Mikä Helsingin pörssissä on vialla?

Helsingin pörssin karhumarkkina täytti viime kuussa kolme vuotta. Tällä hetkellä tosin näyttää siltä, että pohjat saavutettiin jo vuosi sitten. Viime vuoden lokakuussa OMX Helsinki 25 indeksin pohjat olivat 4033 pistettä ja nyt ollaan 4644 pisteen tasolla, eli pohjalta on noustu 15%. Silti Helsingin pörssi on kolmen vuoden takaisia noteerauksia alempana toiset 15%.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen S&P 500 indeksi on noussut 30% ja Euroopan Stoxx 600 indeksikin 20%. Tuottoero Eurooppaan on siis -35 prosenttiyksikköä ja Yhdysvaltoihin -45 prosenttiyksikköä kolmessa vuodessa.

Ensimmäiset puolitoista vuotta kolmen vuoden tarkasteluajasta Helsinki ja muu Eurooppa menivät samaan suuntaan, mutta sen jälkeen ero alkoi revetä.

Mistä tämä johtuu?

Alla olevasta kuviosta pystyy päättelemään ainakin jotakin.

Viisisakaraisen kuvaajan ”Valuation” sektori osoittaa indeksin yhtiöiden arvostuksen. Suomessa osakkeet ovat verrokkeja halvempia suhteessa tulokseen, liikevaihtoon, netto-omaisuuteen ja kassavirtaan.  Osinkotuotto on selvästi isojen indeksien yhtiöitä korkeampi.

Sektori ”Consensus” kertoo suomalaisten osakkeiden olevan analyytikkojen odotuksiin nähden samalla tavalla hinnoiteltu kuin eurooppalaiset osakkeet, mutta hieman kalliimpia kuin yhdysvaltalaiset.

Nämä kaksi sektoria kertovat lähinnä osakkeiden arvostuksesta. Seuraavat kolme sektoria valottavat paremmin syitä:

Business Predictability”:  Hajonta suomalaisten yhtiöiden ennusteissa on suurempaa. Analyytikot eivät ole joko yhtä hyvin kartalla yhtiöiden toiminnasta ja tulostasosta tai sitten yhtiöt viestivät tilanteestaan epäluotettavammin. Ikäviä yllätyksiä tulee useammin. Suomessa ”ansainnan laatu” on selvästi keskimääräistä heikompaa. Tämä tietysti johtuu osittain myös siitä, että suomalaiset – suuremmatkin – yritykset ovat kansainvälisesti pieniä ja toimivat suhdanneherkillä toimialoilla.

Momentum ”: Varsinkin Yhdysvaltoihin verrattuna yritysten viimeaikaiset (4kk vs. 12kk) uutiset ovat olleet negatiivisempia. Liikevaihdon ja tuloksen ennusteita on tarkistettu enemmän alaspäin kuin ylöspäin.

Financials”: Suomessa yritysten omavaraisuus ja taloustilanne ei poikkea paljon keskiarvosta. Sen sijaan kannattavuus suhteutettuna sijoitettuun pääomaan ja liikevaihtoon on selvästi heikompi. Suurin ero tulee kuitenkin kasvusta. Yritysten tulokset ja liikevaihdot eivät kasva, toisin kuin Yhdysvalloissa ja myös muuta Eurooppaa heikommin.

Selitykseksi on tarjottu yritysten keskittymistä harvoille toimialoille: metsäteollisuuteen, metalliteollisuuteen, perusteollisuuteen. OMX 25 -indeksissä defensiivisiä toimialoja edustaa laskutavasta riippuen noin 8 yhtiötä (Orion, Mandatum, TietoEvry, Sampo, Qt Group, Elisa, Kesko ja Fortum). Loput 17 yhtiötä on syytä laskea syklisiksi.

Lisäksi Suomen yritykset ovat kansainvälisesti katsoen pieniä ja maa on reuna-aluetta. Kansainväliset sijoittajat alkavat vetää ensimmäiseksi rahojaan eksoottisiksi katsomiltaan reuna-alueilta. Suomen markkinoilla alkoikin lasku pari kuukautta isoja markkinoita aiemmin. Vastaavasti rahavirtojen palatessa ydinmarkkinat vetävät rahaa sisäänsä ensimmäisenä ja reuna-alueet alkavat kiinnostaa vasta sitten, kun ydinmarkkinat alkavat näyttää turhan kalliilta.

Silloin, kun kansainvälisten sijoittajien raha alkaa virrata reuna-alueelle, saattaa markkinoiden ohuuden vuoksi tulla kunnollinen korjaus arvostustasoon. Jää vaan nähtäväksi milloin tämä tapahtuu. Yritysten kasvu ja kannattavuus pitäisi myös saada siihen mennessä kuntoon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu