parantaa vajetta, mikäli digitalisaation tieltä työttömäksi joutuneet löytävät töitä.
Jos niiden työ on vanhus ja vammaispalvelut, mihin on varaa niin kauan, kun täältä pumpataan elvytysrahaa, niin vielä ei olla saavutettu mitään.
”40 prosenttia summasta (89 mrd. Euroa) käytetään vihreisiin investointikohteisiin, kuten julkiseen liikenteeseen, nopeisiin junayhteyksiin, vesiväylien parannuksiin ja kierrätykseen”
Miten rakenne muuttuu, jos tällä väliaikaisella tuella parannetaan liikenteen sujuvuutta ja kierrätystä?
”Koulutukseen ja tutkimukseen käytetään noin 14% summasta eli 32 mrd. Euroa. Tällä taistellaan mm. aivovuotoa vastaan. Suuri osa italialaisista lähtee ulkomaille opiskelemaan, eikä koskaan palaa.”
Koulutuksen ja tutkimuksen tuet saattavat onnistuessaan auttaa kestävyysvajeessa, mutta aivovuotoa mielestäni yleensä käytetään puhuttaessa koulutetuista, jotka siis ensin kouluttavat lähtömaassa, joka on kustantanut koulutuksen ja vasta siinä kohtaa muuttaa muualle töihin.
Se, että joku lähtee muualle opiskelemaan, ei ole yhtä paha juttu, sehän parantaa sitä nuorisotyöttömyyttä ja kaikki jotka palaavat koulutettuina takasin, on ”pelkkää plussaa” jos tuovat valtion kannalta ilmaista tietotaitoa maahan.
Terveydenhuollon satsaukset muiden rahoilla tuskin juuri parantaa kestävyysvajetta.
Italialla on nyt pääministerinä henekeen ja vereen liittovaltiomies ja toimet luultavasti näin ollen on satsattu sen varaan, että se liittovaltio tulee ja samalla tulonsiirrot jatkuvat.
Voin kertoa, että näin ei tule käymään ja siksi en usko, että väärin odotuksin tehdyt toimet olisi paras keino Italian talouden tasapainottamiseen.
”Italia, kuten myös Espanja ja Ranska eivät saa kaatua”
Niin kauan, kun ne ei kaadu, ne on rasite koko EU:lle ja sen pidempään niiden kestävä tervehtyminen venyy, mitä pidempään tätä euron saatohoitoa jatketaan.
”Markkinoilla on kuitenkin tällä hetkellä vahva usko Euroopan talouksien selviämiseen. Pankkiosakkeet ovat vahvistuneet. Ennen koronakriisiä pankkien NPL-lainat (järjestelemättömät luotot) olivat laskussa useamman vuoden ajan.”
Kohta ne loput NPL on EKP taseessa.
Nyt väläytellään inflaation nostelevan päätään ja näillä velkamäärillä koronnosto on suuri päänvaiva ja toisaalta ajoitus, sen suhteen, että kun se inflaatio nousee, niin rahapolitiikkaa joutuu kiristään silloin riippumatta siittä, onko se kaikkien jäsenmaiden edunmukaista, kuten Italian.
Millä markkinoilla on tällä hetkellä usko euroopan talouksien selviämiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä oli aika monta kohtaa, mutta vastataan nyt ainakin muutamaan:
”Millä markkinoilla on tällä hetkellä usko euroopan talouksien selviämiseen?”
Velkakirjamarkkinoilla (toki tässä EKP:n tuki auttaa ratkaisevasti) ja osakemarkkinoilla. Niiden pankkien, jotka ovat altistuneet Espanjan, Italian ja Ranskan lainoille, osakekurssit ovat nousseet vähintään markkinan mukana (Banco Santender, Intesa Sanpaolo, BNP Paribas jne).
”Terveydenhuollon satsaukset muiden rahoilla tuskin juuri parantaa kestävyysvajetta.”
Silloin parantaa, jos se pitää ihmiset pidempään työelämässä.
”Jos niiden työ on vanhus ja vammaispalvelut, mihin on varaa niin kauan, kun täältä pumpataan elvytysrahaa, niin vielä ei olla saavutettu mitään.”
Italiassa on tapana hoitaa lapset, vanhukset ja vammaiset kotona. Tämä pitää suuren joukon ihmisiä työelämän ulkopuolella. Italia tavoittelee tässä kaiketi samantyyppisiä hoitomallia kuin mm. Suomessa.
”Miten rakenne muuttuu, jos tällä väliaikaisella tuella parannetaan liikenteen sujuvuutta ja kierrätystä?”
Liikenteen sujuvuus saattaa jossakin tapauksessa mahdollistaa työssäkäynnin. Tämän vihreän investointiosuuden tavoitteina on koko Euroopan tasolla myös muita tavoitteita kuin talouskasvun kiihdyttäminen. (Kestävä kasvu, jossa paino sanalla kestävä).
”Niin kauan, kun ne ei kaadu, ne on rasite koko EU:lle ja sen pidempään niiden kestävä tervehtyminen venyy, mitä pidempään tätä euron saatohoitoa jatketaan.”
Tämä kohta oli kirjoituksessakin otsikoitu ”Too big to fail”. Kuten kirjoitin, pankkien taseet ovat tyypillisesti noin kolminkertaiset verrattuna vastaavan alueen bruttokansantuotteeseen. Pankkien keskinäiset altistukset ovat moninaiset ja vaikeaselkoiset.
Esimerkiksi Intesa Sanpaolon tase on hieman yli 1000 miljardia, Espanjalaisen Santanderin yli 1500 miljardia. Kumpikin näistä pankeista on suurempia kuin Lehman Brothers vuonna 2008.
Muistanet, millainen lama seurasi tapahtumaketjusta, joka huipentui Lehman Brothersin kaatumiseen?
Onko tarvetta hahmotella ketjureaktiota, vai pystytkö kuvittelemaan sen itse?
Ilmoita asiaton viesti
”Muistanet, millainen lama seurasi tapahtumaketjusta, joka huipentui Lehman Brothersin kaatumiseen?
Onko tarvetta hahmotella ketjureaktiota, vai pystytkö kuvittelemaan sen itse?”
Pystyn. Pystyn myös kuvittelemaan mihin johtaa tämä pankkien pelastaminen ja velkapumppaus ja EKP ajautuminen täysin umpikujaan.
Ilmoita asiaton viesti