McKinsey: Euroopan Unioni voi saavuttaa nollapäästöt 2050 kustannusneutraalisti

Jan Hurri viittasi Taloussanomien artikkelissaan McKinseyn raporttiin EU:n päästötavoitteista ja – keinoista. Hurrin otsikoinnin mukaan tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan 1000 miljardia vuodessa seuraavien 30 vuoden aikana, yhteensä siis 30.000 miljardia.

Kommentti: Ilmastopaketti maksaa yli 30 kertaa koronarahaston verran – kuka maksaa, siitä syntyy rahariita vailla vertaa – Taloussanomat – Ilta-Sanomat (is.fi)

Europe’s path to decarbonization | McKinsey

Hurrin otsikointi löytyy McKinseyn raportista, mutta ei anna täyttä kuvaa raportin hahmottelemasta polusta kohti nollapäästöjä. Kieltämättä raportti antoi niin positiivisen kuvan, että kriittinen näkökulma voi olla perusteltu. Luotan, että kommenttiosiossa saadaan kriittinen näkökulma esille.

Raportti oli otsikoitu:

”How the European Union could achieve net-zero emissions at net-zero cost”

Raportti osoittaa, miten hiilestä irtautuminen Euroopassa voi saada aikaan taloudellisia hyötyjä,  kuten BKT:n kasvua, elinkustannusten alenemista ja uusia työpaikkoja.

Euroopan unionin kasvihuonekaasuista 28 prosenttia tulee liikenteestä, 26 prosenttia teollisuudesta, 23 prosenttia sähköstä, 13 prosenttia rakennuksista ja 13 prosenttia maataloudesta. Fossiilisten osuus päästöistä on 80 prosenttia.

Energiantuotanto

Koska tuuli- ja aurinkovoima on jo saatavilla laajalti, sähkö olisi nopein hiilestä irtautumisen sektori, joka saavuttaisi nollanettopäästöt 2040-luvun puoliväliin mennessä. Sähkön kysyntä kaksinkertaistuisi, kun muut alat siirtyvät sähköön ja vihreään vetyyn, mikä edellyttää uusiutuvien energialähteiden tuotanto- ja varastointikapasiteetin nopeaa skaalaamista.

Logistiikka

Kuljetuksissa lähestyttäisiin ilmastoneutraalia tilaa vuoteen 2045 mennessä. Sähköautot ovat jo varhaisessa käyttöönotossa, mutta toimitusketjujen muuttaminen sähköautopohjaiseksi vie noin kymmenen vuotta. Lentoliikenteen päästöjä voidaan alentaa biopolttoaineilla ja uusilla ratkaisuilla (synfuel).

Rakennukset

Teknologia on jo olemassa. Rakennukset voidaan muuttaa hiilineutraaleiksi vuoteen 2050 mennessä. Työ on kuitenkin valtava. Lämmitysmuodot on muutettava uusiutuviksi ja rakennusten kaasun käyttö on puolitettava.

Teollisuus

Teollisuuden muuttaminen hiilineutraaliksi vaatisi eniten uuden teknologian kehittämistä. Siksi McKinsey ei usko täyden hiilineutraliteetin saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, mutta päästöjen vähennykset voisivat olla suuret ja loppu voidaan kompensoida hiilinieluilla.

Maatalous

Maatalouden päästöjä ei voida laskea nollaan koskaan, ellei haluta luopua lihan tuotannosta. Näin maatalouden päästöjä pitää kompensoida hiilinielujen kasvattamisella.

Tuhansien miljardien investoinnit – nettolisäys 5000 miljardia

McKinseyn mukaan hiilineutraalin tilan saavuttaminen edellyttää 28.000 miljardin investointeja kolmenkymmenen vuoden aikana. Tämä edellyttäisi 23.000 miljardin investointien suuntausta kohti ilmastotavoitetta (eli nämä 23 biljoonaa ovat investointeja, jotka tehtäisiin alueella joka tapauksessa) ja viiden biljoonan lisäystä luonnolliseen investointitahtiin nähden.

Raportti listaa nykyisiä ja uusia keinoja ohjata investointeja päästöttömään suuntaan.

Elinkustannuksissa muutoksia molempiin suuntiin

McKinseyn mukaan sähkö- ja lämmityskustannukset laskisivat ruoan hinta ja lomamatkailu sen sijaan kallistuisi. Tämän perusteella McKinsey laskee pienituloisten perheiden jopa hyötyvän.

Positiiviset työllisyysvaikutukset – uudelleenkoulutusta tarvitaan

Raportin mukaan siirtymä hävittäisi kuusi miljoonaa työpaikkaa, mutta lisäisi yksitoista miljoonaa. Nettolisäys olisi siten viisi miljoonaa. Arviolta 18 miljoonaa työntekijää pitäisi kouluttaa uusiin tehtäviin.

Yllä on pyritty esittelemään raportin pääkohdat. Näitä ei ole tarkasteltu kriittisesti. Luotan siihen, että kriittistä tarkastelua saadaan kommenttiosiossa runsaasti. 

 

 

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu