Maakaasutoimitukset Eurooppaan vähenevät reilusti
Suomen Gasum ei ole ainoa venäläisen putkikaasun ostaja, joka kieltäytyi Gazpromin maksujärjestelyistä. Hollantilainen valtionyhtiö Gazterra päätyi samaan ratkaisuun. Hollannin kaasuvarastot ovat nyt täytetty vain 37 prosenttisesti. Alankomaiden hallitus on myöntänyt noin 400 miljoonan euron tuen, jotta yritykset voivat täyttää varastot vaihtoehtoisista lähteistä. Hollannin Bergermeerin varasto on yksi Euroopan suurimmista maakaasuvarastoista.
Samankaltaista viestiä kertoo myös Tanskan Orsted, joka toimittaa maakaasua Tanskan lisäksi Ruotsiin. Tanskan varastot on 55 prosenttisesti täynnä, ja tämä riittää noin viiden kuukauden tarpeeseen.
Suomen lisäksi Bulgarian ja ja Puolan maakaasuputkien virtaukset ovat katkenneet kokonaan. Saksalaiset, ranskalaiset ja italialaiset yritykset ovat sitoutuneet Gazpromin maksujärjestelyihin. Siten niiden maakaasutoimitukset pelaavat edelleen.
Russia widens Europe gas cuts and halts Dutch, Danish and German contracts | Reuters
Putkikaasun virtoja ei voi kääntää toisaalle
Maakaasun ostojen väheneminen toimii öljyä tehokkaampana pakotteena, koska Eurooppaa palvelevien maakaasukenttien tuotantoa ei voi ohjata toisaalle. Tällaista yhdysputkea eri kenttien välillä ei ole. Venäjällä ei myöskään ole riittävästi nesteytyskalustoa. Näin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ajaa tuotantoa alas.
Öljyn suhteen tilanne on toinen. Kun Eurooppa luopuu venäläisen öljyn käytöstä, öljy löytänee markkinoita helpommin toisaalta. Tämäkään ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista, sillä Venäjän, Kiinan ja Intian tankkerikalusto ei välttämättä riitä kuljetuksiin. Länsimaiset tankkeriyhtiöt puolestaan eivät halua kuljettaa venäläistä öljyä tai eivät voi, koska länsimaiset vakuutusyhtiöt eivät suostu vakuuttamaan lastia. Laivat, joilla ei ole asianmukaista vakuutusta eivät taas pääse satamiin.
Tuolla analyytikkopohdintaa Venäjän kaasupelistä: https://carnegieendowment.org/eurasiainsight/87209
Tuolla taas millaisia ongelmia jalostamoille koituu öljylaadun vaihtamisesta: https://svakulenko.substack.com/p/is-it-much-of-a-problem-to-switch?utm_source=email&s=r
Itselleni oli yllätys kuinka valtavia eroja eri öljylaatujen välillä on.
Ilmoita asiaton viesti
Taidetaan kirjoittaa Gasum.
Ajatusharjoituksena olisi kiinnostavaa ajatella Tanskan salmet suljettavan venäläisen öljyn kuljetuksilta.
Mikseipä sama Bosporin salmissa.
Ehkä venäläiset viljalaivat eivät voisi kuljettaa varastettua viljaa Bosporin salmien kautta?
Ilmoita asiaton viesti
Juu, lapsus oli. Korjasin itse tekstiin.
——-
Olen ymmärtänyt, että vaikka puhutaan kauppasaarrosta, ei olla valmiita sulkemaan laivojen pääsyä asein. Tässäkin pelkona sodan laajeneminen ja tietysti myös öljyvahinkojen kasvanut riski.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siinä putkikaasun korvaamisessa on monta mutkaa. Yksi on maailman tuotantokapasiteetti, jonka nosto vie vuosia. Toinen on maakaasun nesteytyskapasiteetti ja purkuasemat vastaanottopäässä. Saksan ensimmäisen LNG-aseman rakennustyöt vasta aloitettiin. Tosiasiat näyttävät monelta olevan hukassa.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi tämä on mennytkin niin, että ne maat, joiden helpompi korvata putkikaasu ovat toimineet aktiivisesti. Sen sijaan Saksa, Italia ja Ranska ovat myöntyneet maksujärjestelyihin.
Ilmoita asiaton viesti
Se idioottimainen vihreä siirtymä ruokkii ryssän kassaa.Jos Saksa ei olisi näin ryssän kaasun varassa euvostoliitto voisi todella vaikuttaa sodan loppumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ari Pesonen tuossa hieman aiemmin kirjoitti, miten Euroopan riippuvuus venäläisestä energiasta alkoi 1960-luvulla.
Ydinvoimasta luopumisella ei ole mitään tekemistä vihreän siirtymän kanssa. Vaikutushan on päinvastainen. Jokainen tuulesta tai auringosta tuotettu kilowattitunti vähentää venäläisen energian tarvetta.
Suuri riippuvuus venäläisestä kaasusta on kuitenkin osittain vihreän siirtymän syytä, koska kaasu on ollut helpoin tapa tuottaa säätövoimaa tuulivoimaloille. Tämä pitää nyt miettiä uusiksi. Samoin on rakennettava energian varastointijärjestelmiä.
Juuri nyt tuulivoima on ihan toimiva sähköntuotantomuoto, mutta iltapäivästä tai huomisesta ei tiedä:
Vesivoima 1 976 MW
Ydinvoima 1 867 MW
Yhteistuotanto (kaukolämpö) 686 MW
Yhteistuotanto (teollisuus) 795 MW
Tuulivoima 1 393 MW
Aurinkovoima 89 MW
Muu tuotanto 39 MW
Tehoreservi 0 MW
Tuonti – / vienti + (netto) −1 327 MW
Ilmoita asiaton viesti
Kannatettava ja asiapitoinen kommentti, mutta yksi huomautus:
Saksan ydinvoimaloiden sulkemispäätös on kyllä osa niin sanottua vihreätä siirtymää. Päätös on kyllä käsittämätön, mutta samat poliittiset voimat, jotka vannovat tuulivoiman nimeen ainoana hyväksyttävänä energiamuotona, ajoivat ydinvoimapäätöksen ja heittäytymisen venäläisen kaasun varaan. Venäjä-riskin nyt toteutuessa joudutaan säätövoimaa tekemään rusko- ja kivihiilellä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuuli- aurinko-ja ydinvoima tarvitsevat kaikki rinnalleen säätövoimaa.Saksassa ei ole riitäävästi vesivoimaa,Kaasu on ruskohiileen verrattuna huomattavasti joustavampi..
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen kelluva terminaali Uniperille on käytössä vuodenvaihteen tietämillä.Se vastaa kapasiteetiltaan 8,5% Saksan tarpeesta.Kelluvia on tulossa 3-4 lisää.Niillä hoituu hyvin nykyinen venäläisen kaasun osuus (30%) eli kiinteiden terminaalien valmistuminen ei mitenkään elintärkeää
Ilmoita asiaton viesti
Kauan kauan vie sakuille Ukrainan sodan rahoituksen lopettaminen.
Nytkin palkkaavat joukkoja Saksan rahoituksen turvin. Shame on you deutshe bastards.
Ilmoita asiaton viesti
Terminaalit ovat yksi osa palapeliä.
Niiden lisäksi on pulaa LNG:n valmistuskapasiteetista ja laivoista.
Ilmoita asiaton viesti
Kelluvat laitokset pelastavat hädältä, mutta ovat lyhyen aikavälin ratkaisu juoksevien kustannustensa takia. Pitemmän päälle on rakennettava kiinteät terminaalit ja varastosäiliöt.
Ilmoita asiaton viesti
Ei muuten rakenneta varastosäiliöitä.Täysin olemattomilla pohjatiedoilla ei kannata kommentoida.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedoksesi Mauri Lindgren: Kiinteissä terminaaleissa LNG varastosäiliöiden tarkoitus on tehdä mahdolliseksi LNG tankkerien nopea purkaminen riippumatta höyrystysaseman ja maaputkiston kapasiteetista ja tilanteesta. Pienemmässä mittakaavassa LNG-varasto palvelee LNG:n maakuljetuksia ja laivojen bunkrausta. Suomessa on pari terminaalia varastosäiliöineen.
Esimerkkinä mittakaavasta esittelylause eräästä Rotterdamin LNG terminaalista:
”Gate terminal, a joint venture of Gasunie and Vopak, is the LNG import terminal in Rotterdam. Located on the Maasvlakte near the port entrance, the LNG terminal is easily accessible to LNG tankers. Three storage tanks, each with a storage capacity of 180,000 m3, make it possible to unload large amounts of LNG at once.”
Ilmoita asiaton viesti
Nallen sanoin:
antaa öljyn ja ~
kaasun virrata
vapaasti.
Miksi maalata itsensä
vapaaehtoisesti
nurkkaan?
Ilmoita asiaton viesti