Ekonomistit ennakoivat koronan vaikutukset varsin hyvin
Kaivoin esille muutamia kevään talousennusteita ajatuksella katsoa, miten vaikeata tuo tulevaisuuden ennustaminen onkaan.
24.3.2020 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos:
”Pudotus on 3-6 % riippuen siitä, miten nopeasti koronakriisistä toivutaan”
PTT: Suomen talous supistuu selvästi koronaviruksen vuoksi | Yle Uutiset | yle.fi
”Vakavien epidemioiden talousvaikutukset ovat hänen (Huovarin) mukaansa aina suuria, mutta usein lyhytaikaisia ja palautuminen on nopeaa. Yleensä kulutus ja investoinnit pääosin siirtyvät epidemian jälkeiselle ajalle, jolloin talous toipuu.
Huovarin mukaan koronaviruksen tapauksessa tämä kuitenkin vaikuttaa liian optimistiselta. Koronavirus ei ole poistumassa nopeasti, joten on varauduttava pidempiaikaisiin vaikeuksiin myös taloudessa.”
Ennuste näyttäisi tämän hetken tiedon valossa olevan erittäin paikkansa pitävä.
16.4.2020 Valtiovarainministeriö
Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen – Valtiovarainministeriö (vm.fi)
”Talous supistuu 5,5 prosenttia vuonna 2020, ennustaa valtiovarainministeriö 16. huhtikuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.”
”Koronaviruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja liiketoimintaa Suomessa, millä on vakavia seurauksia talouskasvulle. Bruttokansantuote (BKT) supistuu eniten tämän vuoden toisella neljänneksellä, minkä jälkeen kasvu elpyy. BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuosina 2021 ja 2022.”
Kolmisen viikkoa myöhemmin julkaistu Valtiovarainministeriön suhdanne-ennuste oli hieman synkempi, mutta suunta ja suuruusluokka oli tässäkin oikein (tämän hetken näkymien mukaan)
4.5.2020 GNS Economics
”Maailmantalouden tila on pahentunut hämmästyttävän ja hälyttävän nopeasti sen jälkeen, kun tammikuun lopulla varoitimme koronaviruksen vakavista talousvaikutuksista ensimmäistä kertaa. Black Swan -raporttimme, joka julkaistiin 9. maaliskuuta, käsitteli talousnäkymien synkkyyttä, mutta jo viikon sisään se osoittautui liian optimistiseksi.
Kuukautta myöhemmin, 2. huhtikuuta, päivitimme maailmantalouden kasvuennusteitamme, ja totesimme, että Covid-19-virus on ”maailmantalouden tuhoaja”, sillä se lamauttaa modernien globaalien yhteiskuntien taloudellisen toiminnan täysin. Valitettavasti taloudellinen tilanne on heikentynyt vielä siitäkin.
Maailmantalous on syöksymässä raamatullisten mittakaavojen talouskriisiin, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa esimerkiksi Yhdysvaltain osakemarkkinoiden viimeaikaisen nousun takia. Kuten olemme huhtikuun alusta asti varoittaneet, koronaviruspandemian aloittama talouskriisi on vasta alkuvaiheessa.
Koronaviruspandemian taloudelliset loppuskenaariot – GnS Economics
GNS Economicsin ”Hyvä skenaario” oli kohtuullisen lähellä muiden ekonomistien ennusteita, mutta ”pahassa skenaariossa” pankkisektori olisi lisäksi romahtanut kuluneen vuoden kesällä tai viimeistään syksyllä. Ainakaan ennustelaitoksen aikataulussa tämä ei tapahtunut, mutta ongelmat pankkisektorilla toki pysyvät.
Ennustelaitoksen ”Apokalyptisessa skenaariossa” edellä mainittujen lisäksi iskee viruksen toinen ja kolmas aalto, joka saa valtiot suojaamaan tuotantoaan ja pysäyttämään elintarvikkeiden viennin.
Tämän hetken (15.12.2020) näkymät Suomen Pankin mukaan
”Suomessa taantuma on jäämässä muuta euroaluetta pienemmäksi, mutta talvi on vielä vaikea. Yksityinen kulutus kääntää talouden kasvuun ensi vuonna, mutta pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat vaimeat.”
Suomen pankin tuoreen Ennusteen mukaan bkt:n pudotus jäisi alkuvuoden ennusteita pienemmäksi, -3,8 prosenttiin. Kasvu vastaavasti olisi melko hidasta.
Coronan lasku on vielä kokonaan maksamatta. Suomessa tilannetta on tasoitettu nopealla 20 miljardin euron lisävelalla huhtikuusta lähtien. Vaikutukset maailmantalouteen ja kysyntään jäävät vielä kokonaan toistaiseksi nähtäviksi.
Tammikuussa alkaa lainsäädännön seurauksin palvelualojen konkurssiaalto, jonka jälki voi olla yllättävänkin ikävä.
Pandemianhallintakin on vielä kesken, josta esimerkkinä nyt monet herkemmin tarttuvat viruskannat ja tiedä vielä miten coronavirus mutatioituu vielä seuraavaksi. On täysin mahdollista, että se opii väistämään tarjolla tulevat rokotteet pysyvästi aiheuttaen vielä moninkertaisesti enemmän ongelmia jatkossa.
Ilmoita asiaton viesti
Totta tämäkin. Kannattaa myös huomioida, että kasvua avitetaan Suomen Pankin mukaan vielä ensi vuonna julkisten investointien kasvulla, kun yksityiset investoinnit vähenevät tästäkin vuodesta.
Pakko on kuitenkin todeta, että jos Suomen Pankin ennusteet ovat vähänkään oikean suuntaisia, ovat keskuspankkien ja hallitusten kriisinhallintatoimet osuneet kohdalleen hienosti.
Itsekin alkuvuodesta pelkäsin pahinta kun osakekurssit syöksyivät päivästä toiseen. Suunta kääntyi kun EKP tarjosi rahapoliittista elvytystä maaliskuussa 750 mrd, kesäkuussa 600 mrd. ja joulukuussa 500 mrd.
Linkki kansallisen (ja EU) -elvytyksen suuruusluokkiin eri maissa:
https://yle.fi/uutiset/3-11545003
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on eritysen tärkeää, että rahapoliittista elvytystä jatketaan niin kauan, kun tarve vaatii, eikä tätä keskuspankkirahoitusta lopeteta liian aikaisin. Kuitenkin tässäkin on vaadittavaa, että rahat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuutta ajatellen.
Ikävä asia tässä vain on se, ettei kukaan tai yksikään ekonomisti maapallolla tiedä, mitä on tulossa coronan jälkeen ja kuinka korkeita keskuspankkitaseta lopulta siedetään korkojen ja inflaation järjellisissä rajoissa.
Vakavia uhkapilviä oli kasaantunut taivaalle liiaksi asti jo ennen pandemiaakin, eivätkä nämä ongelmat poistu ainakaan näillä rahapoliittisilla samoilla metodeilla, millä ne on alunperin luotu.
PS. En oikein usko, että julkisia kiinteitäminvestointeja olisi aidosti toteutettu tänä vuonna ennusteen mukaan 8,6 % lisäyksin v. 2019 nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Investointien yhteen laskeminen on työläs tehtävä, kun lisäbudjetteja on tänä vuonna peräti seitsemän. Luotan siihen, että Suomen Pankin 360 työntekijää osaa yhteenlaskun.
Ilmoita asiaton viesti
Ovat olleet ekonomistit ja Suomen Pankin 360 monasti aiemminkin aivan kuutamolla huolimatta yhteenlaskun osaamisesta, jota heiltä varmasti löytyy.
Silti, pandemian epilogi puuttuu edelleen, eikä sen kirjoittajaksi löydy vielä pelkkiä ennustajaeukkoja kummempia – vuosiin. Niin sumussa nyt mennään.
Kuinkahan monta lisäbudjettia ensivuodelle tarvitaan, kuvaa ennustettavuuden ongelmia jo edeltäkäsin.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdyn täysin Lauri Kiisken näkemykseen.
Lisäisin sen, ettei vuonna 2021 nähdä mitään taloudellista kasvua. Konkurssiaaltoa voidaan toki lainsäädännöllisesti ja tuilla siirtää, mutta ennen pitkää se tulee väistämättömästi. Kuinka rajusti tai ’pehmeästi’, se on pitkälti eduskunnan käsissä.
Käsittelen tätä asiaa mm. viimeisimmässä blogissani. Synkät näkymät ja varoitukset ei kuitenkaan tunnu kommentoijia kiinnostavan.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kävin lukemassa blogisi, johon viittaat. Tässä yksi lainaus:
”Lopputulos: Valtava PK-sektorin konkurssi- ja työttömyysaalto pyyhkäisee yli Suomen. Tulemme olemaan pahemmassa tilanteessa kuin 90-luvulla, koska koko Euroopassa on sama tilanne, eli markkinat ei vedä, kuten 90-luvulla teki.”
Tämähän ei tietenkään pidä paikkansa, koska 1990-luvulla meillä oli valuutta, jonka uskottavuus oli helppo kyseenalaistaa. Valuuttaa piti puolustaa yli 20 prosentin koroilla. Siltikään valuutan puolustaminen ei onnistunut ja ajauduttiin pakkodevalvaatioon. Yrityksiä kaatoi valuuttalainojen markka-arvojen nousut. Vakuudet eivät enää riittäneet.
Nyt meillä on valuutta, jonka uskottavuus ei ole kyseenalainen millään mittarilla. Euro kelluu muihin valuuttoihin nähden, joten sitä ei tarvitse puolustaa. Esim. dollaria vastaan Euro on vahvistunut tänä vuonna, mikä tietysti huolestuttaa hiukan.
On selvää, että yrityksiä päätyy konkurssiin ensi vuonna, mutta ei toki lähellekään 1990-luvun tahtia. Korot tai rahoituksen riittävyys eivät aja yrityksiä konkurssiin, kysynnän väheneminen ja kiinteät kulut ajavat.
EKP ja FED voivat tarvittaessa jatkaa kevyttä rahapolitiikan linjaa jopa vuosia. Bank of Japan on näyttänyt tietä tässä suhteessa. Japanissa keskuspankin tase on yli 100% bkt:sta, kun EKP on noin 45%.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota noin, 90-luvulla tuhoja teki kirja ”verottaja tappolinjalla”. Siinä Liisa Mariapori mainitsee, että verottajilla oli tulospalkkio ja sen avulla he takoivat paljon rahaa.
Kirja on lukemisen arvoinen, koska valtio esti ja halusi hävittää kirjan. Vuosien jälkeen EU oli eri mieltä ja kirjaa ei saanut hävittää sekä määräsi maksamaan vahingonkorvaukset sekä oikeuskulut Liisalle.
Ilmoita asiaton viesti
Verottajan asenne on muuttunut oikeaan suuntaan. Mielivaltaa rajoittaa Perustuslain 81§:
Valtion verot ja maksut
Valtion verosta säädetään lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla.
Ilmoita asiaton viesti
Et ilmeisesti ymmärtänyt, että se on ihan samantekevää, mitä verottaja tekeekään tai teki. Tuossa Suomessa tehtiin ihan kardinaalimoka.
Mikään ei takaa, etteikö tehdä virheitä ja niitä virheitä näkee velallisten kohteluissa sekä perinnässä. Edelleenkin joutuvat he väsymykseltään korjaamaan virheitä.
Näitä korjauksia joudutaan ihan koko ajan tekemään. Johtuivat ne sitten perinnästä tai ulosotosta sekä verottajasta. Taidat olla ihan naiivi katselemaan.
Ilmoita asiaton viesti
En ihan päässyt kiinni kommenttisi pointtiin. Tietenkin jokainen verottajan ilman hyvää syytä konkurssiin ajama yritys on liikaa. Mutta ei nämä mitään valtavirtaa muodosta.
Ilmoita asiaton viesti
Japanin keskuspankki lainaa suoraan rikkailta japanilaisilta, mutta keiltä EK ja FED ? Systeemit ovat täysin erilaiset , joten et voi vertailla näitä keskenään.
Ilmoita asiaton viesti
En ihan ymmärtänyt, mutta saattaa olla vain aukko sivistyksessä. Valista tai heitä linkki…
Eihän keskuspankit aktiivisesti lainaa rahaa markkinoilta vaan luovat uutta. Toki pankit säilyttävät ylijäämäänsä keskuspankissa.
Poikkeaako Japanin systeemi tästä olennaisesti?
——————–
Edit: https://www.salkunrakentaja.fi/2020/12/japanin-keskuspankki-osakeomistaja/
Tämä selittää valtiolle lainaamisen lisäksi Japanin keskuspankin jättimäistä tasetta.
Ilmoita asiaton viesti
Tommi Viinikka kirjoitti:
”Tämähän ei tietenkään pidä paikkansa, koska 1990-luvulla meillä oli valuutta, jonka uskottavuus oli helppo kyseenalaistaa. Valuuttaa piti puolustaa yli 20 prosentin koroilla. Siltikään valuutan puolustaminen ei onnistunut ja ajauduttiin pakkodevalvaatioon. Yrityksiä kaatoi valuuttalainojen markka-arvojen nousut. Vakuudet eivät enää riittäneet.”
Näinhän se alkoi, mutta konkurssiaalto tuli vasta pakkodevalvaation jälkeen. Yrityksillä kun oli ns. valuuttakorilainoja (joita pankit ’myi’ meille riskivapaina).
Blogini pointti oli kuitenkin se, että konkurssiaalto tulee olemaan valtava, jollei valtio tue PK-yrityksiä vielä Coronan jälkeenkin.
Syyt ovat toiset kuin 90-luvulla. muutama asia:
– Rokotusrumba on THL:n mukaan valmis joskus loppukesästä.
– Arvioin että suhteellisen normaaliin liiketoimintaan voidaan siirtyä kesällä.
– Siihen mennessä monella palvelualan yrityksellä ei ole muuta tulosta kuin reippaasti yli puolen vuoden vuokravelat.
Jos valtio ei tule tässä vastaan on konkurssiaalto melkoinen. Esimerkiksi osin maksamalla ja osin luotottamalla yrityksiä.
Lopuksi veikkasin, ettei eduskunta uskalla mennä moiseen operatioon ja silloin me maksamme kaiken raskaimman kautta.
Esimerkkinä: Montako ravintolaa tai parturia tms. pysyy kotikaupungissa, (oli se mikä tahansa), pystyssä, jos vuokravelkaa on 6 – 9 kuukautta? Plus muut kulut päälle.
Yritysten konkkaan meno tai oleminen kovissa maksuvaikeuksia tyrehdyttää kulutusta. Tämä heijastuu myös niihin yrityksiin jotka ovat nippa nappa hengissä.
Toisaalta, jos olen väärässä ja eduskunnalta löytyy rohkeutta tukea voimallisesti PK-yrityksiä, silloin päästään paljon vähemmällä.
Vienti on pitkälle kiinni siitä, miten paljon muut valtiot antavat tekohengitystä omille yrityksilleen.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Tämä vuosi olisi olluta aikaa uudistaa konkurssilainsäädäntöä, vaan ei näkynyt aiettakaan siihen suuntaan.
Arvioin tarkoitukselliseksi yrittäjien loppuelämän tuhoamisen ”hatusta tempastuilla” rajoituksilla. Yksikään puolue ei halua auttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. Ihmettelen, muuten miten paljon kokonaisuuteen voisi vaikuttaa se, ettei maksukyvytöntä yritystä voida jonakin määräaikana hakea konkurssiin. Maksukyvyttömyys tarkoittaa kuitenkin useimmissa tapauksissa mm. tavarantoimitusten lakkaamista, jolloin toimintaakin on melko vaikea jatkaa.
Ilmoita asiaton viesti
En löytänyt etsimääni, mutta tässä kuitenkin jotakin:
https://www.youtube.com/watch?v=Njp8bKpi-vg&list=LL3SK7qNuDocLOxWDkFEFSpg&index=118
https://www.youtube.com/watch?v=ErUQnd-YFGg
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, täytyy tutustua.
Ilmoita asiaton viesti
En ole seurannut Japania nyt aikoihin. Kuitenkin julkistalouden alijäämiä paikattiin ei niin kauaakaan sitten lainaamalla suoraan japanilaisten työelökerahastoista, joka on jo ” hieman” omintakeista muihin nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, tässä on mm. se vika, että työeläkerahastojen on pakko saada pääomilleen jotakin muuta tuottoa kuin nolla.
Ilmoita asiaton viesti
Talouselämän tämänpäiväinen juttu sopii hyvin tähän jatkoksi:
”Vihriälä ehdotti huhtikuussa, että Euroopan keskuspankki EKP voisi muuttaa hallussaan olevia euromaiden velkakirjoja ikuisiksi ja nollakorkoisiksi. Nyt hän on toista mieltä ja sanoo tilanteen muuttuneen huhtikuun jälkeen.
”Ensinnäkin EKP on laajentanut pandemiaan liittyvää valtionpaperiohjelmaa kahteen otteeseen 750 miljardista 1850 miljardiin euroon. Ohjelman koko vastaa nyt lähes ehdottamaani 20 prosentin velkakonversiota. Samalla EKP:n toistuvaa ohjelman laajennusta voi pitää uskottavana indikaationa kevyen linjan jatkumisesta tehtyjen päätösten jälkeenkin, jos tarvetta arvioidaan olevan. Toiseksi 750 miljardin elpymisrahastoratkaisu tukee kykyä rahoittaa pidemmän ajan kasvuponnistuksia erityisesti korkeasti velkaantuneissa maissa. Esityksessäni tavoiteltu finanssipoliittisen elvytyksen mahdollistaminen ja inflaatio-odotusten vahvistaminen toteutuvat tehtyjen päätösten seurauksena, vaikkakin eri tavalla”, Vihriälä arvioi.”
https://www.talouselama.fi/uutiset/taloustieteilija-patistaa-hallitusta-isompiin-ratkaisuihin-julkisen-talouden-velkaantuminen-on-jo-kestamattomalla-tasolla/c1612ee2-ed95-4570-a380-3af7e30ac273
Ilmoita asiaton viesti