Miksi Fortum investoi Venäjälle ja osti (valtasi) Uniperin?

Fortumiin liittyviä kirjoituksia on tänä viikonloppuna ilmestynyt runsaasti. Kommenteissa on kyselty Fortumin perusteita investoinneille. Yhtiö on näitä julkisesti perustellut. Keräsin ne yhteen:

Miksi Fortum investoi Venäjälle alkuvuodesta 2008?

”TGC-10 on merkittävä askel strategiamme toteutuksessa. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus saavuttaa merkittävä asema maailman neljänneksi suurimmalla sähkömarkkinalla. Kauppa ei vaikuta taloudelliseen joustavuuteemme, joka mahdollistaa pohjoismaisen investointiohjelmamme jatkamisen ja mahdolliset uudet
investoinnit tulevaisuudessa. Olen erittäin tyytyväinen tästä strategisesti tärkeästä askeleesta,” sanoo Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius.

Alkuvuodesta 2008 Venäjän kehitys näytti monen mielestä lupaavalta. Esim. Suomen Kuvalehti kirjoitti näin (SK 09/2008):

”Medvedev nousee presidentiksi hyvin erilaisessa tilanteessa kuin Putin kahdeksan vuotta sitten. Sekasortoisesta ja konkurssikypsästä Venäjästä on kehittynyt vakaa ja vauras mutta autoritaarinen ja herkkänahkaisesti voimaansa korostava valtio. Ylimääräisiä öljytuloja on ohjattu 110 miljardia euroa niin sanottuun vakautusrahastoon. Osaa niistä voi nyt käyttää uuden teollisuuden, infrastruktuurin ja koulutuksen kehittämiseen”.

 

Miksi Fortum osti Uniperin 2017 – 2020?

Fortum haluaa edistää muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Tavoitteemme on mahdollistaa hiilineutraali energiajärjestelmä, mutta muutos ei tapahdu yhdessä yössä, vaan vaatii pitkäjänteisyyttä. Yhdessä Fortumilla ja Uniperilla on riittävä koko ja taloudellinen kapasiteetti viedä Eurooppaa kohti hiilineutraaliutta. Vahva taloudellinen tilanne mahdollistaa tarvittavat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Meillä on noin kolmen miljardin euron yhteenlaskettu käyttökate (EBITDA). 

Fortumin ja Uniperin osaamiset täydentävät toisiaan. Yhdessä Fortum ja Uniper ovat suunnannäyttäjä Euroopan energiamuutoksessa. Sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan energian rinnalle tarvitaan tuotantoa, joka varmistaa yhteiskunnan toimivuuden kaikkina aikoina. Pohjoismaissa tähän tarpeeseen vastaavat vesi- ja ydinvoima, joita sekä Uniperilla että Fortumilla on paljon. Keski-Euroopassa kaasu on avainasemassa, ja siitäkin pitää tehdä vihreää pidemmällä aikavälillä. Tässä kehitystyössä Uniper on edelläkävijä.

Uusiutuvien aikakaudella tarvitaan joustavuutta, energian varastointia ja kysynnän sekä tarjonnan tasapainottamista. Nämä kaikki yhdistyvät vedyssä, ja Uniper kehittääkin erityisesti vetyperäisiä uusiutuvan energian varastointiratkaisuja, jossa se voi hyödyntää paitsi kaasuosaamistaan myös kaasuinfrastruktuuriaan.

Fortumin ja Uniperin yhdistetystä tuotannosta 37 % on päästötöntä vesi- ja ydinvoimaa ja 49 % kaasuvoimaa. Uniperin päästöt laskivat 20 % vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018 ja yhtiön Euroopan tuotannossa ne vähenivät  35 %. Hiilen osuus oli noin 1 % Fortumin ja Uniperin yhdistetystä liikevaihdosta 2019. 

Tähän Fortumin viralliseen lausuntoon lisäisin, että Uniperin hinta pörssissä oli alhainen suhteessa liikevaihtoon ja kykyyn tuottaa operatiivista liikevoittoa. E.on halusi luopua Uniperin osakkeistaan. Fortumilla taas oli paljon rahaa kassassa.

Boldaukset lainatussa tekstissä ovat minun.

Häkämies oli oikeassa todetessaan Suomen riskeiksi Venäjä, Venäjä, Venäjä. Räty taisi joskus todeta Saksan olevan paska maa. Ehkä siinäkin oli hiven totuutta?

 

 

+11

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu