Kilpailukyky ja talouskasvu

Suomi on tunnetusti ollut useita vuosia kilpailukykymittausten kärkimaita. Silti talouskasvu on ollut vaisua. Miksi?

WEF (World Economic Forum) ja IMD (Institute for Management Development) mittaavat yhteiskunnan eri osa-alueita ja luovat näiden perusteella maan kilpailukykyindeksin.

Esim. IMD:n kilpailukykyindeksissä Suomi oli viime vuonna sijalla kahdeksan. Edellä olivat Tanska, Sveitsi, Singapore, Ruotsi, Hong Kong, Alankomaat, Taiwan.

World Competitiveness – IMD business school for management and leadership courses

Valtioneuvosto tuotti vuonna 2020 selvityksen Suomen sijoituksesta, vahvuuksista ja kehityskohteista.

Rakenteellinen kilpailukyky (valtioneuvosto.fi)

Selvityksen mukaan Suomen vahvuudet ovat erityisesti kilpailukyvyn perusteissa. Niillä tarkoitetaan seikkoja, jotka ovat syntyneet vuosikymmenten aikana ja niihin on hidasta vaikuttaa. Sen sijaan seuraavan tason tekijöihin, joita nimitetään ajureiksi, voidaan vaikuttaa lyhyemmällä tähtäimellä.

Selvityksen mukaan Suomen instituutiot ovat vahvimmat. Muut perusteet löytyvät sijoilta 3-5 eli aivan kärjen tuntumasta. Mutta mennäänpä ajureihin, joihin on mahdollista vaikuttaa lyhyemmällä tähtäimellä.

”Makrotalouden konteksti” on hyvällä tasolla (sijoitus 3.). Yritysrahoitus on niin ikään kilpailukykyisellä tasolla (4.). Sen sijana ”Luova uudistuminen” -kategoriassa olemme vain hieman keskistason yläpuolella (14.). Varsinainen akilleen kantapää näyttäisi olevan työmarkkinat, joissa olemme selvästi keskitasoa heikommat (23.).

Heikkoutena työmarkkinat ja ”luova uusiutuminen”

Valtioneuvoston julkaisun mukaan heikkouksiamme ovat alhainen työvoima-aste, korkea pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys sekä joustamattomat palkkaus- ja irtisanomiskäytännöt.

”Luovan uusiutumisen” kategoriassa Suomi sijoittuu melko heikosti mm. yritysten perustamiseen liittyvien hallinnollisten hankaluuksien vuoksi. Raportin mukaan uusien yritysten markkinoille tulemista tukeva lainsäädäntö on heikkoa. Lisäksi taloudellisten uudistusten ymmärtäminen ja niihin sopeutuminen on heikkoa.

Pian aloittelevalle hallitukselle pohdittavaa

Tarkasteltaessa kilpailukykyindeksimme eri osa-alueita voimme havaita, että Suomenrakenteellisen kilpailukyvyn perusedellytykset ovat kokonaisuutena ottaen hyvällä tasolla suhteessa verrokkimaihin. Ajuritasolle mentäessä voimme kuitenkin havaita, että täyden kasvupotentiaalin saavuttaminen edellyttäisi Suomen pullonkaulana toimivien osa-alueiden – työmarkkinoiden ja luovan uudistumisen – kohentamista. Kyseisillä osa-alueilla vertailun kärkimaat suoriutuvat selvästi Suomea paremmin. Kilpailukykyindeksejä koskevan kirjallisuuden eräs oppi onkin se, että kilpailukykyisimpien maiden joukkoon pyrkivillä ei ole varaa suoriutua heikosti millään osa-alueella (IMD, 2019; Pajarinen & Rouvinen, 2014; WEF, 2018)