Inflaatio voi helpottaa valtiontalouden hoitoa
Lähes kaikki valtion tulot nousevat inflaation kiihtyessä. Arvonlisäverotuloissa tapahtuu automaattinen inflaatiotarkistus hintojen noustessa. Tulo- ja varallisuusveroissa inflaatiotarkistus on jopa ylikompensoiva progressiivisuuden vuoksi, ellei tulorajoihin tehdä täysimääräisiä inflaatiotarkistuksia. Kolmanneksi suurin tuloerä valmisteverot käyttäytyy arvonlisäveron tavoin.
Sen sijaan pääluokissa muut verot ja veroluonteiset maksut osa tuloista perustuu päätöksiin, jotka eivät automaattisesti nouse.
Valtion menot
Sama automatikka toimii toki suuressa osassa valtion menojakin, mutta suuri osa menoista on päätöspohjaisia. Siten pidättäytyminen menojen korotuksista auttaa jo valtiontalouden hoidossa melkoisesti. Lienee poliittisesti helpompi jättää päätöspohjaisia menoja korottamatta kuin leikata menotasoa.
Korkomenot
Valtion velka oli huhtikuun lopussa 133 miljardia euroa. Tuosta maksettiin 2021 noin 750 miljoonaa euroa korkoja. Lainojen keskikorko oli siten 0,5 %. Huhtikuun huutokaupassa 30 vuoden korko asettui 1,53 % tasolle ja 10 vuoden korko 1,24% tasolle.
Korkomenot alkavat siten nimellisesti lähivuosina kohota, mutta reaalikorko on edelleen selvästi negatiivinen, mikäli inflaatio nousee pysyvästi EKP:n tavoitteen yli.
Riskinä taantuma
Edellä mainitut tekijät auttavat valtiontalouden tasapainottamista, mutta kääntöpuolena on uhka, että inflaatio laskee kuluttajaluottamusta. Esimerkiksi Nordea olikin otsikoinut tuoreimman taloudellisen katsauksensa otsikolla: ”Katkeaako kasvu?”
Taantuman oloissa valtiontalouden tasapainottaminen on vaikeaa. Nordea päätyi kuitenkin varovaisen optimistiseen ennusteeseen, koska kuluttajien ostovoima on kunnossa ja kulutushalu koronasulkujen jälkeen voimissaan. Investoinnit erityisesti energiasektorille kasvavat ja toimitusketjujen epävarmuudet saavat aikaan tuotannon paluuta länsimaihin.
Asuntojen hintojen Nordea uskoo pysyvän paikallaan seuraavat pari vuotta tai jopa maltillisesti laskevan.
Ennustaminen on vain nyt kovin vaikeaa EU:ssa mustan joutsenen levitellessä siipiään.
USA ja Kiina tekevät nyt kovasti pesäeroa moniin ongelmiin asetettuun vanhaan mantereeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata toki vähätellä Euroopan ongelmia, mutta ongelmia riittää kyllä USA:ssa ja erityisesti Kiinassa. Mainitsemasi musta joutsen voi yhtä hyvin lähteä liikkeelle mistä tahansa isosta taloudesta.
USA on selvästi Eurooppaa velkaisempi, joskin tuottavuuskehitys on parempaa. Kiina taas on onnistunut piilottamaan velkansa tehokkaasti yrityksiin ja paikallistasoille. Evergrande ei ole suinkaan ainoa.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän energiasulku olisi se välitön musta joutsen EU: lle.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin mahdollista, varsinkin kun eilen uutisoitiin Saksan ja Qatarin välisten kaasuneuvotteluiden takkuilevan.
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatio mahdollistaa himoverotuksen, ei se sen kummallisempaa ole.
Verotuksen piiriin saadaan ”tuloja” jotka eivät oikeasti ole tuloja.
Tällaisia ovat esim. kiinteistön myyntivoitot, jotka kesämökin tai liikekiinteistön kohdalla eivät oikeasti ole mitään voittoja, ainoastaan rahan arvon heikkenemisestä aiheutunutta näennäisvoittoa. Sama koskee osakevarallisuutta.
Korkea näennäisvoittojen verotus jäykistää taloutta, sitäkin joku voisi miettiä. Ei kannata tavoitella tuottoja muuttamalla omaisuuslajeja kun näennäisvoitot sulavat verotuksessa. Tämä nyt tietysti koskee vain köyhiä joilla ei ole yhteyksiä veroparatiiseihin.
Mutta todellakin, himoverotus mahdollistaisi julkistalouden tervehdyttämistä jollei poliitikot kävisi kaukalolla entistä ahkerammin.
Ukrainaan tulee menemään kyllä niin paljon rakennustarviketta että siltä osin kysyntä on pitkäksi aikaa turvattu.
Stagflaatio tulee koskemaan muita aloja.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo näennäinen myyntivoittoverotus on hyvä pointti. Asunnot tosin on kahden vuoden asumisen jälkeen vapautettu tuosta.
Himoverotuksesta sen verran, että inflaatio helpottaa nimenomaan säästöpäätöksiä: jos ei tehdä menonlisäyksiä, menotaso laskee.
Ilmoita asiaton viesti
Oman asunnoin myyntivoittoverottomuus on poikkeus säännöstä eikä itse asiassa edusta hyvää verotuskäytäntöä. Eri omaisuuslajeja ei pitäisi asettaa sillä tavoin täysin eri asemaan.
Monissa maissa oman asunnon suhteen verokäytäntö ei ole niin suoraviivainen kuin Suomessa. Esim. halvempaan vaihto aiheuttaa veroseuraamuksen vaikkapa Espanjassa.
Eikä muuta myyntivoittoa veroteta sillä tavoin kuin Suomessa. Erittäin monissa maissa 10 vuoden omistuksen jälkeen myyntivoittoa ei veroteta, näin on vaikkapa Saksassa.
Ilmoita asiaton viesti
Oman asunnon myyntivoittoverottomuus on todellakin poikkeus säännöstä, mutta minusta ymmärrettävä, koska useimmiten myydyn asunnon tilalle hankitaan toinen, jonka arvo lienee noussut samalla tavoin kuin myydyn.
On makuasia onko tämä poikkeus hyvä vai huono. Jonkinlainen huojennus lienee joka tapauksessa paikallaan.
Ilmoita asiaton viesti
En sitä huonoksi sanonutkaan. Totesin vaan että ero muihin omaisuuslajeihin nähden on liian suuri ja vinouttaa markkinoita.
Oman asunnon myyntivoiton verotuksessa voisi olla jotain rajoituksia.
Samaten olisi hyvä pitää muiden omaisuuslajien markkinat toimivina, siten ettei ihmisiä verotussäännöin sidottaisi turpeeseen, esim., tehtäisi mökin vaihtoa tai osakkeiden vaihtoa liian vaikeaksi. Jälkimmäiseen pientä huojennusta on tehtykin ja ihan syystä.
Ilmoita asiaton viesti
Bitcoinin romahdus povaa lopun aikoja (talousennustelu on mitä on ja nyt on sitä varsinkin kun noh pirukaan tiedä mitä tässä tapahtuu)
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan joku pankki hyväksynyt Bitcoineja velkojen vakuudeksi? Saattaa olla meneillään pakkorealisointeja. Osakkeiden suhteen lienee jossain määrin sama juttu.
Jos lainoitetun salkun markkina-arvo laskee, pankki alkaa kysellä lisävakuuksia. Jos niitä ei löydy, jää vaihtoehdoksi realisointi.
Ilmoita asiaton viesti
Ja esimerkiksi energia- ja polttoaineverot alenevat juuri siksi että ne ovat päätösperusteisia ja centtimääräisiä.
Varjopuoli inflaatiossa on se että talletusten arvo alenee inflaation tahdissa eikä niille ole oikeastaan mitään suojaa.
Ja vaikka esim. asuntolainojen korot nousevat niin kuukausierien reaaliarvo voi jopa pienentyä suhteessa palkkaan jos palkat seuraavat inflaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, jotkin valmisteverot ovat senttimääräisiä. Hyvä tarkennus.
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatio on itse asiassa tulonsiirto niiltä jotka säästävät konventionaalisin keinoin (esim. pankkitalletuksina) niille jotka ottavat velkaa vaikkapa osakekeinotteluun.
Mikäli edetään stagflaatioon, palkat eivät nouse vaikka hinnat ja korot nousevatkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja myös kaikille kiinteää omaisuutta, esim. kiinteistöjä omistaville.
Ilmoita asiaton viesti
”Siten pidättäytyminen menojen korotuksista auttaa jo valtiontalouden hoidossa melkoisesti.”
Millariikka: Hold my beer.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin valtiontalouden menoja voidaan pidättäytyä korottamasta.
Palkkoja on pakko korottaa, muutoin ostovima heikkenee ja sitä kautta tulee vain ongelmia.
Kaikki mitä valtio ostaa, kallistuu myös joten hankintojen suhteenkaan ei ole menojen pidättäytyminen korotuksista mahdollista.
Sitävastoin päätöspohjaisia menoja voidaan jättää korottamatta ja siltä osin menot alenevat.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä muistutus tosiaan kulutusverotuottojen noususta hintojen nousun myötä.
Ilmoita asiaton viesti