Kirjaudu blogeihin

Tiedote

Eurovaalit: Katso tulokset tästä

Hesarin hämärä logiikka

Hesarin Merja Saarinen kirjoitti eilen miten ”Saksalaisille jaellaan nyt höveleitä palkankorotuksia – Laskua maksavat suomalaiset”

Kirjoitus nieltiin karvoineen täälläkin ainakin kahdessa blogissa. Minusta kirjoitus vaatii tarkempaa pohtimista.

Saarinen kirjoitti:

Suomalaiset kärsivät Saksan löysästä palkkalinjasta, joka kiihdyttää inflaatiota. Kipeästi kaivatut koronlaskut uhkaavat sen takia viivästyä. Onko palkkamalttiin tyytyneiden suomalaisten syytä tuntea itsensä petetyiksi? kysyy HS:n taloustoimittaja Merja Saarinen.

On totta, että Saksan korkeammat palkankorotukset vaikuttavat koko euroalueen inflaatioon ja siten alentavat koronalennusvaraa.

Kirjoitus jäi kuitenkin hyvin yksipuoliseksi. Saksaa on pitkään syytelty sen vientivetoisesta talousmallista. Saksan kauppatase on ollut positiivinen yhtäjaksoisesti vuodesta 1992 lähtien, vaikka vuosina 2020  ja 2022 ylijäämä supistuikin merkittävästi. Vuonna 2022 ylijäämä kääntyi kuitenkin nousuun ja saavutti tämän vuoden tammikuussa huippunsa 26,8 miljardia yhdessä kuukaudessa.

Germany Balance of Trade (tradingeconomics.com)

Maailmantalouden veturina toimii suurena nettotuojana erityisesti Yhdysvallat. Saksa puolestaan hyödyntää muiden maiden alijäämiä täyttämällä ne omilla tuotteillaan. Kilpailijamaita suuremmat palkankorotukset lisäävät Saksan kotimarkkinakysyntää ja alentavat huippuluokan kilpailukykyä. Näin minusta Saksan muutos kohti kotimarkkinavetoista taloutta on Euroopalle ja koko maailmalle pääosin hyvä asia. Tosin yksi palkankorotuskierros tuskin vielä tekee kesää.

Taloustoimittaja Saarinen jatkaa:

Suomalaisten päähän on taottu urakalla palkkamaltin tärkeyttä. Palkka-inflaatiokierteen turmiollisuudesta varoiteltiin runsaasti esimerkiksi viime vuoden palkkakierroksella.

Ja viesti on mennyt läpi. Suomalaiset ovat tinkineet palkankorotuksista yhteisen hyvän vuoksi.

Nyt siitä ei kuitenkaan palkita. Päinvastoin.

Taloustoimittajan logiikalla Suomen olisi seuraavalla liittokierroksella nostettava palkkoja reilusti kilpailijamaita enemmän. Silläkö saataisiin vienti vetämään?

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (13)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. Granu
    Arto Granlund #4153025

    Itseäni myös ihmetyttä tuo”hesarin” logikka, kun muistan kuinka työelämässä ollessani aina toitotettiin kuinka suomalaisten palkankorotusten on pysyttävä samalla tai mielummin alhaisemmalla tasolla kuin kilpalijamaiden, Saksan ja Ruotsin palkankorotukset.

    Ilmoita asiaton viesti

  2. MauriLindgren
    Mauri Lindgren #4153050

    Blogista tulee väkisin umpisurkea, jos ainoa lähde on olematon HS analyysi. Saksassa ei ole kattavaa yleissitovuutta, vaikkakin ministeriö voi tietyillä ehdoilla vahvistaa sen jollain alalla.
    Saksassa on työehtosopimuksen piirissä karvan verran yli 40% kaikista, muut saavat sopia miten sopivat, jos lainkaan.
    Saksan valtiota olisi voinut moittia yhdestä ei aivan pienestä. Liittojen ajamista nelinumeroisista korona-ajan korvaukset tulivat verovapaana.

    Ilmoita asiaton viesti

    • tommiviinikka
      Tommi Viinikka #4153126 Kirjoittaja
      Vastaus kommenttiin: #4153050

      Blogin ei ollut tarkoituskaan olla kattava analyysi Saksan taloudesta. Puutuin ainoastaan Hesarin nurinkuriseen logiikkaan, jonka mukaan palkkamaltti olisi jotenkin kielteinen asia Suomelle. Vientivetoiselle avotaloudelle.

      Ilmoita asiaton viesti

  3. mattihytola
    Matti Hytölä #4153089

    Hesari kirjoittaa asiasta vasemmiston eli SAK:n logiikalla.

    Ilmoita asiaton viesti

  4. veikkohuuska
    Veikko Huuska #4153091

    No, onko täysin mahdotonta ajatella, että Saksan valtion avokätisillä massiivisilla valtionavuilla erinäisille elinkeinoille, ehkä jopa 500 mrd €, olisi jokin rooli tässä ”palkkainflaatiossa”? Kun tukia tuuttaa sisään, niin osa niistä tuppaa vain kohdentumaan myös palkkoihin, toteaa nimimerkki ”kokemusta nimittäin on”.
    Viittaan muun muassa Saksan vuoden 2024 budjettia kommentoivaan niinkin vanhaan juttuun pvm 7.11.2024 (cit.): https://otlehti.fi/2023/11/07/budjetti-2024-saksa-ja-suomi-vertailussa/

    ”Valtio velkaantuu ensi vuonna lisää 16,6 miljardia euroa. Budjetti ei lupaa verojen alennuksia eikä korotuksia.

    Saksalla on vanha maine talousihmeenä. Ihmettä tuki maailmankaupan veto, asema EU:n johtovaltiona ja halpa kaasuenergia, jota hyödynsi erityisesti saksalaisten vahva kemian teollisuus. Nyt maata uhkaa sairaan miehen olotila.

    Liittokansleri Olaf Scholzin mukaan nyt ”Tärkein teema on talouskasvu, jota autamme konkreettisesti uudella lailla”. Ei siis uudella tavalla vaan lainsäädännöllä.

    Talouskasvun käynnistäminen lakimääräisesti on outo asia suomalaisille, mutta kertoo hyvin maailmantalouden ja vapaan kaupan ongelmista. Ja isojen maiden keinoista vastata niihin.”
    Ja:
    ”Saksa on muun muassa päättänyt tukea energiaintensiivistä teollisuuttaan vuositasolla kymmenillä miljardeilla euroilla.

    Se on myös hyväksynyt eri lämmitysmuotoja koskevan lain, jonka tavoitteena on ilmastoneutraali Saksa 2045.

    Paineet sekä sotilasmenojen kasvattamiseen että ilmastonmuutosta hidastavien toimien lisäämiseen ovat suuria kaikkialla Euroopassa.

    Venäjä hyökkäyksellään ja kaasun katkaisullaan pakotti Saksan tekemään muita nopeammin satsauksia, jotka vievät tällä vuosikymmenellä ison määrän rahaa – ympäristörahaston kautta 212 miljardia ja sotavarustelurahaston kautta 100 miljardia.”

    Ja mistä nämä varat? Otan vielä tämän, joka avaa aihetta:

    ”Nämä satsaukset ovat niin suuria, että ne sopivat huonosti Saksan vuotuiseen tulo- ja menoarvioon.

    Niinpä nuo rahat menevät budjetin ulkopuolella olevasta ”rahastosta” (Sondervermögen) [suomeksi suunnilleen ”Erikoisomaisuus”?].

    Se ei käytännössä ole rahasto, vaan erityistä tarkoitusta varten varattu määrä rahaa.

    Saksan perinteistä velkakattosääntöä (uutta velkaa max. 0,25 % bkt:stä) on muutettu sallimaan suuremman velanoton poikkeusolosuhteissa.”

    Siis, ajatelepa nyt! Mitä puliveivausta! Sitä juuri, vaikka huomoikin Saksan ”maakuntaveron” ja sen roolin julkisrahoituksessa.

    Nuo ovat pitkän ohjelman summalukuja, mutta elämä on pitkä, ja luvattu tai myönnetty raha, vaikka tipottainkin, on saatu raha.
    Tämä kaikki tässä esitetty on tietysti aivan ennenkuulumatonta, ja Saksan suhteen aivan järistyttävää: paradigman käännös, Scholzin lähes käsittämätöntä päkistämistä, jonka kohtaama kritiikki on nähty, mutta kaikkien periaatteiden ja yhteisten sopimusten rikkomiseen nähden aivan suhteettoman vähäistä piipitystä? Eller hur?

    Mutta siis vaikka Marxin synnyinmaassa ei ay-järjestövoima olekaan korkeinta luokkaa, niin eihän se estä löysänpuoleisen tuuttausrahan purkautumasta myöskin erilaisten johdinten ja perusteiden myötä palkkoihin? Paneutumatta tässä enempää Saksa-problematiikkaan (jätän mainitsematta mm. energiwenden synnyttämät moninaiset ylikansalliset pulmat) niin totean vain, että tahdonvaraisten ja myös reaktiivisten pakonedessä tehtyjen hätävetojen seurauksena on syntynyt ongelmasyherö, jonka purkaminen maksaa Saksalle, mutta myös meille suoamalaisille, – siis muutenkin kuin blogissa puheena olleen ”palkkainflaation” muodossa. Se on oire, ei tauti sinänsä.

    Suomalaiset joutuvat yhä vain maksamaan korkeiden korkojen hintaa, nyt primääristi siksi, että Saksan löysäily ylläpitää odottamattoman korkeaa inflaatiota, joka muuten olisi ennakoidusti jatkanut laskuaan vakaasti kuin putoava lehti.

    Ilmoita asiaton viesti

    • MauriLindgren
      Mauri Lindgren #4153128
      Vastaus kommenttiin: #4153091

      Huonostipa seuraat Saksan asioita. Spekulatiivinen linkkisi olettaa Saksan hallituksen onnistuvan ylittää perustuslaissa määritellyn velkakaton.
      No ensimmäinen este oli koronarahaston käytön perustuslain vastaisuus.
      Sen jälkeen olisi tarvittu määräenemmistö liittopäivillä. Ei saatu sitäkään, mutta saatiin mm traktorimarssit, kun maajussit, joilla ei tilastojen mukaan juuri nyt kovin huonosti kulje, protestoivat dieselin tukien leikkauksia vastaan. Oli muitakin leikkauksia kuten esim kotitalouksien aurinkokennojen subventiot.

      Ilmoita asiaton viesti

      • veikkohuuska
        Veikko Huuska #4153174
        Vastaus kommenttiin: #4153135

        Liittokansleri Scholzin budjettiesityksen esittelypuhe oli syyskuulta. Kun ei mene kerralla läpi, niin lisäbudjeteilla perään.
        Kyseessä oli, kuten tekstissä mainittiin, budjettiesityksen päälinjojen ja tärkeimien nostojen esittely. Kyllä siinä riittämiin on miettimistä.
        Linkkauksen lisäksi tyydyin toteamaan, että kyseessä on Saksan aiemmin noudattaman budjetti- ja valtionapu politiikan muutos.

        Ilmoita asiaton viesti

        • MauriLindgren
          Mauri Lindgren #4153185
          Vastaus kommenttiin: #4153174

          Mikä muu eurooppalainen maa olisi ollut Intelin vaihtoehto ? Ja lisäbudjetilla ei Saksassa ylitetä velkakattoa. Ainoa mahdollisuus on 2/3 enemmistö liittopäivillä. Nythän oppositiosta on kuulunut hajaääniä mahdollisesta katon noston hyväksymisestä vain Ukrainan tukemiseen.

          Ilmoita asiaton viesti

    • Kalevi Onnela
      Kalevi Onnela #4153145
      Vastaus kommenttiin: #4153091

      Saksan holtittomaksi äityvä rahan kylvö lisää kysyntää aina jotain kautta. Rahaa ei nimittäin syödä, vaan sillä ostetaan. Saksan vihervasemmistohallituksen kummallinen usko on, että kun kaadetaan rahaa kansan selkään, tulee kysyntää, joka johtaa kapasiteettien kasvattamiseen; tuotanto nousee, tulee lisää työpaikkoja, positiivinen kierre kiihtyy, ollaan kasvussa ja demarien kannatuksen nousussa.

      Näin se ei vaan mene. Kun kysyntä kasvaa yli tarjonnan, niin hinnat nousevat. Nykyinen inflaatio sai voimansa juuri tällä tavalla EKP:n italialaisen Draghin rahankylvöstä ja nollakoroista. Ukrainan sota oli vain laukaiseva kipinä.

      Kun Saksa on liittynyt Italian ja Ranskan johtamaan inflaatiopolitiikkaan, eivät korot voi lähitulevaisuudessakaan laskea. Ollaan Huuskan kuvailemassa tilassa.

      Ilmoita asiaton viesti

  5. toivo taipale

    Mikä on HS kohderyhmä, mani mani.Sen lyhyinen se.

    Ilmoita asiaton viesti