Korkea verokiila vaikeuttaa työllistämistä
Eilen oli puhetta Suomen – blogistin mielestä – heikosta eläketasosta. Kommenttiosiossa esitettiin mielipide, että osa palkankorotuksista voitaisiin kanavoida eläkemaksujen korotuksiksi ja siten nostaa eläkkeitä.
Tässä on vaan yksi ongelma. Se korottaisi verokiilaa, joka on jo valmiiksi Suomessa korkea.
Wikipedia:
Verokiila tarkoittaa työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärää tai sen osuutta työvoimakustannuksista. Toisin sanoen verokiila on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus tai tämän erotuksen osuus kokonaistyövoimakustannuksista.[1] Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkka ja työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu.[2] Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä tuloverolla, sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla.
Suomen verokiila on Pohjoismaiden korkeimpia – Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin mukaan Suomen verokiila on – Ruotsin ohella – poikkeuksellisen korkea. Kirjoitus on vuodelta 2017, mutta tilanne on tuskin muuttunut ainakaan edulliseen suuntaan.
Vuonna 2017 kaikkien EU-maiden (Britannia tuolloin vielä mukana) keskimääräinen verokiila oli 36,3% kun se Suomessa oli 39,7%.
Keskuskauppakamari kirjoittaa, että vaikka Tanskassa kokonaisveroaste on Suomea korkeampi, verokiila on matalampi. Tämä johtuu siitä, että Tanskassa verotuksen painopiste on Suomea vähemmän työn verottamisessa.
Korkea verokiila vähentää sekä työn kysyntää että tarjontaa
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki:
Mitä korkeampi verokiila on, sitä suurempia ovat työllistämisen kustannukset. Siksi verokiila ei saisi olla liian suuri. Kotamäki korostaa, että verokiila vaikuttaa sekä työn tarjontaan, eli siihen, kuinka innokkaasti työntekijät toimivat työmarkkinoilla, että työn kysyntään, eli siihen, millä tasolla palkkauskynnys on.
”Kommenttiosiossa esitettiin mielipide, että osa palkankorotuksista voitaisiin kanavoida eläkemaksujen korotuksiksi ja siten nostaa eläkkeitä.”
Onko mielestäsi siis parempi vain maksaa palkankorotus ilman työeläkekikkailuja?
Ilmoita asiaton viesti
Minusta verokiilaa ei ole varaa kasvattaa. Mieluummin pitäisi pyrkiä kohti eurooppalaista keskiarvoa.
Uudistan eilisen mielipiteeni: mikäli nykyinen eläketurva on liian alhainen, sitä voi oman harkintansa mukaan täydentää vapaaehtoisella säästämisellä suoraan tai vapaaehtoisten eläkejärjestelmien kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitat siis, että ei lisää palkkaa eikä myöskään työeläke-etuja? En ole myöskään varma, että tuossa kasvatetaan verokiilaa, kuluja kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
En tarkoittanut, etteikö palkkoja voisi nostaa, jos siihen on varaa. Kohoavat palkat nostavat kysyntää ja sitä kautta taloutta. Sen sijaan työnantajan maksaman kokonaiskulun ja työntekijän saaman nettopalkan erotusta (verokiilaa) ei ole syytä kasvattaa, mieluumminkin supistaa.
Kuten Kotamäki tuossa totesi: alhainen nettopalkka vähentää työn tarjontaa ja korkea työvoimakustannus vähentää työn kysyntää. Työllistämisen edellytykset heikkenevät.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa huomata, että työeläkkeisiin käytetty verokiila on pois muusta hyvinvoinnista. Siis, nykyinen eläkejärjestelmä rapauttaa hyvinvointivaltion.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän kohtuullinen eläketurva ole osa hyvinvointivaltiota.
Ilmoita asiaton viesti
Kansaneläke kuuluu hyvinvointivaltioon. Työeläke on eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
Työskentelystä syntyy oikeus työeläkkeeseen, mutta siinä syntyy myös paljon muuta. Työskentelyn kautta syntyy jaettavaa rahaa jota käytetään hyvinvointivaltion pyörittämiseen. Syntyvistä varoista maksetaan nuo kansaneläkkeetkin. Mitä enemmän yhteiskunta tarvitsee varoja, niin sitä enemmän kerätään veroja ja maksuja. Mutta, hyvinvointivaltio ei synny veroista ja maksuista vaan työskentelystä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri siksi työskentelyä vähentäviä toimia pitäisi välttää ja verokiilaa mieluummin kaventaa kuin leventää.
Ilmoita asiaton viesti
Olen monesti yrittänyt sanoa, että kaikki kulut nostavat hintaa, niin palkat kuin sen seuraukset. Korkeampi hinta taas karsii kuluttajien ostoja. Verokiilaa voidaan pienentää, kun saadaan julkisen sektorin kuluja alemmas. Toinen vaihtoehto on siirtää lisää veroja kulutukseen ja poistaa niitä työskentelystä. Siinäkin on omat ongelmansa.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoittaako tämä siis sitä että itse eläkkeeni maksaneena, ja vapaaehtoista vielä päälle, olisi jotenkin kohtuuton? Siis yrittäjäksi alkanut 22 vuotiaana, eka työpaikka oli 14 vuotiaana, joiden palkasta on peritty maksut, vaan ei laskettu tulevan eläkkeen hyväksi mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Miten se on pois muusta hyvinvoinnista, häviääkö se raha johonkin?
Ilmoita asiaton viesti
Paljon rahaa jää syntymättä, jos ihmisiä jää työvoiman ulkopuolelle siksi että katsovat ettei työnteko kannata. Edelleen paljon rahaa jää syntymättä, jos työantajat katsovat, ettei tarpeelliseen työtehtävään ole varaa palkata ketään.
Osasyyllinen on korkea verokiila.
Ilmoita asiaton viesti
Koska verokiilaa ei voi kasvattaa rajattomasti, kyse on varojen jakamisesta. Mielestäni hyvinvointivaltio, mukaanlukien kansaneläke, on työeläkkeitä oleellisempi.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen graafin yksityiskohta: Suomessa verokiila suhteessa Ruotsin vastaavaan on korkein keskituloisella (yksinäistaloudella).
Verokiila Suomessa on suhteellisesti pienempi 67 % ja 167 % (keskitulosta) ryhmissä.
Kuitenkin Suomi ja Ruotsi ovat kaikissa em. tuloryhmissä omassa luokassaan verokiilan suuruudessa verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten kannattaa myös miettiä sitä, että onko eläkerahastojen pääoma on tehokkaassa käytössä. Ehkä sama raha yritysten omassa käytössä tuottaisi enemmän verotettavaa tuloa kuin eläkekassat arvon nousua.
Ilmoita asiaton viesti
Kukas se sanoikaan ”taseet töihin” ja teki taksiuudistuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kyllä Nahkamäki laittoi pahan kommentin johon on mahdoton väittää vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoi varmaan myös hyvää huomenta. Voimmeko siitä päätellä, että huomen ei olekaan hyvä?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä blogi, olisi mielenkiintoista nähdä myös tilastoja mitkä kertoo miten valtiot jakavat tulonsa.
Paljonko prosentteina mihinkin sektorille rahaa menee.
Meillä tuntuu korkeasta verotuksesta huolimatta aina olevan rahat loppu.
Verokiilan pienentäminen lisäisi työllisyyttä ja luultavasti valtion tuloja mutta tuskin siinä kauan menisi että nekin tulot olisi tuhlattu.
Ilmoita asiaton viesti
Työskentely kuuluu veroista tulonsa saaville, työnteko kuuluu tuottavalle työläiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha artikkeli mutta edelleen aiheeseen sopiva, että ei ole mitään järkeä ruveta poistattamaan, kun Euroopassa ei sellaista järjestelmää ole:
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001734495.html
Onko sinullakin raha kihahtanut päähän, että nyt täytyisi purkaa työläisten omia asioita poistattamaan ja alistamaan? Somessa ja muuallakin näkee, että kansalla alkaa olla mitta täynnä Orpon hallituksen sekoiluista. Alkaa jo pelottamaan tämä kahtiajako.
Ilmoita asiaton viesti
Taidat nyt tulkita aika vahvasti minun mielipiteitäni. Olen juuri sitä mieltä, mitä olen ylempänä kertonut.
Ilmoita asiaton viesti