Helsingin pörssin karhut

Ylläoleva Pörssisäätiön sivuilta lainattu kuvaaja kertoo Helsingin pörssin kehityksestä 1964 – 2018. Koska kuvaajan tarkastelu päättyy vuoteen 2o18, valotan hiukan mitä sen jälkeen Helsingin pörssissä tapahtui:

  • Vuosi 2018 oli heikko. Yleisindeksi päätyi noin 3% vuoden alkua matalammalle.
  • Vuosi 2019 ei ollut paljoakaan edeltäjäänsä parempi, indeksinousu oli alle 2%
  • Vuosi 2020 alkoi koronan myötä kurssilaskulla, jonka seurauksena maaliskuussa päädyttiin vuoden 2014-2015 kurssitasoille
  • Maaliskuusta 2020 kurssit ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti noin 66%

Silmämääräisesti tarkasteltuna kurssitaso on noussut tänä vuonna trendinsä ylälaidalle. Onko siis karhumarkkina väistämätön?

Kurssilaskun takana aina syy

Osakekurssit ovat pysyneet parhaimmillaan vuosia kasvutrendinsä yläpuolella. Vasta jokin laukaiseva tekijä on saanut kurssilaskun aikaan. Karhumarkkinan synty ei toisaalta edellytä korkeita lähtökursseja. Vuonna 2011 kurssit suuntasivat alaspäin, vaikka nousua oli kestänyt ennen sitä vain alle kaksi vuotta.

1960-luvun loppupuolen karhumarkkina ei johtunut yksittäisistä tapahtumista. Kim Lindström luonnehti tuota aikaa termillä ”ruususen uni”. Heikko pörssikehitys johtui talouden vahvasta säätelystä. Vuonna 1968 karhumarkkina päättyi, kun Liinamaan hallitus kielsi indeksiehdon. Nousu yltyi, kun Suomi solmi vapaakauppasopimuksen Euroopan Yhteisön kanssa.

1973 alkaneen laskun selkeä syy oli energiakriisi, jolloin öljyn hinta nousi 300%. Tämä sai aikaan neljä vuotta kestäneen karhumarkkinan.

Loppuvuodesta 1989 alkoi Suomen lähihistorian voimakkain kurssilasku, joka kesti 41 kuukautta ja oli yhteensä 72%. Taustalla oli tietysti rahamarkkinoiden vapauttamisesta ja Neuvostoliiton romahtamisesta lähtenyt lama, joka sai aikaan laajaa tuhoa koko yhteiskunnassa.

Vielä tätäkin rankempi lasku oli koettu kuitenkin ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena. Ensimmäinen maailmansota lopetti kaupan Saksan kanssa ja vallankumous Venäjän kanssa.

2000-luvun IT-kuplan puhkeaminen on hieman erilainen verrattuna muihin pörssiromahduksiin. Tähän ei tunnu liittyvän samanlaista ulkoista shokkia. Kupla puhkesi oikeastaan omaan mahdottomuuteensa. Esimerkiksi pienen IT-yhtiö Comptelin arvo nousi yhtäkkiä kaksi kertaan Koneen arvoa suuremmaksi. Kuplan puhjettua Comptel menetti 96% arvostaan.

2007 Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt Subprime-kriisi sai Suomessakin pörssit laskemaan 61%. Tästä juuri ehdittiin toipua, kun kriisin toinen vaihe lähti Euroopasta liikkeelle. Nyt laukaisevana tekijänä oli Kreikka ja Eteläisen Euroopan maat laajemmaltakin. Vuonna 2011 alkaneessa Euroopan omassa finanssikriisissä Helsingin pörssi laski 34%.

Helmikuussa 2020 koronakriisin vuoksi tehdyt talouksien sulkemiset saivat aikaan poikkeuksellisen nopean hieman yli kolmanneksen kurssilaskun, josta myös toivuttiin poikkeuksellisen nopeasti.

Onko siis nyt uuden pörssisyöksyn ainekset kasassa?

Pessimistisimmät saattavat ajatella, että nyt ilmassa on samoja merkkejä kuin 2000-luvun IT-kuplassa. Varmasti paikoittain näitä saattaa ollakin, mahdollisesti juuri saman toimialan osakkeissa. Merkit eivät kuitenkaan ole läheskään yhtä räikeitä kuin pari vuosikymmentä sitten. Osakkeiden hinnat ovat korkealla, mutta alhainen korkotaso ja järkevien sijoitusvaihtoehtojen puute selittävät tätä hyvin.

Korkean arvostustason aikaansaama hermostuneisuus on jo saanut aikaan pienoisen tasokorjauksen, joka voi hyvinkin syvetä jonkin verran, mutta varsinaiseen karhumarkkinaan ei nähtävissä olevat syyt riitä.

Sen sijaan nurkan takaa saattaa paljastua selviäkin syitä pörssikäänteelle. Yksityisten, yritysten tai valtioiden tilanne saattaa kriisiytyä, erityisesti jos keskuspankit joutuvat säätämään rahapolitiikkansa tiukemmalle odotettua nopeammin. Tämä taas voisi saada pankkijärjestelmän kriisiin. Merkkejä on syytä seurata ja välttää yletöntä riskien ottoa.

Viime vuosikymmenten nousut ja laskut – PörssisäätiöPörssisäätiö (porssisaatio.fi)

Sata vuotta vuoristorataa (taloustieteellinenyhdistys.fi)

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu