”Emme voi elää toistemme paitoja pesemällä”

Otsikon lause toistuu aika-ajoin. Googlettamalla löytyy esim. Iltalehden pääkirjoitus vuodelta 2009 eikä ole kauaa kun törmäsin lauseeseen tällä palstalla. Ja tottahan tuo tietenkin on, tarvitsemme erilaisia toimialoja: alkutuotantoa, jalostusta ja palveluja. Ja tietenkin vientiä.

Mutta lause totuudellisuudestaan huolimatta sisältää arvolatauksen, jossa vähätellään työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää palvelusektoria. Kansantaloustieteen emeritusprofessori Jouko Ylä-Liedenpohja kirjoitti 2009, että hänen sydämensä vuotaa verta joka kerta kun hän kuulee tuon lauseen. Se kertoo siitä, että lausuja ei ymmärrä markkinatalouden toiminnasta yhtään mitään.

https://www.palta.fi/palvelualat-suomessa/

Palvelualojen työnantaja Palta mainostaa: ”Yksityisten palvelujen merkitys Suomen kansantaloudelle on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Trendi on samanlainen kaikissa kehittyneissä maissa. Yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen yli 300 000 uutta työpaikkaa. Yksityiset palvelut ilman kauppaa tuottavat 42 prosenttia Suomen bkt:sta.”

Tänä vuonna palvelualat ovat kuitenkin ottaneet takkiin luultavasti kaikkein eniten koronarajoitusten vuoksi. Paltan mukaan palveluiden vuosimuutos heinäkuussa oli -11,5%.

Hallitus lyö lyötyä

Koronarajoitukset iskevät erityisesti ravintola- ja matkailupalveluihin. Niiden lisäksi hallitus on leikannut kotitalousvähennys. Ruotsissa suurin piirtein samanvärinen hallitus on päätynyt päinvastaiseen ratkaisuun ja on nostamassa kotitalousvähennystä jopa 7000 euroon.

https://www.verkkouutiset.fi/miksi-kotitalousvahennys-on-vastenmielinen-hallitukselle/#f3c49012

Työllisyystavoitteet saavutetaan palvelusektorilla helpoiten

Suomi on pieni, avoin talous. Vientisektori on äärimmäisen tärkeä, ja kilpailukyvystä täytyy pitää (nykyistä parempaa) huolta. Se ei kuitenkaan ole missään muodoin ristiriidassa sen kanssa, että palvelusektori voisi työllistää meillä paljon nykyistä enemmän. Suomi on palveluissa monin paikoin lähes kehitysmaan tasolla. Kevennyksenä voi kuunnella vaikka Alivaltiosihteerin ”Huonoa itsepalvelua” sketsin https://arenan.yle.fi/audio/1-2713108

Verokiila on palvelusektorin pahin vihollinen. Kotitalousvähennyksen lisäksi hallitus voisi etsiä muitakin keinoja lisätä työllisyyttä palvelusektorilla, jos vaan ideologia ei tuota ylivoimaista estettä. Palveluita kyllä käytettäisiin, jos niihin olisi varaa.

Kansainvälistä vertailua

Maailmanpankin tilaston mukaan suomi on palveluiden BKT-osuudella länsimaiden hännänhuippuja. Meillä palvelut (kauppa mukaanlukien) muodostavat noin 60% BKT:sta. Samaan kastiin kuuluu mm. Saksa, Itävalta ja Kroatia. Selvästi meitä suurempi n. 65 % osuus on mm. Italialla, Ranskalla ja Portugalilla. Japanin, Sveitsin ja Iso-Britannian BKT-osuus on 70% luokassa ja Yhdysvalloissa  luku lähentelee 80 prosenttia. Maat, joissa prosenttiosuus on selvästi alle 60% ovat kehittyviä maita tai kehitysmaita.

Tästä voisi jo tehdä johtopäätöksen, että korkean elintason maissa aika moni elää paitoja pesemällä.

https://data.worldbank.org/indicator/NV.SRV.TOTL.ZS?end=2019&start=1960&view=chart

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu