Fortumin tulevaisuudesta
Fortum julkaisi eilen ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksensa, jonka raportoidut luvut näyttivät odotetun surkeilta. Jos haluaa etsiä murheellisimman luvun, se on raportoitu liikevaihto rullaavasti viimeiseltä 12 kuukaudelta. Uniperin alaskirjausten vuoksi raportoitu liiketappio LTM (=Last Twelve Months) oli peräti 4,3 miljardia tappiolla.
Alaskirjaukset kirjanpidossa eivät vaikuta kassavirtaan, mutta alentavat kyllä omaa pääomaa ja jakokelpoisia varoja. Oma pääoma aleni paitsi kirjanpidollisen tappion, myös avokätisen osingonjaon vuoksi. Fortumin oma pääoma oli 31.3.2022 enää 8,7 miljardia, kun se vielä 31.12.2021 oli vielä 13,7 miljardia euroa.
Operatiivinen kannattavuus kunnossa
Pitäisikö tästä huolestua? Ei ainakaan Nordean analyytikon mielestä, sillä yhtiö takoo erinomaista toiminnallista tulosta lähes viime vuoden tahtiin. Tässä auttaa korkea sähkön hintataso.
Nordean analyytikon arvion mukaan Fortum jatkaa totuttua korkeaa osinkotasoaan (5,9% nykyiselle osakekurssille) jatkossakin. Näin korkea osinkotaso kasvattaa kuitenkin nettovelkaa lähivuosina.
Venäjän toiminnoista luopuminen
Fortum ilmoitti tulosjulkistuksen yhteydessä laittavansa yhtiön Venäjän toiminnot myyntiin. Fortum ei vielä kirjannut Venäjän toimintojensa arvoa nollaan vaan odottaa saavansa niistä 3,3 miljardia euroa. Tämä on melko korkea arvio, ja Nordean analyytikko mainitseekin riskinä tarpeen vielä uudelle alaskirjaukselle. Toisaalta analyytikon mukaan hinta voi olla parempikin.
Sen verran olen kuitenkin seurannut toteutuneita liiketoimintakauppoja Venäjällä, että olen huomannut kauppojen toteutuneen enintään puoleen hintaan suhteutettuna käypään arvoon ennen sotaa. Oma lukunsa on Renault, joka myi Autovaz (mm. Lada) -liiketoimintansa yhdellä ruplalla. Tässä kaupassa oli kuitenkin takaisinosto-optio siinä tapauksessa, että liiketoimintaedellytykset Venäjällä palaavat.
”Toisaalta analyytikon mukaan hinta voi olla parempikin.”
Fortumin omistajana ehdotan kaupphinnaksi todellista arvoa tai hieman päälle. Kauppaneuvotteluissa ei tarvitse kiirehtiä. Vuoden kuluttua Venäjän tilanne voi olla täysin erilainen. Renaultin takaisinosto-optio on mielenkiintoinen. Mikä siinä mahtoi olla option voimassaoloaika?
Ilmoita asiaton viesti
The trade ministry said the French carmaker will have the right to buy back its Avtovaz stake within five to six years, if the company wishes to return to the Russian market.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, it might be enough for Fortum too.
Ilmoita asiaton viesti
Fortum totuttuun tapaansa rahastaa suomalaisia ja haaskaa rahat ulkomaisiin ”sijoituksiin” jotta pomot pääsevät tärkeinä matkustelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta Uniper ohjeistaa tälle vuodelle 1 – 1,3 mrd. euroa operatiivista liikevoittoa. Tuo ei tietenkään sisällä alaskirjauksia kaasuputkesta eikä Venäjän toiminnoista. Ne tulevat painamaan yhtiön kirjanpidollisen tuloksen
Uniper – hankinnan takaisinmaksuaika nousee suunnitellusta, mutta ei vielä näillä tiedoilla muutu kannattamattomaksi. Aika paljon tässä on odottamattomia tai epätodennäköisiä riskejä toteutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Fortumin osakkeen kurssi nousi tänään 11 %. Ei huono. Tosin sillä ei ole väliä pitkäaikaissijoittajalle. Osinko on tärkein.
Ilmoita asiaton viesti
Vi***ttaa, kun en ehtinyt ostamaan vähän yli 15 euron hintaan. Siinä olisi ollut paikka pikavoitoille.
Ilmoita asiaton viesti
Fortum voisi palata takaisin Venäjän retkeltään ja sijoittaa Uniperista tulevia voittoja ydinvoimalan rakentamiseen Pyhäjoelle. Se on Fortumin moraalinen velvollisuus haaskattuaan rahojamme Venäjän riskikohteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä. Minimivaatimuksena Loviisan ydinreaktoreiden pitäminen iskussa. Onko reaktoreiden tehoa mahdollista päivittää ylöspäin? Tekniikka kun on kehittynyt vuosikymmenten mittaan.
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisin kuulla myös asiantuntijoilta vastauksen koska Merikosken voimalaitos tulee tiensä päähän?
Ilmoita asiaton viesti
Fortum hakee Loviisan voimaloille jatkolupaa vuoteen 2050 saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Loviisan voimala venäläisten rakentama ja jos on, niin miten tästä mennään eteenpäin. Asiantuntijoiden mielestä esim. Pyhäjoki pitää alkaa suunnitella alusta saakka uudestaan. Ehkä työmaaparakit voisivat jäädä.
Ilmoita asiaton viesti
Wikipediastakin löytyy ihan hyvä historiakatsaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loviisan_ydinvoimalaitos#Historiaa
Ymmärtääkseni Loviisan voimalat pyörivät suomalaisin voimin ja polttoainetta voidaan ostaa Venäjän lisäksi muualtakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vastauksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Minustakin Fortum on paras toimija sekä Loviisan että Hanhikiven osalta. Ranskalaisten osaaminenkin on jo nähty. Mielenkiintoiseksi Loviisan laitoksen tehon noston ja uudistamisen tekee se, että onko mahdollista jo rakennettu säilyttäen, jatkaa jollain länsimaisella tekniikalla eteenpäin vai käykö samoin kuin Hanhikivessä, että alusta aloitettava.
Ilmoita asiaton viesti
Luulen, että valtio haluaa luopua energiatalouteen liittyvästä busineksesta. Tuppurainen&Marin myivät Vapon täysin omistaman kaukolämpöfirman Nevel Oy:n ranskalaisille. Jos alamme taas käyttää turvetta, niin tämän kaupan ansiosta turverahatkin menevät Ranskaan. EU ensin, sitten Suomi.
Kaupasta saadut varat Marin lahjoittaa 5 – 6 kk:ssa kehitysapuun.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni Vapon täysin omistaman yrityksen voi myydä vain Vapon hallitus, ei maan hallitus.
Ja tuo 650 miljoonaa tuli Vapon kassaan.
https://www.vapo.fi/blog/2020/11/02/vapo-myy-nevelin-osakkeet-ardianille/
Ilmoita asiaton viesti
Onko Loviisan voimala venäläisten rakentama ja jos on, niin miten tästä mennään eteenpäin. Asiantuntijoiden mielestä esim. Pyhäjoki pitää alkaa suunnitella alusta saakka uudestaan. Ehkä työmaaparakit voisivat jäädä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tämä kauppa taas tätä samaa huonoksi havaittua ketjua tyyliin
Sonera, Kemira, Caruna jne…
Ilmoita asiaton viesti
Yrityskaupoissa vasta tulevaisuus kertoo, miten kauppa meni myyjän tai ostajan kannalta. Ainakin lukujen perusteella 650 miljoonan kauppahinta (josta yli 400 miljoonaa oli voittoa) kuulosti hyvältä, koska Nevel Oy:n liikevaihto on 100 miljoonan luokkaa.
Ilmeisesti Nevelissä kuitenkin on kasvupotentiaalia, koska ostaja maksoi kuuden vuoden liikevaihdon verran.
https://nevel.com/fi/yhtio/
Ilmoita asiaton viesti
Aina kun Valtiomme myy jotain ja saa ylimääräisiä tuloja, niin sitten niitä ottavia käsiä riittää ja rahat menevät enemmän tai vähemmän kankkulan kaivoon. Itse suosittelisin, että pidetään ne kohtuullista osinkoa tuottavien yritysten osakkeet valtiolla, jolloin kerralla saadaan vähemmän ja voidaan pitemmällä harkinnalla budjetoida osingot järkevämmin.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä juuri pelkäsinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi olisi rikas omavarainen jos kaikki isot firmat olisivat satsanneet kotimaahan noiden seikkailujen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Rikkaissa maissa on yleensä runsaasti globaalisti toimivia kannattavia yrityksiä. Erinomainen esimerkki tästä on Sveitsi, jossa on mm. maailman suurimpia lääke- ja elintarviketeollisuuden yrityksiä.
Eipä tule mieleen yhtään rikasta omavaraista pientä maata. EU voisi teoriassa olla kokonaisuutena jossain määrin omavarainen. Romania kaiketi pyrki olemaan omavarainen sosialismin aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pyhäjoelle on saattanut nyt syntyä ns. ”jäätynyt konflikti.” Hanhikivi on yksi esimerkki itänaapurin strategisista sijoituksista, jossa taloudellisella puolella ei ole niin suurta merkitystä. Varoitukset tästä menivät luonnollisesti aikanaan ”kuuroille korville.”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c9ff33fa-5721-4079-b8ef-1676b4274d70
Ilmoita asiaton viesti
Älkää huoliko, ei hätää. Me veronmaksajat maksamme kiltisti aivan kaiken. Kysykää vaikkapa eri puolueilta, erityisesti valtaapitävältä pääministeripuolueelta.
Ilmoita asiaton viesti
Fortumiin ei toki ole tarvinnut veronmaksajien rahaa laittaa. Sen sijaan valtio on saanut Fortumilta 200-300 miljoonaa vuosittain osinkoja ja yhteisöverot päälle. Tämä ei ainakaan Nordean analyysin mukaan ole uhattuna ensi vuonnakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olisihan noilla 4,3:lla miljardilla ollut käyttöä omistajille jos olisi osinkoina jaettu. Valtiontalouskin olisi paremmassa jamassa. Nyt veronmaksajat joutuvat välillisesti osallistumaan alaskirjauksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Toki näinkin voi ajatella. Fortum on kuitenkin jakanut erittäin avokätisesti osinkoa jatkuvasti, eli valtio on varmasti saanut sijoituksensa monikymmenkertaisesti takaisin vuosien varrella (jos huomioidaan IVO-aika).
Venäjänkään bisnekset eivät ole olleet katastrofi pitkällä juoksulla. Nyt tulee kerralla vähän enemmän turpaan, mutta yhtiöllä on 30 menestyksekästä Venäjän toimintavuotta takana. Harva suomalaisyhtiö on selvinnyt noilla markkinoilla yhtä hyvin.
Nuo alaskirjaukset eivät ole pois kassasta, joten noita ei olisi voinut kerralla jakaa. Osakkeenomistajalle ne realisoituvat vuosien mittaan pienempänä tuottona. Liiketoimintaan kuuluu riski. Nyt se toteutui.
Ilmoita asiaton viesti