Jan Hurri: ”Ennen eurokin oli parempi”

Palkittu taloustoimittaja Jan Hurri on oivaltanut, että inflaatio pitkällä aikavälillä nakertaa ostovoimaa. No shit, Sherlock.

Euro täyttää 20 vuotta – ja on neljänneksen heikompi kuin alussa – Taloussanomat – Ilta-Sanomat (is.fi)

Vasta parikymppinen euro ei ole enää nuoruutensa voimissa, sillä yhteisvaluutan ostovoima sulaa vähitellen mutta vakaasti kohti nollaa. Tätä tarkoittaa EKP:n ”hintavakaus”, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri

Toimittajaa tuntuu ihmetyttävän, miksi EKP pyrkii noin kahden prosentin inflaatioon, kun toteutunut inflaatio on ollut viime vuosina alle tämän.  Hurri kirjoittaa:

Perussopimusten mukaan EKP:n pitäisi vaalia ”hintatason vakautta”, mutta se on ”jalostanut” tehtävänsä ”hintavakauden” vaalimiseksi – ja määritellyt ”hintavakauden” vakaaksi joskin alituiseksi inflaatioksi.

Seuraava kuvaaja osoittaa varsin selvästi, miten Suomessa hintavakaus on kehittynyt pitkällä aikavälillä. Kuvaajaan on selvyyden vuoksi merkitty katkoviivalla euron käyttöönoton ajankohta.

Melko helppo tulkinta kuvaajasta on, että inflaatio on ollut euroaikana selvästi markka-aikaa matalampaa ja vakaampaa. Markka-aikana Suomessa oli yhtäjaksoisesti selvästi kilpailijamaita korkeampi inflaatio yhtäjaksoisesti vuodesta 1947 lähtien aina markasta luopumiseen saakka.

Kilpailijamaat ylittävää inflaatiota paikattiin lukuisilla devalvaatioilla. Markka kiinnitettiin milloin puntaan, milloin kultaan tai eri valuutoista koostuvaan koriin. Välillä markan annettiin kellua. Antti Kuusterän ”Markan matkassa” – esitys tarjoa kattavan historiallisen katsauksen devalvaatioihin, jotka vuosien mittaan alensivat markan ulkoista arvoa kumulatiivisesti yli 90%.

KAK21997Kuustera.pdf (taloustieteellinenyhdistys.fi)

Euron arvo suhteessa dollariin on varsin lähellä samaa tasoa kuin euron käyttöönoton hetkellä. Suhteessa Ruotsin kruunuun euro sen sijaan on kahdessakymmenessä vuodessa vahvistunut selvästi.

Olematon inflaatio on merkki heikosta kasvusta

Inflaatio on monitahoinen ilmiö, mutta yksinkertaistettuna se kertoo siitä, että ihmiset haluavat lisää. Työntekijät haluavat lisää palkkaa ja yritykset haluavat paremman hinnan tuotteistaan. Siten sen puute kertoo kysynnän lamaantumisesta. Tämä on melko helposti pääteltävissä myös yllä olevasta kuvaajasta.  Vuosina 1994-1998, 2004 ja 2013-2020 inflaatio on ollut matala. Ei ole sattumaa, että samat vuodet ovat olleet heikon kasvun aikaa.  Vuosina 2009-2010 inflaatio painui negatiiviseksi. Silloin oli maailmanlaajuinen finanssikriisi ja lama.

EKP pyrkii noin kahden prosentin inflaatioon, koska tuo taso on osoittautunut empiirisesti otolliseksi tasapainoiselle kasvulle.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu