EVA:n ja Vasemmistoliiton osinkoverouudistuksista

EVA on esitellyt kasvua tukevan verouudistuksen nimellä ”Verotuksen kolmiloikka”

Linkki (sivun alalaidassa PDF-muodossa)

Miten verotuksella luodaan vauraampi Suomi? Katso webinaarin tallenne tästä (eva.fi)

Kiteyttäen kolmiloikka tarkoittaisi

  1. Yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin
  2. Osinkoverotus asetettaisiin 17,7 prosentin tasolle riippumatta yrityksen nettovarallisuudesta tai jaetun osingon määrästä. Jaetun osingon kokonaisverotus olisi 30% (100 x 0,85 x 0,823 = 70)
  3. Muilta osin pääomatuloverotus asettuisi 30% tasolle (34% tasosta luovuttaisiin)

Tämä tarkoittaisi pääomatulojen neutraalia verotusta. Yritystoimintaan sijoittamisen verotus ei olisi enää raskaammin verotettua kuin muiden pääomatulojen verotus.

Li Andersson taas on esitellyt Vasemmistoliiton vanhan lempilapsen: pääomatulojen progressiivisuuden:

Li Andersson haluaa uusia verotasoja pääomatuloille: ”Voisi tehdä paljon” | Uusi Suomi

”Vasemmistoliitto kannattaa ainoana eduskuntapuolueena kaikkien tulojen verottamista yhden progressiivisen veroasteikon mukaan. Silloin progressio toteutuisi riippumatta siitä, saako pääoma-, ansio- tai etuustuloa, ja kannustin muuntaa ansiotulot pääomatuloiksi poistuisi”

Ylläolevista EVA:n raportin kuvaajista voi havainnoida, että Suomessa osinkoa saavan luonnollisen henkilön verotus on suurinpiirtein EU:n keskitasoa. Yllättäen verotus on Irlannissa korkeinta. Tämä johtuu korkeasta osinkoverosta, kun taas yhteisövero on EU:n matalimpia. Sen sijaan osakkeiden luovutusvoittoa meillä verotetaan EU-maista toiseksi eniten, jälleen Irlannin tavoin.

Irlanti on kuitenkin poikkeustapaus, koska matala 12,5% yhteisöverotus tekee siitä houkuttelevan investointikohteen. Irlanti kahmi esimerkiksi vuonna 2018 (suhteessa bkt:een) eurovaltioista eniten suoria ulkomaisia sijoituksia. Irlantiin sijoittavat yritykset hoitanevatkin voitonjaon suurelta osin jollakin muulla tavoin kuin osinkojen muodossa.

En lähde tässä tutkimusta erittelemään, mutta EVA:n Juusela löytää melkoisen määrän muitakin kilpailuhaittoja Suomen yritysverotuksesta, yhtenä esimerkkinä korkea luovutusvoittoverotus.

Kilpailuetua, perusteena menetetty vuosikymmen

Eva hakee kolmiloikallaan verotuksellista kilpailuetua suomalaisille yrityksille. EVA perustelee esitystä mm. tarpeella kuroa menetetyn vuosikymmenen takamatkaa verrokkimaihin. Suomi saavutti vasta vuonna 2019 vuoden 2008 bruttokansantuotteen.

Vaikutukset valtiontalouteen

Staattisesti laskettuna yhteisöveron alennus viidellä prosenttiyksiköllä vähentäisi valtion verotuloja noin 1,5 miljardilla. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että veronalennuksen dynaamiset muutokset kompensoisivat verotulojen laskun jopa kokonaan. EVA:n mukaan veronalennus lisäisi investointeja, tuotantoa, työllisyyttä ja työtunteja.

Vasemmistoliiton perustelut

Tviittiin perustuvasta Uuden Suomen artikkelista ei varsinaisesti selviä Li Anderssonin perustelut, mutta ne lienevät vanhat tutut näkemykset Vasemmistoliiton kokemasta ”oikeudenmukaisuudesta” ja luulotellut fiskaaliset perusteet. Vasemmistoliitto olettaa, että osinkoverojen nousu lisäisi valtion verotuloja. Puolueen ideologit eivät halua ymmärtää dynaamisten vaikutusten päälle.

Kannattaako nyt parantaa vai heikentää  suomalaisen tuotannon ja yritystoiminnan kilpailukykyä?

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu