Eläkevakuutusmaksut ja verot
Tällä alustalla kysyttiin tänään, ketä eläkkeiden leikkaaminen hyödyttää. Pari päivää sitten Hesarissa esitettiin kuvaaja, joka valaisee asiaa:
1980-luvulta lähtien eläkevakuutusmaksun osuus palkasta on vähintään kaksinkertaistunut. Pienet ikäluokat ja eliniän piteneminen saavat aikaan korotustarvetta jatkossakin. Tänä vuonna Tyel-maksu on 24,84% palkasta. Maksu jakautuu työnantajan ja työntekijän kesken.
Eläkemaksu ja tuloverotus vaikuttavat periaatteessa samalla tavoin: molemmat lisäävät verokiilaa.
Kukaan ei kai ole ehdottanut eläkkeiden leikkaamista, mutta eläkkeiden indeksinousun jarruttaminen vähentää eläkevakuutusmaksujen nousupaineita ja luo siten valtiontalouteen lisää pelivaraa.
Eläkkeiden leikkaaminen on vaikeaa koska maksettavalla eläkkeellä on perustuslain omaisuuden suoja.
Yhden prosenttiyksikön indeksileikkaus pienentäisi työeläkemenoja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Pienentyneet eläkkeet kuitenkin vähentäisivät valtion verotuloja noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Suvi-Anne Siimes otti tehtävänsä mukaisesti kantaa indeksileikkauksia vastaan.
https://www.tela.fi/
Mutta ei sellaisia leikkauksia olekaan, joista joku ei älähtäisi. Ja jokaisen leikkauksen nettovaikutus on leikkaussummaa pienempi.
Ilmoita asiaton viesti
”1980-luvulta lähtien eläkevakuutusmaksun osuus palkasta on vähintään kaksinkertaistunut.”
Muiden verojen ja maksujen osuus on vastaavasti pienentynyt. Taitaa tuo kokonaisveroaste olla 1980 luvulla hiukan korkeampi kuin nyt.
Alhaisia työeläkevakuutusmaksuja järjestelmän alussa usein kritisoidaan, mutta ei myöskään koskaan huomioida, että oli paljon asioita, joita ei julkinen sektori tuolloin kustantanut (siis jos tuo taho nyt lasketaan kustantajaksi), mutta nyt kustantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Toki, mutta tuo Hesarin julkaisema kuvaaja kertoo hyvin, miksi verorasitusta ei juuri voi kasvattaa. Minä en osaa sanoa, missä määrin eläkevakuutusmaksuista olisi mahdollista saada pelivaraa sopeutukseen, mutta mikäli vakuutusmatemaatikot ja poliitikot löytävät tallaisen keinon, otettakoon käyttöön.
Siimeksen lisäksi myös Telan pääekonomisti tyrmää ehdotuksen, joten iso huoli eläkevakuuttajilla näyttää olevan asian suhteen.
https://www.tela.fi/2023/05/05/julkisen-talouden-sopeutusta-ei-voi-hoitaa-tyoelakejarjestelman-kautta/
Ilmoita asiaton viesti
Valtiovarainministeriö:
”Merkittävä osa sosiaaliturvarahastojen menoista rahoitetaan vuosittain työnantajilta, palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävillä sosiaaliturvamaksuilla, jotka tulee asettaa riittävälle tasolle menoihin nähden. Osa Kansaneläkelaitoksen menoista on kuitenkin suoraan valtion rahoittamia, jolloin etuusmenojen muutokset näkyvät valtiontalouden tasapainossa,
koska kyseiset Kansaneläkelaitoksen etuusmenot ovat sosiaaliturvarahastoille läpivirtauserä. Sosiaaliturvarahastojen talous vaikuttaa myös suoraan valtion ja kuntien talouteen.
Useimmat sosiaaliturvamaksut ovat sekä palkansaajien että yritysten verotuksessa täysimääräisesti vähennyskelpoisia. Siten esimerkiksi palkansaajien työeläkevakuutusmaksut pienentävät valtion ja kuntien saamia ansiotuloverotuottoja. Samoin työantajien eläkevakuutusmaksut lähtökohtaisesti pienentävät yritysten voittoja ja siten yhteisöverotuloja.
Lisäksi sosiaaliturvamaksut ovat osa työn verotuksen kokonaisuutta eli verokiilaa, mikä rajoittaa valtion ja kuntien mahdollisuutta hankkia lisätuloja veronkorotuksilla.
Sosiaaliturvamaksuilla rahoitettuihin etuuksiin kohdistuvat säästöt mahdollistaisivat sosiaaliturvamaksujen kestävän alentamisen. Tämä loisi tilaa valtion verotuksen kiristämiseen kokonaisveroastetta nostamatta.”
Ilmoita asiaton viesti
On kai ajateltu että näennäisesti veroaste pitäisi pitää alle 50%:n. Siten eläkemaksut todella syövät tilaa veroilta.
Mutta on sellaista jota ei lasketa. Tuloista se kiinteistöverokin maksetaan ja netosta verojen jälkeen voi monelta mennä vielä lisää veroja.
Myyntivoitosta maksetaan veroa vaikka tosiasiassa mitään voittoa ei synny, vero maksetaan sen mukaan kuinka paljon inflaatiota on ollut osto- ja myyntihetken välissä.
Omasta mielestäni julkisen vallan velvoittavat määräykset ovat myös verotusta. Paskalaki verotti mökkiläisiä. Rakentajia verottaa mielipuoliset rakennusmääräykset ilmastonmuutoksen vastustamisesta ja ilmanvaihdosta. (Muissa maissa ilman vaihtuu asunnoissa ilman koneita).
Sekin on tavallaan verotusta jos käsketään pitämään neljää roskista.
Ilmoita asiaton viesti
Kela maksaa oikeastaan vähimmäiseläkkeet. Työeläkkeen kasvaessa se pienentää kelan maksamaa kansaneläkettä. Lisäksi vähimmäisturvana on takuueläke. On hyvinkin todennäköistä, että kun työeläkkeitä ”leikataan”, niin julkisen sektorin osuutta se tulee kasvattamaan.
Nyt työeläke ansaitaan työskentelemällä. Tämä pyörittää Suomea. Kun palkasta ansaitaan karttumana 1,5 % työeläkettä, niin sen tuleva arvo määritetään palkkakertoimen avulla, jossa palkkojen osuus on 80 % ja elinkustannusten 20 %. Työeläkeaikana tilanne on toisin päin. Mikäli indeksejä leikataan, niin käytännössä eläkkeitä leikataan. Se ei ole ollut koskaan työeläkejärjestelmän tarkoitus. Olkoon kuinka väliaikainen vain ratkaisuna, niin tuota totuutta se ei poista. Nykyiset eläkkeet ja varsinkin ansaitut työeläkkeet jäävät todella mataliksi, joten keskimäärin niissä ei ole leikkausvaraa. Leikkaukset ajavat väistämättä miettimään sitä, että mitä järkeä on työskennellä, jos siitä jälkikäteen rankaistaan ja vastaavasti ilman työntekoa saadut eläkkeet kasvavat.
Ilmoita asiaton viesti