EU:n teollisuussuunnitelma ja yhteisvelka

Euroopan parlamentin tavoitteisiin on varmaan myös Suomen ja tulevan hallituksen helppo yhtyä.

”Europarlamentaarikot pyytävät komissiota laatimaan tehokkaan strategian ”jonka avulla teollisuutta voidaan sijoittaa uudelleen ja siirtää takaisin Eurooppaan”. Suunnitelman olisi tarkoitus monipuolistaa toimitusketjuja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Meppien mukaan sen tulisi johtaa ”strategisten teknologioiden laajentamiseen ja kaupallistamiseen unionissa niin, että voidaan kuroa umpeen innovoinnin ja markkinoille saattamisen välinen kuilu”. He korostavat, että on tärkeää lisätä EU:n tuotantokapasiteettia strategisten teknologioiden, kuten tuuli- ja aurinkovoimakomponenttien, lämpöpumppujen ja akkujen osalta.

Meppien mukaan EU-tason toimilla pitäisi turvata Euroopan johtoasema puhtaan energiateknologian alalla, parantaa nykyistä teollista perustaa ja tukea sen muutosta tulevaisuudessa. Tämä mahdollistaa laadukkaiden työpaikkojen ja talouskasvun tarjoamisen kaikille eurooppalaisille.

EU:n on lisättävä kohtuuhintaisen, varman ja puhtaan energian tuotantokapasiteettia teollisuuden käyttöön sekä pyrittävä säästämään energiaa ja tehostamaan sen käyttöä. Tarvitaan nopeita lupamenettelyjä ja ennustettavuutta uusien puhtaiden energiahankkeiden käynnistämiseksi, sanovat mepit.”

Parlamentti on tunnistanut ongelman, että liian suuri osa vihreän siirtymän investoinneista valuu Kiinaan. Tämän ongelman on varmasti myös Perussuomalaiset tunnistanut. Sen sijaan Parlamentin tarjoama ratkaisu voi olla vaikeampi niellä.

Parlamentti toivoo, että Euroopan suvereniteettirahastolla voitaisiin ”välttää kansallisista järjestelmistä aiheutuva hajanaisuus ja varmistaa aidosti yhtenäinen eurooppalainen vastaus meneillään olevaan kriisiin”. Rahaston tulisi vahvistaa EU:n strategista riippumattomuutta ja vihreää ja digitaalista siirtymää, ja se tulisi sisällyttää EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen. Lisäksi tavoitteena on saada liikkeelle yksityisiä investointeja rahaston avulla.

Mepit haluavat yksinkertaistaa EU:n valtiontukisääntöjä ja lisätä niihin joustovaraa. Mahdollisten joustojen on tosin oltava kohdennettuja ja oikeasuhteisia sekä vastattava EU:n poliittisia tavoitteita. Mepit vastustavat valtiontukisäännöistä joustamista, jos samalla ei tarjota Euroopan-laajuista ratkaisua, josta hyötyvät myös maat, joilla ei ole mahdollisuutta laajoihin kansallisiin tukiin.

Ratkaisu on siis uusi yhteisvelka, Suvereniteettirahasto. Euroopan Parlamentti osasi kyllä paketoida rahaston nätisti korostaen pienten maiden jalkoihin jäämistä kansallisten tukien osalta.

Aloittava hallitus pääsee siis lähes ensi töikseen ottamaan kantaa uuteen euroopanlaajuiseen tukipakettiin. Orpon hallituksen käsiä sitoo asiassa myös edellisen eduskunnan varauma koronatukipaketin ainutkertaisuudesta.

Eurooppa uhkaa jäädä jalkoihin

Suvereniteettirahasto on Euroopan vastaus Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act-lakiin, joka nimestään huolimatta tarkoittaa lähinnä teollisuuden kansallista tukemista. Globaaleilla yrityksillä on taipumus sijoittua sinne, missä toimintaedellytykset ovat parhaat. Ja toimintaedellytyksiä voidaan parantaa alhaisten verojen lisäksi myös anteliailla yritystuilla.

Yhdysvallat voitti Euroopan 100-0 edellisessä elinkeinoelämän vallankumouksessa. Yhdysvaltoihin syntyi Amazon, Tesla, Google, Facebook jne. Apple voitti Nokian ja Ericssonin, Microsoftille ei tainnut olla eurooppalaista kilpailua koskaan.

Jotain Euroopan on tehtävä, ettei nyt alkamassa elinkeinoelämän vallankumouksessa käy samoin. Vaikeampi asia on kuitenkin sanoa, onko suvereniteettirahasto oikea vastaus. Parempia ehdotuksia olisi hyvä päästää ilmoille.

Suomessa julkinen keskustelu Euroopan unionin lähitulevaisuudesta on keskittynyt liikaa yhteisvelkaan, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Miettinen pitää keskeisempänä huolena EU:n kilpailuympäristön rapautumista, jos varsinkin suuret maat saavat alkaa mittavasti tukea omia yrityksiään.

– Toivoisin, että keskustelu ottaisi yhteisvelan lisäksi huomioon mielestäni merkittävämmän kehityskulun, jossa valtiontukisääntöjä ollaan löysäämässä tavalla, joka ei varmasti ole Suomen edun mukaista, Miettinen sanoo STT:lle.