Kolmas keskisuuri yhdysvaltalaispankki otettiin haltuun
Meidän juhliessa Vappua USA:n pankkiviranomiset ja suurpankit ovat tehneet pitkää työpäivää. Kalifornian pankkiviranomaiset ottivat First Republic Bankin haltuunsa ja huutokauppasivat varat eniten tarjoavalle. Voittajaksi tarjouskilpailussa päätyi JP Morgan Chase.
Kaksi muuta keskisuurta pankkia, SVB ja Signature Bank otettiin haltuun ja pilkottiin jo runsas kuukausi aiemmin. First Republic Bank oli saanut jo kymmenien miljardien lainat suurpankeilta, mutta ne eivät riittäneet kattamaan 100 miljardiin kohonneita talletusten ulosvirtauksia.
Miksi juuri nämä kolme pankkia?
Kaikkien kolmen pankin vakavaraisuudet olivat vähintään kohtuullisella tasolla. Kaikille epäonnistuneille pankeille oli kuitenkin yhteistä asiakaskunta, joka koostui yrityksistä ja varakkaita yksityishenkilöistä. SVB Bank palveli erityisesti Piilaakson yrityksiä. Signature Bank oli puolestaan oli kiinteistötoimialan ja asianajotoimistojen suosima pankki. First Republic Bank taas palveli erityisesti rikkaita yksityishenkilöitä.
Merkittävä syy epäonnistumiselle oli 250.000 dollariin rajattu talletussuoja. Kaikissa näissä pankeissa keskimääräisellä tilillä oli yli miljoona dollaria. Tallettajat eivät voineet ottaa riskiä pankin kaatumisesta. Tällöin talletussuoja olisi kattanut vain murto-osan talletuksista.
250.000 dollarin talletussuoja on hyvinkin riittävä tavallisille kansalaisille, mutta mitätön yrityksille, jotka säilyttivät pankissa vaikkapa palkkarahoja. Esimerkiksi SVB Bankin hallitsematon alasajo olisi tarkoittanut, etteivät monet Piilaakson yritykset olisi pystyneet maksamaan palkkoja tai muutenkaan jatkamaan toimintaansa.
Kaikilla epäonnistuneilla pankeilla oli myös suuri määrä pitkiä kiinteällä korolla annettuja lainoja ja taseessa pitkiä velkakirjoja, joiden arvot happanivat korkojen noustessa. First Republic Bankin lainakanta oli myös hyvin keskittynyttä harvoille suurille asiakkaille.
Tallettajat pelastettiin, mutta omistajia ei
Esimerkiksi First Republic Bankin oma pääoma oli vuoden vaihteessa 17,5 miljardia dollaria ja tase 212,6 mrd. dollaria. Signaturen oma pääoma puolestaan oli 8 mrd. dollaria ja tase 110 mrd. SVB Pankin oma pääoma oli 16,6 mrd. ja tase 211,5 mrd.
Yhteensä näiden pankkien omistajilta paloi siis haltuunotossa lähes 40 miljardia dollaria. Esimerkiksi Signature Bankin osakkeet noteerataan edelleen, mutta markkina-arvo on pudonnut 5,8 miljoonan dollarin tasolle.
Suuret kasvavat entistä suuremmiksi
Sijoittajat pitävät sopimusta JP Morgan Chasen kannalta melko hyvänä. Järjestelyn uskotaan nostavan yhtiön vuotuista tulosta noin 500 miljoonalla dollarilla ja JP Morganin pörssikurssi on uutisoinnin jälkeen 2,9 % nousussa. Valtio on luvannut korvata järjestelystä mahdollisesti koituvia tappioita 50 miljardiin dollariin saakka.
JP Morganilla on kokemusta kaatuneiden pankkien haltuunotosta. Vuosina 2008-2009 pankki otti haltuunsa myös Bear Stearnsin ja Washington Mutualin. JP Morgan Chasen tase oli (joulukuussa 2023) 3665 miljardia dollaria ja oma pääoma 292 miljardia.
Mitä seuraa jatkossa?
Markkinat ottivat haltuunoton vastaan rauhallisesti. Yhdysvaltain osakeindeksit ovat lähes muuttumattomat perjantaihin nähden. Markkinat uskovat, että pankkien kaatumiset on nyt toistaiseksi nähty.
Euroopassa toistaiseksi ainoa merkittävä pankkien kaatuminen on Credit Suisse, joka olikin kooltaan eri sarjassa. Sen tase oli 531 miljardia frangia eli suurin piirtein yhtä suuri kuin näiden kolmen yhdysvaltalaispankin taseet yhteensä.
EU-alueen pankeissa ei vastaavaa olla nähty. Syynä on ainakin se, että alueen pankkien asiakaskunta ei ole yhtä keskittynyttä. Harvalla tallettajalla on talletussuojasummaa suurempia talletuksia ja talletussuojan pitämiseen on uskottu. Jonkin verran on kuitenkin kuultu keskustelua varojen hajauttamisesta useampaan pankkiin.
JP Morgan osaketta voisi ostaa heti huomenna. P/E 10,5 kurssi 141,89$
https://finance.yahoo.com/quote/JPM/?guccounter=1&guce_referrer=aHR0cHM6Ly93d3cuZ29vZ2xlLmNvbS8&guce_referrer_sig=AQAAAFZGBSiB7XFwAJgjCY73QHgYW_lbKHr8FQ6VBG6yWeZCh3GjDPDSKdAl1gA5kiDJY6KUgnMh7pgKdThCx5NlCTUzQdpBL9UeobAThUOnFq76dHP3vdRviy-uWup_ypfhWHRE7O6YvXmwEI8nvZrSZ8FfVvKWMaUu0Alo1ikynKgJ
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on hiukkasen Bank of Americaa. Yritän pitää kiinni päätöksestäni, etten osta toistaiseksi pankkiosakkeita.
Ja niitä pystyy halutessaan ostamaan tänäänkin. USA:n pörssi on auki.
Ilmoita asiaton viesti
USA tekee hyvää työtä padotessaan pankkikriisiä siten, että omistajia ei pelasteta. Pidemmän päälle se pakottaa omistajat pitämään tarkemmin silmällä pankkien riskejä, mikä jo itsessään ehkäisee tulevia pankkikriisejä.
Talletuspako oli tässäkin se kamelin selän katkaisija. Mekanismi antaa pahantahtoisille valtiollisille toimijoille esimerkin kuinka ne voisivat vahingoittaa muita valtioita someoperaatioilla, joissa levitettäisiin ’tietoa’ jonkun pankin ’ongelmista’; tuottaen kenties keinotekoisen pankkikriisin.
Ilmoita asiaton viesti
Yksikään pankki ei kestä talletuspakoa. Ero tulee siinä, että jotkut pankit on määritelty systeemiriskeiksi (too big to fail). Nyt USA:ssa kaatuneet pankit eivät olleet huonommasta päästä.
250.000 dollarin talletussuoja on ihan liian alhainen ja altistaa pankit huhuista liikkeelle lähtevään talletuspakoon. Ainakin yrityksien kassavaroille talletussuoja pitäisi olla aivan toista luokkaa. Varsinkin kun käytännössä talletukset kuitenkin turvataan.
Ilmoita asiaton viesti
Talletuspako syntyy, kun luottamus häviää ja sehän voi hävitä ihan milloin vain ja ihan mistä syystä tahansa, kun paniikkinappulaa on painettu. Käytännössä pankin vakavaraisuusvaatimukset ovat alle 10 %, mutta sovitaan, että ne ovat 10 %. Itse käsitän asian niin, että pankilla pitää olla keskuspankkirahaa (pankin omaisuutta tuo 10 %) tilirahan määrästä, joita pankit luovat omille asiakkailleen lainoina. Oman pankin sisällä tapahtuvat tilisiirrot eivät ole koskaan pankille ongelma, koska tapahtumassa toiselta tililtä vähennetään ja toiselle tilille lisätään ”varoja”.
Ongelmia syntyy, kun rahaa siirretään toiseen pankkiin, jolloin pankit käyttävät keskinäisissä siirroissaan keskuspankkirahaa. Nyt pankilla pitää edelleen säilyä tilillä vakavaraisuusvaatimuksen varat ja lisäksi sillä pitää olla keskuspankkirahaa siirtoihin vaadittu määrä. Pankkeja lisäksi lähes painostetaan lainaamaan varoja talouden pyörimiseksi, koska keskuspankkitileillä makaaville varoille ei yleensä saa mitään valtavan suurta korkoa ja lisäksi vain vakavaraisuusvaatimuksen mukaisille varoille maksetaan parempaa korkoa, kuin sen ylittäville keskuspankkirahoille.
Toki pankkien väliset siirrot ovat molemminpuolisia, mutta kun käy niin, että talletuspako toisesta pankista toiseen pankkiin muuttaa tavanomaisia päivittäisiä siirtomääriä toisen merkittäväksi eduksi ja toisen tappioksi, niin ongelmiahan siitä syntyy.
Kun lainattavaa rahaa voi luoda nykyisillä menetelmillä, niin koskaan pankeilla ei ole täysimääräisesti tileillään sitä rahaa, mitä lainoina annetaan. Ainoa täysin varma systeemi olisi sellainen, että lainattavaa rahaa pitäisi oikeasti olla lainattava määrä. Tuolloin kuitenkin ongelmaksi muodostuisi riittävä rahamäärä kulloiseenkin taloustilanteeseen. Keskuspankeiltahan ei raha lopu, mutta on senkin rahanluonnissa luonnollisia rajoitteita.
Ilmoita asiaton viesti
Oma pääoma on joko sijoittajien osakeannissa sijoittamaa rahaa tai aiempina vuosina kertyneitä jakamattomia voittorahoja. Ei sillä ole minusta mitään tekemistä keskuspankkirahan kanssa.
Ja otan vielä omana eränään sijoittajille myydyt AT1 (Additional Tier 1) yrityslainat, jotka lasketaan omaksi pääomaksi, koska niillä on konkurssin tai haltuunoton sattuessa yhtä huono etuoikeusasema kuin sijoittajien omalla pääomalla. Itse asiassa Credit Suissen AT1 velkakirjojen arvo kirjattiin nolliin, kun osakkeenomistajat saivat n. 5% sijoituksestaan UBS-osakkeita. Tässä tapauksessa siis AT1 velkakirjojen haltijat olivat jopa osakkaita huonommassa asemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Vedin ehkä liian yksinkertaistetun mallin, mutta lähinnä tarkoitus oli osoittaa, että paljonko riskiä voi ottaa suhteessa vähimmäis- ja vakavaraisuusvaatimuksiin nähden.
Vähimmäisvarantovaatimus on muistaakseni 1 %, joka tarkoittaa keskuspankkirahaa shekkitilillä. Vakavaraisuusvaatimus laadukkaan oman pääoman osalta lienee riskisaatavien osalta 4,5 % antolainauksesta. Sitten on vielä ”riskittömiä” (valtion) lainoja, jotka eivät sido vakavaraisuutta. Isojen pankkien kohdalla todelliset ”varat” ovat jotain luokkaa 2 – 4 % antolainauksesta.
Voimme siis huoletta ajatella, että pankeilla on varoja maksimissaan 10 % antolainauksesta, joten tuollakin luvulla huomaamme, että ei se isoa epäluottamusta tarvitse, kun ollaan jo lirissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia blogistille kun pitää pankkikriisiä näkyvillä. Olisi tämä ehkä livahtanut ohitse silmien.
– Tieto Jenkkilästä auttaa arvioimaan myös EU -alueelle tulevia riskejä paremmin.
Ilmoita asiaton viesti